"Sinua odottaa viikonloppuna yllätys.."

Viikko vierähti niin nopeasti ja yhtä nopeasti meni koko tammikuu. Tähän viikkoon on mahtunut oikeastaan vain töitä ja sitä kotona olemista. Arkea. Ihanaa sellaista. Viime viikko olikin vähän hurjempi versio. Tamia puri koirapuistossa toinen koira ja viikko meni eläinlääkärissä, pikkukoiraa hoitaessa ja valvoessa. Töiden ja kaiken muun lisäksi. Viime viikolla oli myös lapsen pääsykokeet yläasteelle. Omia treenejä en tainnut tehdä yhtään, venyttelyjäkään. Eikä koiraakaan tullut kävelytettyä, jalan vuoksi. Nyt se alkaa olla kunnossa ja kyllä sitä jo kaipasi itsekin kävelyitä. Sitä on niin tottunut tekemään kolme kävelylenkkiä päivittäin koiran kanssa. 

Tällä viikolla olen sitten ottanut takaisin sitä asiaa, tosin treenejä en ole varsinaisesti tehnyt koska kroppa on tuntunut niin väsyneelle viime viikosta ja tämän viikon töistä. Olen onnellinen siitä miten olen viime vuosina oppinut sitä kuuntelemaan. Mitään ei pidä pakottaa, nykyään jo tuntee ja tietää itsensä milloin on vain hyvä olla. Olla, hengitellä, venytellä. 

Ruokien suhteen olen mennyt ihan normi linjalla, mutta täytyy myöntää että tällä viikolla on nyt ollut pari iltaa, että en ole jaksanut laittaa ruokaa ja olen elänyt ihan leivällä vain. Sitä tulee normaalisti syötyä todella harvoin. Yleensä syön aamuisin puuron tai smoothien, välipalaksi banaanin ja myöhäisen lounaan tullessani kotiin aamupäivän ohjauksilta. Sen voimin jaksan sitten illan tunnit, jonka jälkeen syön vielä päivällisen. Ruuat teen aina itse, alusta loppuun asti. Sämpylöitäkin tuli leivottua pitkästä aikaa, tomaattikeitolle kaveriksi. 

Viikko sitten hain myös ensimmäiset monitehosilmälasit, niihin olen totutellut nyt viikon verran. Kotona se vielä menee, kun olen tottunut täällä käyttämään lukulaseja. Mutta kun pitäisi lähteä ovesta ulos rillit päässä, on se jotenkin ihan outoa. Mutta vähitellen tottuu tähänkin. 

Tänään oli sitten vapaapäivä (melkein vapaapäivä, sillä kohta alkaa vielä Body by Sports Lady verkkovalmennuksen livetreeni) ja kävin ystävän kanssa Pauligin Kulman aamiaisella ja vietettiin kiva aamupäivä kaupungilla kierrellen. 

Ihanaa vaihtelua. 

Kävin tekemässä myös loton, pitkästä aikaa varmaankin vuosiin. Tiistaina nimittäin autoni ikkunaan ärrän edessä koputti vanhempi rouva, jolla oli kainalosauvat. Hän kysyi voisinko heittää hänet kotiin, bussilla olisi hankala mennä kainalosauvojen kanssa ja kelakyyditkään ei toimi. Sanoin, että tottakai voin heittää. Matkan aikana hän ehti kertoa kaikki sairastelunsa, keuhkokuumeesta murtuneeseen nilkkaan. Tämä täti ei olisi kyllä päässyt kovin helposti ilman sitä kelakyytiä kotiin, sillä ylämäkeä kotiovelle olisi bussipysäkiltä ollut useamman sata metriä. Täti kovasti kiitteli minua ja totesi vielä lopuksi: "Viikonloppuna sinua odottaa yllätys. Sinä voitat lotossa". Joten pakkohan se oli lotota. 

Tosin kotiin ajellessa mietin sitä, että oikeastaan olen jo voittanut lotossa kun saan elää oman näköistäni elämää ja kaikki olemme terveinä ja koirakin yhtenä kappaleena. Ja asiat ovat niin hyvin. 

Ihanaa viikonloppua teille kaikille! Mä käyn vetämässä vielä jumppavaatteet niskaan ja jumppaan tuossa olohuoneen matolla hetken verkkovalmennusporukan kanssa!

Wim Hof -metodi - onnellisempi, terveempi ja vahvempi minä

Suurin osa ihmisistä keskittyy siihen mitä syö, kuinka treenaa, miten nukkuu ja palautuu ja tottakai ajatuksillamme on myös valtava vaikutus hyvinvointiin. Ehkä jopa suurin näistä? Mutta miten usein tulee miettineeksi sitä kuinka tärkeää hengittäminen on? Hengitys on olennainen osa joogaa, venyttelyä tai mitä tahansa, mutta kuinka usein todella KESKITYMME siihen?

Törmäsin netissä muutama vuosi sitten kirjoituksiin "jäämiehestä", Wim Hof:sta, etsiessäni lisää tietoa avantouinnin eduista keholle ja terveydelle. Sen tarkemmin häneen tutustumatta, jatkoin avantouintia ja nautin sen tuomista hyödyistä niin mielelle kuin kehollekin.

Wim Hof on Hollantilainen "Jäämies", joka on joussut mm. maratonin Lapissa -20 asteen pakkasessa pelkissä shortseissa, ylitti autiomaan puolimaratonina ilman vettä, upotti maailmanennätyssuorituksessaan itsensä jääveteen reilusti yli tunniksi. Hän on oppinut kontrolloimaan autonomista hermostoaan, nostamaan kortisolitasoaan ja muuttamaan kehonsa biokemiaa niin että kaikki tämä on mahdollista. Jopa tutkijat ovat olleet ihmeissään mihin ihmiskroppa voi pystyä kun se toimii täydessä synergiassa mielen kanssa. 

Hänellä on oma metodi, johon kuuluu tietynlainen hengitystapa, jossa happea varastoidaan verenkiertoon ja hengitystä pidätetään minuuttien ajan. Miksi sitten kiinnostuin asiasta lopulta? Katsoin Netflixin The Gooplab dokumenttia, jonka toinen osa kertoo Wim Hofin menetelmästä ja kuinka siitä on apua ahdistukseen, masennukseen, sairauksiin ja melkeinpä mihin tahansa. Hengitysharjoitus vaikutti niin mielenkiintoiselle, että heti aamulla avasin YouTuben ja aloin etsiä siitä tietoa.  

Tänään tein normaalit aamurutiinit: kävin koiran kanssa kävelyllä, kirjoitin päiväkirjaani ja sitten oli tarkoitus venytellä. Aloin kuitenkin etsiä tietoa Wim Hofin hengitysmetodista. Katsoin Wim Hof breathing tutorialin kolmeen kertaan ja asettauduin lattialle makuulle. 

Ennen harjoitusta on tärkeää se, että ei syö ja myös se että asettuu makuulle jotta voi olla mahdollisimman rentona. Tein kolme kierrosta harjoitusta ja olo oli sanoinkuvaamaton sen jälkeen. Pidätin hengitystä ihan helposti ensimmäisellä kierroksella 45 sekuntia ja viimeisellä 55. Keho tuntui aivan mielettömän upealle tämän jälkeen. Sitä ei oikeasti voi sanoin kuvata. 

Venyttelin sen jälkeen ja venyttelyharjoituskin oli kuin toisista sfääreistä. Ensimmäistä kertaa olin jotenkin "elossa". Tällaista tunnetta ei ole tullut koskaan. Ei joogan jälkeen, ei meditoimisen jälkeen, ei venyttelyn jälkeen. Aina keskityn hengitykseen kun venyttelen, enkä tee muuta sen aikana. En katso telkkaria tai tee jotain muuta. Keskityn ja venyttelen, mutta tämä oli jotain aivan erilaista. Koirakin rauhoittui kuin olisin hypnotisoinut sen. Yleensä se sählää ympärillä, kun venyttelen kotona. Tämä todellakin jää omiin aamurutiineihin. 

Hengityksellä on todettu olevan paljon terveysvaikutuksia. Itse asiassa tilasin monta vuotta sitten kirjan "My Breathing System", jota silloin luinkin, mutta ehkä aika ei ollut kirjalle vielä kypsä. Sen kirjoittaja J.P. Muller on tehnyt kirjan vuonna 1914 ja jo silloin puhuttiin siitä, kuinka oikeanlainen hengitys voi pidentää elinikää ja auttaa ihmistä pysymään terveempänä. 

Olen yrittänyt meditoimistakin monta kertaa, mutta se vain ei ole minun juttuni. Ainakaan tällä hetkellä, vieläkään. En jotenkaan pysty, osaa tai kiinnostu siitä. Wim Hofin hengitystekniikka taas vei heti mukanaan, jo ensimmäisen kerran jälkeen. Uskon että se tuli jäädäkseen. Myös avantouinti jatkuu. Ja myös perehtyminen tähän Wim Hof metodiin jatkuu takuuvarmasti.

Kirjan julkistamistilaisuuden puheessani, kiitoksissa, totesin myös lapseni olevan suurin idolini. Sitä hän todellakin on, ja hänellä on myös uskomaton taito hengittämisen ja keskittymisen suhteen ja arvostan hänen kylmänsietokykyään. Hän pystyy sukeltamaan veden alla todella syvälle ja todella pitkiä matkoja. Hän keskittyy, hengittää ja sukeltaa. Se on minusta aivan käsittämätöntä. Hän on myös pienestä asti uinut kylmissä vesissä, avannossa, seisoskellut kylmäaltaassa ja ottanut kylmiä suihkuja. Ja hän tekee sitä paljon enemmän kuin äitinsä. Myös lapsilta voi todellakin oppia. 

Tänään taitaakin olla Kuusijärvi päivä ja illalla kutsuu taas työt ja Kumpulan kuulatunti. Ihanaa alkavaa viikkoa teille!

Lempivaate ja lempiväri

Viime vuosina olen todella minimoinut kaiken kulutuksen ja ostamisen, kodinjärjestysprojektin ansiosta. Vaatteita ostan harvoin, syystä että työssäni ja arjessani käytän aina treenivaatteita. Muutama vuosi sitten aloin käyttää vain mustia treenivaatteita, koska niistä ei ikinä huomaa miten vanhoja ne ovat eikä kaapissa tarvitse olla montaa asukokonaisuutta. Ne ovat myös helpot ja tyylikkäät ja niiden kanssa kehtaa kulkea aamusta iltaan, pitää sitten mennä kauppaan tai mihin tahansa asioille päivän aikana. Ja kukaan ei tiedä kuinka vanha jokin vaate on tai kuinka vähän se on maksanut. Toki kaapista löytyy myös muutama värikäskin vaate, mutta niitä käytän todella harvoin. Kesällä musta on myös luonnossa liikkuessa kätevä, sillä se ei kerää ötököitä kiusaamaan lenkin aikana.

Miksi mustaa treenivaatteissa?

• aamuisin asuvalinta on helppoa ja nopeaa
• helppo yhdistellä
• tyylikäs ja ajaton
• voi liikkua mustissa treenikamoissa missä tahansa 
• säästää rahaa, et tarvitse montaa vaatetta
• turvallinen
• matkalle pakkaaminen on helppoa ja nopeaa

Musta on tuttu ja turvallinen, myös kirjan julkkareissa oli mukava pukeutua vain mustaan. Oli kotoisa olo. Enkä ostanut sitäkään varten mitään uutta. Kengät olivat 15 vuotta vanhat, ja housutkin muutaman vuoden takaa. Onko sinulla jokin lempiväri tai lempivaate missä tunnet olosi aina tyylikkääksi ja turvalliseksi tai itsevarmaksi?

Sinä onnistut -kirjan julkistamistilaisuus

Torstai oli varmasti yksi elämäni tärkeimmistä päivistä. Ensimmäisen kirjan kirjoittaminen on tietysti aina mieletön juttu jokaiselle kirjailijalle. Halusin pyytää paikalle ihanat ihmiset joiden kanssa säännöllisesti näemme. Joukossa oli tuntilaisia, PT-asiakkaita, ystäviä ja perhettä.  

Järjestin juhlat Hietsun Paviljongissa, joka tilana on aivan valtavan kaunis. Siellä on kuvattu myös kirjaan kuvia, joten paikkana se oli täydellinen. Halusin rennot ja kivat juhlat ja sitä ne todella olivat. Oli aivan ihana fiilis ja ihana tunnelma. Kiitos kaikille teille jotka pääsitte! Päivä oli minulle todella ikimuistoinen. 

Hartwall tarjosi meille alkumaljat ja Ruohonjuuresta tilaisuudessa oli vegaanisia, tervellisiä herkkuja: luomuviikunat, luomu cashewt ja Super Fudgio -mansikkatoffeet maistuivat kyllä super hyvälle. Kiitos Hartwall ja kiitos Ruohonjuuri! Ja tietysti kiitos kaikki te jotka pääsitte paikalle ja teitte tilaisuudesta ikimuistoisen!

Tilaisuudessa kerroin onnistumisesta ja kirjan kirjoitusprosessista sekä tietysti kirjasta. Onnistuminenhan on periaatteessa helppoa ja siihen on olemassa tietty kaava. Toki tämän lisäksi onnistumiseen tarvitaan paljon muutakin.

Ensin tulee inspiraatio – inspiroidut jostain

Seuraavaksi sinun pitää motivoitua – ja me motivoidumme hyvin eri tavalla

Kaikki alkaa päätöksestä

Ilman toimintaa ei tapahdu mitään eli on toimittava ja mieluiten heti

On sitouduttava, silloinkin kun ei huvita

On oltava valmis muuttamaan lähestymistapaa, silloin kun homma ei toimi

On uskottava itseensä 

Ja koskaan ei saa luovuttaa

Halusin kirjoittaa kirjan, koska perinteisesti hyvinvoinnin kohentaminen aloitetaan liikkumisesta ja ruokavaliosta. Hyvinvointia halutaan parantaa kohentamalla jaksamista ja ulkoista olemusta. Sitä on myös työni henkilökohtaisena valmentajana. Tehdään treeniohjelmat, ruokavalio.. Mukaan tulee kehonhuolto. Sitten vähitellen alamme kiinnittää huomiota lepoon, uneen ja palautumiseen. Ja jossain vaiheessa alkavat kiinnostaa myös henkisen ja psyykkisen puolen asiat. 

Mutta vaikka asiat tekisi kuinka optimaalisesti tahansa, ei se riitä. Hyvinvointi ei ole pelkkää liikkumista, oikein syömistä ja palautumista.

Minun mielestäni iso osa hyvinvointia on sitä että osaa olla läsnä, osaa pysähtyä, osaa olla asioista kiitollinen ja osaa ajatella positiivisesti ja antaa itselleen luvan tuntea kaikenlaisia tunteita. Osaa ymmärtää itseään ja sitä kautta myös muita. On aivan sama kuinka oikein asiat tekee jos nämä puuttuvat elämästä. 

Valmennettavien kanssa treenit eivät ole pelkästään treenaamista, vaan sen lomassa puhumme kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Mentaalipuolella on iso merkitys hyvinvointiin ja onnistumiseen. 

Olemme erilaisia, ja kaikki asiat eivät toimi meillä samalla tavalla. Onnistuakseen elämäntapamuutoksessa olisi oman hyvinvoinnin parantaminen kuitenkin hyvä aloittaa käänteisessä järjestyksessä, tai ainakin olisi hyvä herätellä ajatuksia siitä, että elämäntapamuutos onnistuisi paremmin, kun asioita on pohdittu vähän perusteellisemmin.Uskallan väittää, että kun ajatus- ja arvomaailma ovat jollain lailla pohdittuna, päätöksen ja muutoksen tekoa on mietitty ja omista peloista on opittu päästämään irti, on elämäntapamuutoksenkin toteuttaminen helpompaa. 

Tämä kirja ottaa huomioon meidät kokonaisuutena. Se antaa sinulle ajattelemisen aihetta siihen, että jokaisen muutosprosessi on erilainen, ja ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli vaikuttaa kehoon, ja nämä molemmat taas vaikuttavat sanoihin ja ajatuksiin ja päinvastoin. Mieli ja keho ovat yksi kokonaisuus. 

Meillä kaikilla on unelmia ja meillä kaikilla on niihin mahdollisuus. Kaikilla vain ei ole tavoitteita. Usein unelmat vain jäävät arjen varjoon emmekä ajattele olevamme tavoiteorientoituneita ihmisiä. Arjen täyttävät työt ja kauppareissut, ruuanlaitto ja lasten harrastukset, ja unelmien toteuttamiselle ei enää jää aikaa. Mutta jokainen meistä tarvitsee elämälleen suunnan. Tavoitteita voi olla yhtä lailla kotiäidillä, eläkeläisellä, opiskelijalla tai yrittäjällä.

Kirjassa annan siihen neuvoja miten sinä onnistut ja kuinka saat myös aikaa lisää. 

Kirjoitan kirjassa unelmien ja tavoitteiden lisäksi, päätöksenteosta ja tekosyistä, niistä asioista mitkä saavat onnistumaan. Kirjoitan rohkeudesta, haavoittuvuudesta, ajatusten voimasta kaikessa, omien tunteiden hyväksymisestä ja anteeksiantamisesta. Kirjoitan arvoista, tavoista, epäonnistumisesta.

Kirjassa on treeniohjelmia. On Fitball treeniä, kehonpainoharjoittelua, kahvakuulaa, syvävenyttelyä, porrastreeniä. 

Kirjoitan luonnonkosmetiikasta, luonnollisesta kauneudesta osana hyvinvointia.

Kirjoitan palautumisesta, puhtaasti syömisestä.

Kirjassa on asiaa onnellisuudesta, ystävien merkityksestä osana hyvinvointia. Siinä on asiaa kodinjärjestämisestä joka liittyy myös hyvinvointiin. On myös asiaa itsensä kehittämisestä joka lisää onnellisuutta ja turvallisuuden tunnetta. On asiaa myös sijottamisesta ja taloudellisesta puolesta. 

Eli tässä kirjassa on lähes 500 sivun verran vinkkejä siihen, kuinka juuri sinä olet lähempänä unelmaasi, lähempänä sitä parasta versiota itsestäsi ja lähempänä onnistumista.   

Meillä on kaikilla mahdollisuus onnistua ja mahdollisuus tehdä asioita. Kun uskoo itseensä, onnistuu varmasti. Ei kannata miettiä heti sitä suurta kokonaisuutta edessäsi kerralla, jaa se pienempiin palasiin ja tärkeää on nauttia kaikesta matkan varrella. Nauti ja ota päivä kerrallaan, asia kerrallaan. Tai tunti kerrallaan. Käytä visualisointia, kuvittele unelmasi niin kuin se olisi jo tapahtunut. Aivot eivät tiedä sitä mikä on totta ja mikä ei. Kun uskottelet alitajunnallesi saavuttaneesi jo tavoitteen, olet lähempänä onnistumista kuin uskotkaan!

Mieti ja kuvittele myös se paras versio itsestäsi. Luota siihen, että olet hyvä juuri sellaisena, ja luota myös siihen, että sinä myös pystyt mihin vain, kun päätät ja toimit. Sinussa on jo ne kaikki voimavarat.

Kirjaa voi ostaa Akateemisesta, Suomalaisesta kirjakaupasta, Keskon kaupoista, Adlibriksesta ja myös minun nettisivuiltani, omistuskirjoituksella. Olen tosi iloinen ja kiitollinen myös kaikesta siitä palautteesta, jota olen kirjasta tähän mennessä saanut. Kiitos. Osa tämän postauksen kuvista on upean, taitavan kuvaajan Juha Laitalaisen käsialaa. Hänen käsialaansa ovat myös kirjan kuvat. 

Muista: Sinä onnistut!

Miksi toisilla on parempi itsekuri?

Ensimmäinen työviikko on takana. Ja tämän viikon aikana on myös tapahtunut vaikka ja mitä. Meidän reissusta asti olen kärsinyt pienestä flunssasta ja korvasärystä, mutta sekin alkaa olla selätetty. Sukelsin matkalla altaan pohjaan ja vettä meni korvaan. Pahemminkin olisi kuulemma voinut käydä, onneksi ei mennyt tärykalvo. Nyt on siis otettu hyvin rauhallisesti lomasta lähtien. Sen mitä olen töiltäni pystynyt tekemään. 

Ensi viikolla on myös kirjan julkkarit ja olen aivan täpinöissäni järjestänyt niitä. En voi vieläkään uskoa sitä, että olen myös kirjailija. Ehkä se konkretisoituu ensi viikolla kun avaan tilaisuuden ja saan painetun version kirjasta käteeni ensi kerran. Apua!

Mutta ajattelin kirjoittaa itsekurista. Täälläkin on palattu omiin ruokiin ja herkkujen vähentämisessä on tekemistä kyllä minullakin. Elämä on ikuisia valintoja, itsekuria (joka myös on kuin lihas jota jumpatessaan säännöllisesti vahvistaa) ja hyvien tapojen vahvistamista. Itsekuria on tutkittu paljon, ja on todettu että paras tapa vahvistaa itsekuria on tehdä siitä tapa. Joskus saatat törmätä ihmiseen jolla on "mieletön itsekuri". Hänen kieltäytymisensä asioista saattaa tuntua helpolta, mutta se johtuu siitä että he ovat automatisoineet tavan itseensä. Jotkut ihmiset elävät jopa todella askeettista ja kurinalaista elämää muiden mielestä. He liikkuvat päivittäin, syövät terveellisesti ja tuntuvat olevan yli-ihmisiä. Heidän tahdonvoimansa ja itsekurinsa aktivoituu ilman että he tekevät asian eteen mitään. Heidän mielestään siinä ei ehkä ole edes mitään ihmeellistä saatikka hankalaa. Toiset ovat omaksuneet tavan jo lapsena. Kun olet säännöllisesti vaikka oppinut käymään treeneissä, on siitä tullut tapa elämääsi. 

Mielenkiintoista on se, kuinka itsekuria ja tapojaan voi parantaa tavoitteiden avulla. Tutkimuksissa on todettu, että kun sinulla on tavoite jonka olet kirjannut itsellesi ylös, todennäköisemmin parannat itsekuriasi ja teet asioita jotka johtavat tavoitteen saavuttamiseen. Jos tavoitetta ei lue missään, on epätodennäköisempää että parannat itsekuriasi tai tapojasi koska toimintasi ei varsinaisesti tähtää minnekään. Mitä yksityiskohtaisemman suunnitelman teet, sen parempi. Eli nyt jos et ole kirjoittanut mitään tavoitteita tälle vuodelle vielä ylös, tee se nyt. Kirjoita edes yksi. 

Lomalla luin ihan supermielenkiintoisen kirjan: The Power of Habit - Why we do what we do in life and business. Suosittelen. Se on Charles Dugigg'n kirja ja taisin tilata sen Adlibriksesta (josta voit myös tilata mun kirjan).

Minulla on tosi harvoin tapana istua sohvalla tai katsoa sarjoja. Siihen ei oikein arki anna periksi, enkä ole sitä tyyppiä että tykkäisin edes lojua sohvalla. Keksin aina jotain tekemistä ja puuhattavaa. Muutama vuosi sitten kyllä otin tavoitteeksi itselleni (olisiko ollut 2016), että istun enemmän sohvalla ja katson telkkaria ja lepään. Ja teinkin niin. Se oli hyvä tavoite ja nykyään osaan myös nauttia sohvalla makoilusta kun siihen tulee mahdollisuus. Yleensä viikonloppuisin tulee, ja se on kyllä mainio keino levätä ja palautua viikosta myös. Tänä viikonloppuna on tosin NLP-koulutusta taas (jee), eli sohvalla makoilun voi unohtaa. 

Innolla odotan huomista ja sunnuntain koulutuspäivää. Sitä että saan oppia taas uutta ja kehittää itseäni. Oppia itsestäni ja oppia muista. Ja tietysti on ihana nähdä meidän ihanaa ryhmää. Jee!

Muuta tarinasi, muutat elämäsi

Minua haastateltiin Sport -lehteen viime vuoden lopulla ja juttu on tammikuun numerossa. Kerron siinä omakohtaisia kokemuksiani kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja mistä kaikki sai alkunsa. Tuntui vähän hassultakin puhua näin vanhoista asioista, koska enää minulla ei ole tarvetta niistä mitenkään aktiivisesti puhua. Mutta toivon, että juttu on herättänyt teissä ajatuksia ja että se auttaisi monia tarkastelemaan omaa elämäänsä (ja etenkin jos sinä olet kärsinyt tästä samasta sairaudesta tai olet samanlaisessa elämäntilanteessa kuin minä olin). 

Totean jutussa, että omia kokemuksiaan ei tarvitse lakaista maton alle, mutta niihin ei myöskään tarvitse jäädä kiinni. Ja tämä pätee aivan mihin tahansa asioihin elämässämme, näin uskon. Jos aina kerrot tiettyä tarinaa elämästäsi, jäät sen vangiksi etkä pääse eteenpäin. Muuta siis tarinasi ja muutat elämäsi. 

Minua pyydettiin miettimään juttua kolme asiaa mistä en luovu. Ne ovat ulkona liikkuminen koiran kanssa, avanto ja kehonhuolto. Kaikki sellaisia juttuja, mitkä rauhoittavat myös hermostoa ja edistävät palautumista. 

Uskon, että moni yrittää liikkua liikaa ja sitten keho tilttaa. Jos sinusta tuntuu, että et palaudu ja keho tuntuu raskaalle, hidasta tahtia. Vähemmän on enemmän. Some antaa usein sellaisen kuvan, että moni (tämän alan ammattilainen) vain treenaa ja urheilee koko ajan. Toiset tekevätkin ehkä niin, mutta heidän arkensa ja työnsä sallivat sellaisen tahdin. Minuakin välillä hengästyttää sellainen meno. Jos lepoa ei tule tarpeeksi, keho ei kestä. Ehkä minustakin saa stoorien perusteella sen kuvan, että olen jatkuvasti koiran kanssa lenkillä. Ja kyllä, käymme ulkona kolmesti päivässä. Meidän lenkkimme saattavat olla 2-3 kilometrin mittaisia ja usein pysähdytään ihmettelemään asioita ja moikkaamaan toisia koiria ja ihmisiä. Kun arki on kuormittavaa, liikunta ei voi sellaista olla. Lomalla on ihan super ihanaa, kun voi tehdä omia treenejä paljon paljon enemmän. 

Olen löytänyt omaan arkeeni tasapainon, oppinut tasapainottamaan liikkumisen ja työt ja niihin liittyvät tunnit. Elämästä on tullut myös sen myötä tasapainoisempaa, että voin elää omien arvojeni mukaista elämää.

Törmäsimme reissussa tuttuihin ja he kysyivät minulta mitä harrastan. Mietin hetken ja vastasin että luen, käyn koiran kanssa ulkona ja silloin tällöin avannossa. Töiden puolesta sitten treenaan vähäsen :) Oletus kai on se, että tämän alan ihmisellä on hienoja liikunnallisia harrastuksia. Olisikin varmaan jos aikaa riittäisi. Golf jäi viime kesänä täysin kun koira tuli, mutta sillekin ehkä joskus löytyy taas aikaa. Thainyrkkeilyä ja tanssia haluaisin taas harrastaa, ja ratsastusta, jos niihin olisi aikaa. Elämä on erilaisia vaiheita täynnä ja silloin mennään niiden mukaan. Sen vuoksi en väkisin sovita mitään harrastuksia kalenteriini, että haluan niitä tehdä tai niitä pitäisi olla. Niiden aika tulee vielä varmasti. Tällä hetkellä nautin tällaisesta elämästä. Se on aika yksinkertaista, monen mielestä voi olla tylsääkin. Mutta voin hyvin itse ja nautin siitä mitä teen ja missä olen. 

Kalenteria ei siis tarvitse täyttää harrastuksilla ja liikkumisella väkisin, sen takia että on tammikuu. Liikkua on kuitenkin hyvä päivittäin. Se voi olla mitä tahansa liikuntaa, pääasia on että liikutat kehoasi. Kävele, riehu lasten kanssa, siivoa, lähden ystävän kanssa pelaamaan sulkista, luistele (onko tekojäät edes auki kun on näin lämmintä..), tanssi kotona musiikin tahdissa, tee pieni kotitreeni. Mitä vain. Ja mieluusti jotain sellaista mistä itse pidät. Silloin siitä jää toivottavasti hyvä ja pysyvä tapa arkeen. Ja muista myös levätä.

Kuvat Anna Huovinen

Sunday mood

Kuinka teidän vuosi on lähtenyt käyntiin? Itse olen käyttänyt vuoden ensimmäiset päivät tavoitteideni tarkentamiseen, uuden suunnitteluun ja innostumiseen ja inspiroitumiseen, lepäämisen lisäksi. Tiistaina alkavat taas PT-ohjaukset, tunnit sekä Body by Sports Lady verkkovalmennus. Ja on muuten ihana nähdä kaikkia PT-asiakkaita ja tuntilaisia. On jo ihan ikävä teitä!

Isommat linjat olen tälle vuodelle hahmotellut töiden osalta jo aiemmin, mutta viimeiset päivät olen vielä tehnyt yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Siihen olen apuna käyttänyt kalenteriani, jonka olen selannut läpi jokaista tapaamista myöden. Näiden perustella olen tarkentanut itselleni tälle vuodelle asioita, niin töihin liittyen kuin omaan elämäänikin, joita pitää saada lisää. Sitten olen tarkistanut oliko sellaisia juttuja jotka eivät olleet niin hyviä, tuottavia tai ylipäätään oliko sellaisia asioita tai tapaamisia jotka veivät vain aikaani ja energiaani. Ilokseni sellaiset olin onnistunut karsimaan jo viime vuodelta aika hyvin. Ja lopuksi tsekkasin kalenterista mitä sellaista siellä oli, mistä minulle tuli hyvä mieli. Asioita, jotka tuovat minulle iloa. Asioita joita haluan tällekin vuodelle. Kävin myös läpi omaa henkilökohtaista kehitystäni viime vuodelta ja mietin lisää kehitettäviä juttuja tälle vuodelle. Itsensä kehittäminen on yksi onnellisuuden edellytyksistä minulle. Mitä haluan oppia, missä haluan olla vielä parempi?

Vuoden pilkkominen pieniin osiin ja näiden tarkastelu monelta kantilta, toivat valtavasti ajattelemisen aihetta ja innostusta tämän vuoden tavoitteita ajatellen.  Kun asiat palastelee tarpeeksi pieneksi, vertaa niitä yrityksen lukuihin ja omaan fiilikseen menneestä vuodesta, saa todella paljon tietoa. Niiden avulla on hyvä lähteä rakentamaan uutta. 

Tähän kalenterin läpikäymiseen on hyvä varata ainakin 4-5 tuntia aikaa. Suunnilleen sen verran aikaa kului itselläni. 

Meidän yrittäjien yleinen ongelma on se, että keskitymme vain pinnalla pysymiseen, siihen ettemme huku. Aikaa uimiselle ei jää. Tämän kun on ymmärtänyt, on toimintakin lähtenyt kehittymään aivan eri tavalla. Minäkin yritin monta vuotta vain pysyä pinnalla. Nyt uin, enkä anna virran kuljettaa vaan kauhon juuri sinne suuntaan kuin olen päättänyt. 

Ja kalenteriin pitää ehdottomasti jättää sellaista aikaa, että on tilaa elää. On tilaa joustolle eikä kalenteria saa täyttää valmiiksi etukäteen asioilla. Siitä puolesta itsessäni pidän nykyään, olen oppinut elämään tällaista suunnittelematonta elämää. Työt kun ovat niin aikataulutettuja koko ajan niin vapaa-ajalle en halua sopia etukäteen juuri mitään. Haluan antaa tilaa elämälle. Siitä olkoon tehty vuosi 2020! Niiden ihanien töiden lisäksi. 

Hei kirjan pitäisi olla kaupoissa aivan näinä päivinä, tammikuun puolivälissä. Sitä saa Akateemisesta kirjakaupasta, Suomalaisesta, Keskon kaupoista, Adlibriksen nettisivuilta voi jo ennakkotilata ja tietysti Readme.fi myy kirjaa. 

Kirjasta saat hyviä vinkkejä omien tavoitteiden tekemiseen, unelmien toteuttamiseen ja elämäntapamuutoksen tekemiseen. 

Miten saada keho toimimaan? Kuinka pudottaa painoa jos kroppa ei toimi millään?

Tervetuloa uusi vuosikymmen ja uudet lukijat. Moni teki instassa koosteen omista suosituista kuvistaan, best ninen. Minäkin otin sen ihan omaksi ilokseni ja tämä ylläoleva kuva oli yksi tykätyimmistä kuvista. Postasin kuvan instaan elokuun lopussa ja siinä kerroin omasta muutoksestani vuosien aikana:

"Neljässä vuodessa on tapahtunut niin paljon hyviä asioita. Kuvien ulkoinen ero on iso, mutta vieläkin suurempi ero näissä kuvissa on henkisesti ja sisäisesti. Oman hyvinvoinnin parantamiseen on vaikuttanut lepo, elämäntyylin muuttaminen, parin vuoden konmaritus ja kodin järjestäminen, liikunnan vähentäminen ja harjoittelun muuttaminen. Siihen on myös suurelta osin vaikuttanut oikeat ihmiset ympärillä ja oma ymmärrys siitä miten muut ihmiset ajattelevat ja miten he elämän kokevat. Jatkuva omien unelmien toteuttaminen, isojen ja pienien sellaisten, on tuonut paljon iloa. Kun alkaa ymmärtämään oman arvonsa ja oppii hyväksymään itsensä ja rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Kun oppii hyväksymään se että riittää. Kun oppii asettamaan rajat itselleen ja muille, kuinka sallit itseäsi kohdella. Kiltti ihminen miettii usein mikä itsessä on vikana kun jotain tapahtuu.. Ja kun oppii pysähtymään ja nauttimaan ihan kaikesta.. Oikealla ruokavaliolla, liikunnalla ja unella ei hyvinvointiin vielä päästä jos pään sisällä on kaaos ja paljon surua ja asioita joita jatkuvasti pyörittää mielessään. Olen aina reagoinut keholla stressiin ja suruun. Ja faktahan on se, että aina tulee sellaisia asiota joita et voi itse hallita. Voit oppia käsittelemään niitä ja suhtautumaan niihin ilman, että purat ahdistusta liialliseen liikkumiseen ja syömiseen. Kohta 43- vuotiaana sitä voisi sanoa löytäneensä vihdoin reseptin hyvinvointiin. Mutta silti tämä elämä vaan on jatkuvaa opettelua ja uuden oppimista. Kukaan ei kai vielä ole ihmisen hyvinvoinnin arvoitusta ratkaissut, mutta itse voin jo sanoa olevani hyvällä tiellä ratkaisun kanssa. Ja se mitä tässä työssä olen yhdeksän vuoden aikana saanut kokea ja kaikki se oppi mitä matkan varrella on tullut, on mieletöntä. Olen kiitollinen myös jokaisesta haastavasta ihmisestä tämän matkan varrella ja kiitollinen myös kaikesta siitä "ei niin rakentavasta käytöksestä" (jota olen vuosien mittaan erinäiset kerrat saanut kokea). Ne ihmiset ja ne asiat ovat tehneet minusta sellaisen kuin olen nyt. Nautin jokaisesta päivästä ja hetkestä ja olen joka päivä kiitollinen siitä kaikesta mitä elämässäni on."

Kuinka treenaan ja miten muutin kaiken? Miten sain kropan toimimaan?

Minulta kysytään usein kuinka treenaan. Muutin oman treenaamiseni täysin viisi vuotta sitten. Kiloja oli tullut kilpirauhasen vajaatoiminnan myötä parhaimmillaan melkein viisitoista, mutta olin hyväksynyt itseni myös eri kokoisena. Liikuin tuolloin paljon: juoksin, tein HIIT treeniä, treenasin salilla "perinteistä punttia" ja vedin kahvakuulatunteja. Olo oli kuitenkin aivan sietämättömän raskas, oli kipuja kehossa ja aineenvaihdunta ei toiminut. 

2015 ja 2018

2014 sitten sain käsiini Aki Hintsan Voittamisen Anatomia -kirjan, ja tajusin että minun piti alkaa nukkua enemmän. Yrittäjyyden stressi ja kaikki muukin elämässä ollut stressi siihen aikaan, vaikuttivat uniin. En nukkunut enää kunnolla. Aiemmin olin aina nukkunut hyvin, mutta nyt en ollut ymmärtänyt unen merkitystä. Vaikka siitä aina on toki puhuttu tärkeänä osana painonhallintaa. Mutta ihminen vain on sellainen.. emme usko asioita ennen kuin itse ne kantapään kautta saamme kokea ja parhaimmassa tapauksessa korjata. Sysäys lopulliseen elämänmuutokseen ja kaiken muuttamiseen tuli kuitenkin siitä, että isontunutta ulkomuotoani pilkattiin. Muutos tarvitsee aina jonkin sellaisen asian, että itse kokee halun muuttua niin voimakkaana että sille ei ole enää mitään estettä. 

Aloin nukkua, aloin huoltaa kehoa, muutin treenit kehonpainoharjoitteluksi, tein pilatesta ja aloin treenata jumppapallon ja tasapainolaudan kanssa (tästä syntyi myös oma treenimetodini Fitball by Sports Lady®). Juoksun muutin matalatehoiseen liikuntaan: kävelyyn, vesikävelyyn ja pyöräilyyn kesällä. Ja vähensin liikuntaa myös todella paljon. Keho alkoi toimia. 

Painon sain tiputettua hyvinkin nopeasti verrattuna siihen, miten taas sain kehon kuntoon. Asiat tapahtuvat vähitellen ja niille pitää antaa aikaa. Painoa pudotin ensin noin kuusi kiloa, sen jälkeen annoin sen tulla alas kilon-kahden vuosivauhtia. Liikunnan muuttamisella, kehonhuollolla ja levolla oli vähintään yhtä iso merkitys kuin sillä mitä söin. Ja lisäsin syömistä, lisäsin rasvoja ja hiilareita reippaasti. Viimeiset vuodet olen ollut jälleen siinä omassa tutussa kropassani jossa on hyvä olla. Tai voisi sanoa oikeastaan, että olen parhaimmassa kunnossa kuin koskaan elämäni aikana. Keho on vahva, elastinen ja se jaksaa. Jaksan arjen, jaksan treenit ja mihinkään ei satu. Tuntuu hyvältä. 

Tällä hetkellä teen Fitball by Sports Lady® harjoittelua, kahvakuulaa, kehonpainoharjoittelua, syvävenyttelyä, pilatesta sekä kävelen koiran kanssa ja käyn uimassa (vesijuoksua uimahallilla tai uintia myös kylmässä vedessä). Kaikkea sitä, mitä treenimetodiini kuuluu. Nukun vähintään 8 tuntia joka yö, välillä 12. Usein 9-10 tuntia. Välillä saatan nukkua puolen tunnin päiväunet. 

Syön puhdasta ruokaa, mutta asennoidun ruokaan rennosti ja herkuttelen kun siltä tuntuu. En diettaa, en kiellä itseltäni asioita enkä soimaa itseäni ikinä herkuista. Se on onneksi jäänyt jo vuosia sitten. Ruuasta pitää nauttia ja se on ihana asia. 

Kaikesta tästä sai alkunsa myös 6 viikon mittainen verkkovalmennus 

Body by Sports Lady® joka alkaa tiistaina 7.1. 

Valmennuksesta voit lukea lisää täältä. 

Ja ilmoittautua voit sekä sivuilta että täältä. 

Toinen suosittu verkkovalmennus Aineenvaihdunta käyntiin puolestaan starttaa 6.1. Siitä lisää infoa löydät täältä. Ja ilmoittautumaan pääset täältä. Kahden viikon valmennuksessa kiloja on karissut parhaimmillaan yli 4!

Ihanaa vuoden alkua ja tervetuloa uudet lukijat!