Vihdoin pääsen taas kirjoittamaan tännekin. Päivä on ollut tosi työntäyteinen. Aloitettiin Susannan kanssa aamutreenillä Keinukallion portaissa. Tunnin porrastreeni. Keinukallion portaat on mukavan pitkät, ja kun niitä juoksee ja kävelee ja harppoo ja kyykkää sen tunnin verran, on puuskutus taattu.
Omien treenattavien kanssa suosin ulkona ja luonnossa treenaamista niin paljon kuin mahdollista. Harjoittelu on toiminnallista ja keskittyy kehon syviin lihaksiin. Tehdään monipuolista harjoittelua. Lihaskuntoa. Treeniä oman kehon painolla, kahvakuulalla, jumppapallolla, käsipainoilla, kuminauhoilla, bosulla, tasapainolaudalla, välillä kyykätään ja taiteillaan metsässä kivien päällä.. Ennen kaikkea harjoittelu pidetään monipuolisena ja vaihtelevana. Ja harjoittelussa korostan ja opetan aina myös palautumista ja kehonhuoltoa. Kaikki treenattavat ovat jääneet syvävenyttelyyn tai kehonhuoltoon ylipäätään koukkuun, sen jälkeen kun ovat sen oppineet tekemään oikein. Huomanneet miten se muuttaa kehoa myös ulkoisesti, hoikentaa..
Portaissakin saa monipuolisen treenin ja oikeastaan mielikuvitus vain on rajana.
Portaiden jälkeen kävin Kumpulassa palauttelemassa vesijuosten. Meillä oli kotona vedet poikki aamupäivän, joten jos halusin suihkuun, piti lähteä uimaan. Uimassa tai vesikävelemässä käyn muutenkin muutaman kerran viikossa. Kumpula meneekin nyt kiinni sunnuntaina, mutta stadikka on vielä auki syyskuun puoliväliin. Sitten jatkan uintia ulkona Kuusijärvellä.
Ennen illan tuntia Kaivarissa päivä meni rakentaessa uusia nettisivuja. Niistä mä olen tosi innoissani. Anttipoika.com -sivut tulevat kertomaan sen, mitä toiminta nykyään on ja mitä tarjoan asiakkailleni. Sivuista tulee myös enemmän responsiiviset ja mobiililaitteille sopivat. Aloitin rakentamaan niitä tammikuussa, mutta nyt sain uutta potkua projektiin. Homma tyssäsi silloin siihen, että se oli niin hidasta kun kaikki pitää selvittää ja opetella. Mutta nyt mulla on apua niiden tekemisessä. Yksin en osaisi. Mutta haluan oppia ja opettelen.
Kesä oli melkoisen rankka, mutta nyt syksyn tullen taas helpottaa. Alkukesästä kyyneleet valuen mietin mitä kädelle joudutaan tekemään, leikkaus oli alussa hyvin vahva vaihtoehto. Kesäkuun alussa tulevaisuus ei vaikuttanut kovin valoisalta. Mutta nyt käsi alkaa olla kunnossa. Tänään mietin autoa ajaessa, että sekään ei enää satu. Ja kuulaa olen jo ottanut tunneilla käteen ja vedän treenejä melkein kuin ennen. Raskaammat oman kehon painolla tehtävät liikkeet joudun omalta osalta kyllä jättämään vielä hamaan tulevaisuuteen, mutta kuulan kanssa käsi alkaa olla tosi jees. Oon niin kiitollinen siitä, että sain sen kuntoon. Eikä tarvinnut leikata. Sanon että vettä, tahdonvoimaa, kuuliainen jumppa fyssarin ohjeilla, positiivinen ajattelu ja usko siihen mitä tekee. Kaikella on aina tarkoituksensa. Käden mentyä jouduin muuttamaan omia lajeja. Olen pyöräillyt paljon, tahkonnut portaita, uinut, vesijuossut.. Kaikki nämä jäävät edelleen omaan treenipalettiin. Olen onnellinen, että pieni inhosuhteeni pyöräilyyn parantui tämän kesän aikana. Siitä kiitos naapurin sedälle joka auttoi huoltamaan pyörää ja himoliikkuvalle ystävälle, joka toimi esimerkkinä ja motivaattorina. Kaikella on tarkoituksensa. Ja valmentajana kaikkien loukkaantumisten myötä, olen tullut vain vahvemmaksi ja ammattitaitoisemmaksi kun olen joutunut omaa kehoani linjaamaan aina uudelleen ja uudelleen. Jos olkapää "menee", se vaikuttaa koko kehoon. Samoin polven osalta. Rangasta puhumattakaan. Olen onnellinen kyllä nyt :) Ja elämässä on muutenkin paljon paljon hyviä ja kivoja asioita. Niistä olen tosi kiitollinen. Ja ihania ihmisiä.
Tässä vielä vaihtoehto perinteiselle rinnallevedolle. Keskivartalo on pidettävä tiukkana tässä liikkeessä ja keskittyä pitää. Ulkona treenaamisen ilo on vielä se, että kuulaa voi heitellä ja sen kanssa voi leikkiä. Treenaaminen on kivaa, monipuolista ja haastavaa.
Snappaamisestakin oon niin innoissani nykyään, että sinne laitan paljon livejuttuja, ruokakuvia, treenivinkkejä ja muuta. @sportsladyh löydät paljon paljon sellaista matskua mikä ei blogiin, faceen tai instaan ikinä päädy.
Omien treenattavien kanssa suosin ulkona ja luonnossa treenaamista niin paljon kuin mahdollista. Harjoittelu on toiminnallista ja keskittyy kehon syviin lihaksiin. Tehdään monipuolista harjoittelua. Lihaskuntoa. Treeniä oman kehon painolla, kahvakuulalla, jumppapallolla, käsipainoilla, kuminauhoilla, bosulla, tasapainolaudalla, välillä kyykätään ja taiteillaan metsässä kivien päällä.. Ennen kaikkea harjoittelu pidetään monipuolisena ja vaihtelevana. Ja harjoittelussa korostan ja opetan aina myös palautumista ja kehonhuoltoa. Kaikki treenattavat ovat jääneet syvävenyttelyyn tai kehonhuoltoon ylipäätään koukkuun, sen jälkeen kun ovat sen oppineet tekemään oikein. Huomanneet miten se muuttaa kehoa myös ulkoisesti, hoikentaa..
 |
| Susannan puhelimesta treenin lopuksi treeniselfie :) |
Portaiden jälkeen kävin Kumpulassa palauttelemassa vesijuosten. Meillä oli kotona vedet poikki aamupäivän, joten jos halusin suihkuun, piti lähteä uimaan. Uimassa tai vesikävelemässä käyn muutenkin muutaman kerran viikossa. Kumpula meneekin nyt kiinni sunnuntaina, mutta stadikka on vielä auki syyskuun puoliväliin. Sitten jatkan uintia ulkona Kuusijärvellä.
Ennen illan tuntia Kaivarissa päivä meni rakentaessa uusia nettisivuja. Niistä mä olen tosi innoissani. Anttipoika.com -sivut tulevat kertomaan sen, mitä toiminta nykyään on ja mitä tarjoan asiakkailleni. Sivuista tulee myös enemmän responsiiviset ja mobiililaitteille sopivat. Aloitin rakentamaan niitä tammikuussa, mutta nyt sain uutta potkua projektiin. Homma tyssäsi silloin siihen, että se oli niin hidasta kun kaikki pitää selvittää ja opetella. Mutta nyt mulla on apua niiden tekemisessä. Yksin en osaisi. Mutta haluan oppia ja opettelen.
Kesä oli melkoisen rankka, mutta nyt syksyn tullen taas helpottaa. Alkukesästä kyyneleet valuen mietin mitä kädelle joudutaan tekemään, leikkaus oli alussa hyvin vahva vaihtoehto. Kesäkuun alussa tulevaisuus ei vaikuttanut kovin valoisalta. Mutta nyt käsi alkaa olla kunnossa. Tänään mietin autoa ajaessa, että sekään ei enää satu. Ja kuulaa olen jo ottanut tunneilla käteen ja vedän treenejä melkein kuin ennen. Raskaammat oman kehon painolla tehtävät liikkeet joudun omalta osalta kyllä jättämään vielä hamaan tulevaisuuteen, mutta kuulan kanssa käsi alkaa olla tosi jees. Oon niin kiitollinen siitä, että sain sen kuntoon. Eikä tarvinnut leikata. Sanon että vettä, tahdonvoimaa, kuuliainen jumppa fyssarin ohjeilla, positiivinen ajattelu ja usko siihen mitä tekee. Kaikella on aina tarkoituksensa. Käden mentyä jouduin muuttamaan omia lajeja. Olen pyöräillyt paljon, tahkonnut portaita, uinut, vesijuossut.. Kaikki nämä jäävät edelleen omaan treenipalettiin. Olen onnellinen, että pieni inhosuhteeni pyöräilyyn parantui tämän kesän aikana. Siitä kiitos naapurin sedälle joka auttoi huoltamaan pyörää ja himoliikkuvalle ystävälle, joka toimi esimerkkinä ja motivaattorina. Kaikella on tarkoituksensa. Ja valmentajana kaikkien loukkaantumisten myötä, olen tullut vain vahvemmaksi ja ammattitaitoisemmaksi kun olen joutunut omaa kehoani linjaamaan aina uudelleen ja uudelleen. Jos olkapää "menee", se vaikuttaa koko kehoon. Samoin polven osalta. Rangasta puhumattakaan. Olen onnellinen kyllä nyt :) Ja elämässä on muutenkin paljon paljon hyviä ja kivoja asioita. Niistä olen tosi kiitollinen. Ja ihania ihmisiä.
Tässä vielä vaihtoehto perinteiselle rinnallevedolle. Keskivartalo on pidettävä tiukkana tässä liikkeessä ja keskittyä pitää. Ulkona treenaamisen ilo on vielä se, että kuulaa voi heitellä ja sen kanssa voi leikkiä. Treenaaminen on kivaa, monipuolista ja haastavaa.
Snappaamisestakin oon niin innoissani nykyään, että sinne laitan paljon livejuttuja, ruokakuvia, treenivinkkejä ja muuta. @sportsladyh löydät paljon paljon sellaista matskua mikä ei blogiin, faceen tai instaan ikinä päädy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti