Aamun venytykset maalaismaisemissa ja asiaa venyttelystä

Reiden takaosa: ojenna venytettävä jalka suoraksi eteen, nilkka koukussa. Paina selkää suorana alaspäin. Kädet voivat tukea reiden päältä.

Pakarat: nosta jalka poikittain toisen jalan päälle noin nilkan kohdalta. Seisova jalka koukistuu, vartalo nojaa eteenpäin.

Mä olen nyt yrittänyt ottaa tavaksi venytellä ne kireimmät lihakset (takareidet, pakarat ja pohkeet) pari kertaa päivässä. Tämäkin tapa vaatii sen opetellun rutiinin ja joudun itseäni jatkuvasti siitä muistuttamaan, ja usein se vielä unohtuukin. Mutta kiitos Seijan olen nyt ottanut itseäni vihdoin niskasta kiinni tämän suhteen!

Kerralla venytän lihasta 5 sekuntia ja toistan venytyksen 10 kertaa. Muitakin lihaksia toki venyttelen ja juoksijalle tärkeitä venytyksiä näiden lisäksi ovat mm. etureiden venytys, reiden sisä- ja ulko-osien venytykset sekä lonkankoukistajan venytys ja säären etuosan venytys.

Koska juostessa tärkeää on pitää korsetti kasassa on hyvä venytellä myös vatsat, kyljet ja alaselkä.

Pohkeet: laita toinen jalkaterä seinää vasten ja nojaa vartaloa eteenpäin.

Myös venyttelyyn on löydettävä se motivaatio miksi venytellä. Toisen motivaatio on pidempi juoksuaskel ja parempi aika tulevissa juoksukisoissa. Toisen motivaatio taas venyttelyn vaikutus lihaskasvuun. Tällä viikolla on ollut mahtava juosta kun jalkoja aukaistiin maanantaina hieronnassa ja olen myös muistanut venytellä. Tosin venyttelynkin tulokset alkavat näkyä vasta kuukausien kuluttua eli siinäkin maltti on valttia! Suosittelen venyttelemään ennen kuin on liian myöhäistä! Nuorellakin ihmisellä saattaa kireät lihakset rikkoa paikat jos et muista itseäsi huoltaa!

Venyttely

Venyttely vähentää nivelten, lihasten ja jänteiden vahingoittumisriskiä, lihaskipuja ja -jäykkyyttä. Venytellessä fyysinen terveys paranee, sekä liikkuvuus lisääntyy. Ellei todella omaa harvinaisen suppeaa liikuntataustaa, niin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kuka tahansa pystyy saamaan lihaksistaan, aktiivisilla usein suoritetuilla venytysharjoituksilla, notkeat ja venyväiset. Ongelmaksi muodostuukin vasta se, kun nivelten ja jänteiden fysiikka tulee vastaan. Näiden notkistaminen vie aikaa huomattavasti kauemmin.

Venyttelyn vaikutus lihaskasvuun on useimmissa tapauksissa selvä. Lihasta ympäröi sidekudoksesta muodostunut lihaskalvo, jonka tiukkuus voi olla esteenä lihaskasvulle. Kalvon tehtävänä on lihasten rentoutuneena ollessa pitää lihas kasassa. Kireä lihaskalvo aiheuttaa lyhyen ja huonosti venyvän lihaksen, jossa on huono verenkierto. Jos lihaskalvo on liian tiukka, lähettää se viestejä lihakselle, että sillä ei ole enää tilaa kasvaa. Jos lihas kasvaisi, tulisi kalvosta entistäkin tiukempi ja loukkaantumisriski nousisi, koska lihaksesta tulisi liian lyhyt.

Venyttely siis venyttää lihaskalvoa ja näin parantaa myös lihaksen mahdollisuuksia kasvaa tehokkaasti. Normaalisti venytellään välipäivinä tai muutama tunti harjoittelun jälkeen, jolloin lihaskalvo venyy pääasiallisesti pituussuunnassa. Varsinkin 'pumppi'- ja tai lihasmassatreeneissä on suositeltavaa tehdä lyhyitä venytyksiä myös sarjojen välissä. Tämän seurauksena lihaskalvo venyy hyvin tehokkaasti pituussuunnassa, sekä myös korkeussuunnassa.