Täällä viikko on puolivälissä ja "pahimmat" ohjaukset alkaa olla takana päin. Tai rankimmat. Tiistai on pitkä päivä muutenkin ja paljon ohjauksia ja illalla maistui ruoka töiden jälkeen. Ja jälkkäriksi tein vohvelit. Tämän illan annosta en sitten nälissäni teille kuvannut, mutta vanhoja vohvelikuvia löytyi kyllä. Kaava ja resepti on aina sama, täytteitä vaihtelen fiiliksen mukaan. Tänään täytteeksi tuli raastettua omenaa ja maapähkinävoita. Vohvelit on kevyt (kun laittaa peanut butteria vähän eikä liikaa) ja terveellinen herkku ja sopii hyvin iltapalaksi tai välipalaksi. Tai miksei aamupalaksikin :)
Vohvelit
1 muna
1 valkuainen
20g kaurajauhoja
10g erytriolia
suolaa
ripaus Ceylonin kanelia
Anna taikinan hetki turvota, voitele vohvelipannu kookosöljyllä ja paista kaksi vohvelia. Täytä mielesi mukaan.
Nyt on ollut pakko palata taas terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tai ovat ne terveellisiä olleet koko ajan, mutta kesällä olen huoletta saanut syödä mitä huvittaa. Jäätelöä onkin mennyt paljon. Myös leipää. Nyt kun työt ovat alkaneet, menee kroppa kilpirauhasenkin takia "stressitilaan" ja syödä ei voi enää niin huoletta kuin kesälomalla. Tuntuu, että se imaisee jokaisen kalorin ja herkun itseensä. Lomalla paino putosi, vaikka liikunnan määrä oli pienempi ja syömisen määrä suurempi ja vapaampi. Nyt liikkumista tulee sen verran paljon, että keho alkaa ilmoitella heti aineenvaihdunnan hidastumisella. Siihen ei auta kuin riittävä lepo, riittävä venyttely ja oikeanlainen ruoka. Ja on muistettava syödä tarpeeksi, oikeanlaista ruokaa. Syödään sitten lomalla taas herkkuja kun kroppa ei laita niin vastaan. Mutta vohvelit ovat hyvä herkku makean nälkään ja muutenkin.
Kilpirauhanen ja aineenvaihdunta ilmoittelevat heti, kun homma menee liian rankaksi. Koska lihaskuntotreenejä on nyt eri tavalla ja itse työkin toki vie voimia, on todella kiinnitettävä huomiota lepoon. Päiväunia on pakko ottaa, kesällä ei tarvinnut. Tänään yksi tuntilaisista kysyi mitä jos mulle tulee flunssa. Vastasin, että ei voi tulla. Tai on pidettävä niin kovasti huolta riittävästä levosta ja palautumisesta, ettei se pääsisi iskemään. Tässä työssä, liikunta-alan yrittäjänä on pakko ajatella palautumista. Mutta pitäähän sitä muidenkin alan töiden kanssa ajatella. Usein sitä ei vain tule ajatelleeksi, jos kroppa ei ole työväline tai toimeentulo kiinni siitä oletko terve vai kotona sairaslomalla kun palkka juoksee silloinkin. Mutta ei sitä kukaan tietenkään siitäkään huolimatta kipeäksi halua, joten lienee paikallaan muistutella (sekä itseäni että teitä) riittävästä levosta ja palautumisesta.
Levon ja palautumisen taas muistaakseni, otin käyttöön taas Polarin aktiivisuusrannekkeen. Heinäkuussa innostuin pitkästä aikaa hankkimaan "kunnon sykemittarin", Suunnon Spartanin, koska a) se oli hieno b) koska ajattelin, että se olisi jotenkin parempi kuin pari vuotta käytössä ollut Polarin aktiivisuusranneke. Kolme kuukautta Suuntoa käytettyäni, totesin että hukkaan menivät rahat. Ja vaihoin ranteeseen takaisin pienen Polarin.
Polarin mittarissa tykkään siitä, että se mittaa unta. Olkoonkin sitten vähän niin ja näin sen luotettavuuden kanssa ehkä, mutta tykkään katsoa yhteenvedosta unen määriä. Lisäksi rakastan Polarin mittarissa sitä päivittäistä aktiivisuuprosenttia. Tietysti on kiva, kun prosentit paukkuu korkeuksissaan, mutta ennen kaikkea tarvitsen sitä tajutakseni miten paljon olen menossa ja miten paljon pitää palautua. Suunto näytti harjoituksen jälkeen, että seuraavaan harjoitukseen mennessä pitää palautua esim. 65 tuntia. Polar näyttää selkeästi prosentit ja ymmärrän paremmin levätä tarpeeksi, koska prosentit näkyvät yhteenvedossa taulukossa. Yhteenvedossa on muutenkin paljon hyviä asioita verrattuna Suunnon taulukkoon. Ja Polarin mittarissa on paljon hyviä puolia muutenkin. Jos syke nousee mittarissa hieman hitaasti, niin epäluotettavampi se mielestäni on Suunnolla. Kävelylenkin jälkeen Suunto tuplaa kulutetun energian, heittää ihan ihmeellisen korkeat sykkeet. Kahvakuulasta tai pyöräilystä taas se ei ymmärrä mitään, ja aliarvostaa sykkeen ja kulutuksen. Kuitenkin niistä on jokin käsitys itselläkin vuosia erilaisia mittareita testaten.
No mutta onhan tuo Suunto kaunis ja hienoja ominaisuuksiakin sillä on mutta... Olkoon se kaunis hupimittari vaikka lomakäyttöön. Polarin mittariin siirryn kuitenkin takaisin, sillä se palvelee tarkoitustani paremmin. Juuri sitä miksi sen aikoinani hankin, että palaudun riittävästi. Mulla tämä aktiivisuuden mittaaminen meneekin käänteisesti. Tarkoitus ei ole saada korkeita lukemia, niitä tulee vain väkisin.
Nyt nukkumaan ja kauniita unia myös teille <3
Xo
Hanna
Kiitos taas ajatuksistasi ja vohveli reseptistä. Itse pari vuotta urheilukellosta haaveilleena ostin ei niin kauniin Garmin forerunner 235 mallin. Sillä olen leikkinyt viikon verran. Unenlaadun mittaus on kiinnostanut kovasti ja muutenkin päivän aktiivisuus ja palautumistiedot. Jännä on ollut nähdä minkä verran on syvää unta..tai minkä verran on liikehdintää unen aikana. Pimeällä saattaa laiskottaa kovasti mutta kello kannustaa käymään vaikka pikku kävelylenkin toimistopäivän päätteeksi niin kyllä on taas virkeö mieli sen jälkeen. Hyvää viikkoa!
VastaaPoistaKyllä nää on kivoja leluja ja oikeasti hienoa että myös palautuminen on huomioitu kelloissa nykyään. Ja niin se menee kyllä täälläkin, että oikeanlainen kellokaveri kannustaa lähtemään liikkeelle sillloinkin kun ei jaksaisi aina. Kävely piristää aina ja sitä kyllä tulee tehtyä näin töiden alettua itsekin vähemmän. Kun ei aina ehdi. Kiitos paljon ja hyvää viikkoa sinne myös!
VastaaPoista