Tänään lähdettiin taas seikkailemaan. Otettiin ensin sky train ja ajettiin sillä muutama pysäkki. Sitten oli tarkoitus ottaa tuk tuk ja mennä katsomaan Jim Thompsonin taloa. Suunnitelmat muuttui kun törmättiin ystävälliseen naiseen joka auttoi meitä kartan kanssa. Päätettiinkin lähteä jokiristeilylle. Tuk tukilla mentiin rantaan.
Risteily kesti puolitoista tuntia. Alkumatkasta aallokko oli tosi kova. Sitten käännyttiin pienemmälle reitille ja kuljettaja sääti jotain köyden kanssa padolla ja tottakai köyden päässä oleva iso solmu osui mua täysillä päähän, silmäkulmaan. Onneksi oli lasit, ne vähän suojasi mutta saattaa olla että aamulla koneessa istuu tyttö jolla on musta silmä..
Risteilyn jälkeen kierreltiin temppeleillä. Sitten hotellille uimaan ja illalla vielä syömään ihanat sushit ja shoppaamaan. Laukut on pakattu ja viideltä soi aamulla kello.
Täytyy sanoa, että oli upea reissu kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Kyllä on kaikki ihmetelleet miten voi yhdelle ihmiselle sattua näin paljon (jäin hissiin jumiin, kissat hyökkäsi kimppuun, koirat hyökkäsivät ja purivat, kolme metrinen varaani käveli metsikössä mua vastaan kun olin siellä yksin, sähköiskut kasvohoidossa ja vielä köydestä päähän..). Tekevälle vaan sattuu enkä ole näiden antanut reissuani pilata. Niin paljon on kolmeen viikkoon mahtunut uusia kokemuksia ja ihania ihmisiä. Birgitta on myös ollut parasta matkaseuraa. Kolmen viikon aikana on vain tultu paremmiksi ystäviksi entuudestaan. Niinhän sitä sanotaan, että matkustaessa se selviää tuleeko toisen kanssa toimeen vai ei. Ja me tultiin paremmin kuin hyvin.
Ja ihanaa on palata kotiin. Mulla on ollut niin kova ikävä mun rakasta pientä lasta! Se on varmaa, että en ikinä enää halua hänestä olla erossa näin pitkää aikaa <3 Ihana palata kotiin ja ruuat on laitettava nyt ruotuun tän herkutteluputken päälle. Miten sitä taas siellä tarkenee :) ? Ihanaa joka tapauksessa päästä jo kotiin ja normiarkeen.
- Posted using BlogPress from my iPhone
