Laitoin Instan storyyn eräänä päivänä tällä viikolla sen päivän treenistäni videoita ja loppuun kuvan jonka yhteyteen kirjoitin "hyvät oli sykkeet". Sain kysymyksen, jossa minua pyydettiin kertomaan tarkemmin sykerajoista. Silloin aloin miettiä omaa treenaamistani. En seuraa koskaan sykkeitä, eikä minun harjoitteluni ole ollenkaan tavoitteellista niiden suhteen. Aikaisemmin, kymmenen vuotta sitten, ja vielä viisikin vuotta sitten, saatoin niitä seurata, mutta en enää. Tuon lauseen kirjoitin kuvaan lähinnä sen vuoksi, että huomasin mittarista siinä paukkuvan pitkästä aikaa sykkeen joka oli lähellä maksimisykkettäni. Kuvittelen sen olevan tällä hetkellä suunnilleen 180:ssä. Maksimisyke voidaan selvittää kaikkein tarkimmin kuntotestissä, mutta sen voi myös arvioida käyttämällä kaavaa 220 - oma ikä.
Painonpudottajalle sanotaan olevan hyväksi se, että liikkuu peruskestävyysaluella, joka on 60-70 % maksimisykkeestä. Peruskestävyys on kuntomme tukipilari, jonka varaan kuntomme rakentuu ja suurin osa treenistä kannattaisikin tehdä tällä sykealueella. Kroppa käyttää pk-alueella kehon rasvavarastoja energianlähteenä, joten sen vuoksi painonpudottajan kannattaa myös suosia matalatehoista liikuntaa. Sitä on kävely, rauhallinen pyöräily, uinti ja kevyemmät ryhmäliikuntatunnit. Tietysti painoa pudotettaessa tärkeää on myös lihaskuntoharjoittelu ja venyttely, koska se kiihdyttää kehon aineenvaihduntaa.
Vauhtikestävyysalueella treenaat silloin, kun sykkeesi on 70-85% maksimista. Vk-alueella elimistö tuottaa energiaa hapen avulla, mutta pääasiallisena energianlähteenä toimivat hiilihydraatit. Pitkät ja reippaat juoksulenkit, spinning, raskaampi lihaskuntotreeni tai kahvakuula nostavat sykkeet tälle alueelle.
Olennaisempaa kuitenkin omasta mielestäni painoa pudotettaessa on se, että huomioi hyötyliikunnan määrän ja koittaa lisätä aktiivisuutta arkeen. Pari kovatehoista jumpaa ilman hyötyliikuntaa eivät tue painonhallinnassa juurikaan..
Olen hankkinut tuon aktiivisuusrannekkeen viisi vuotta sitten, jotta voisin seurata omaa liikkumistani. Lähinnä siltä kantilta, että ymmärrän kuinka paljon sitä tulee. Mittari kertoo myös unen määrän, minkä verran on ollut rauhatonta ja rauhallista unta. Mitään tarkkaa dataa se ei anna. Oura-sormuksessa on hienoja ominaisuuksia, jotka mittaavat unen laatua tarkastikin. Mutta siitäkään en ole innostunut. Koska tällä hetkellä en ole innostunut mittaamaan liikkumistani enkä untani. Keskityn kuuntelemaan kehoni viestejä.
Aloin tuon sykemittarikuvan ja kysymyksen myötä miettiä omaa liikkumistani ja sitä kuinka sitä mittaan. Minulle liikunta ei ole enää ollut vuosiin suorittamista. Minulla ei ole ohjelmaa, jonka mukaan tekisin. En liiku tiettyä määrää viikossa. En tee tietyn mittaisia treenejä. Saatan tehdä tunnin treenin tai viidentoista minuutin treenin. Kuuntelen enemmän kehoa. Saatan olla viikon tai kaksikin treenaamatta kokonaan omia treenejä, jos tunteja ja töitä on paljon ja keho on niistä kuormittunut. En määrittele itselleni tavoitteita, paljonko pitää venytellä tai huoltaa kehoa, tai paljonko liikkua ylipäätään. Ja lopputuloksena on se, että kehoni on parhaassa kunnossa ikinä.
Mittarit ovat hyviä ja ne opettavat kuuntelemaan omaa kehoaan. Olen miettinyt viime aikoina sitä, että miksi ylipäätään käytän enää aktiivisuusranneketta. Tiedän millaisia viikkoni ovat ja tiedän mikä minulle tekee hyvää. Tiedän, että sunnuntain ja maanantain kuulatunnit vedän vauhtikestävyyden puolella ja tiedän, että keho kaipaa kevyttä liikuntaa sitten tiistaina ja keskiviikkona palautuakseen näistä. Tiedän, että venyttely tekee minulle maanantai-iltana hyvää ja tiedän, että Pilates hellii kehoani myös alkuviikosta. Viime syksynä oli mittarista hyvä todeta se, miten yöuneni tippuivat kolmella tunnilla yössä, kun pieni koiranpentu tuli taloon. Sitä kesti muutaman kuukauden. Mutta aivan kuin pienten lastenkin kanssa pitää tehdä: on nukuttava aina silloin kun se on mahdollista ja jätettävä treenit vähemmälle.
Keho kertoo mikä sille on parasta. Jos oloni on sellainen, että väsyttää, nukun. Jos tekee mieli treenata mutta tunnen itseni väsyneeksi, en treenaa. Venyttelen, käyn avannossa tai nyt tällä hetkellä kylmässä vedessä. Sielläkin kuuntelen kehoa, pulahdan välillä pidemmäksi aikaa ja välillä vain kastaudun. Keho myös kertoo millaisia ruokia se kaipaa, ja noudattamani ruokavalio menee myös oman kehon tuntemusten perusteella. Minulla ei ole mitään tiettyä ja ehdotonta ruokavaliota, mutta pyrin välttämään tiettyjä asioita koska ne eivät palvele olotilaani tai tee keholle hyvää. En kieltäydy asioista sen vuoksi, että en saisi syödä niitä, vaan sen vuoksi että tiedän että ne eivät ole minulle hyväksi. Sitten joskus kun tekee mieli syödä vähän herkkuja tai ottaa lasi viiniä, voin tehdä sen hyvällä omatunnolla. Lenkilläkään en varsinaisesti enää käy. Ulkoilutan metsässä koiraa. Välillä mennään reippaasti ja välillä saatetaan seisoa paikallaan pitkäänkin, kun pysähdytään juttelemaan muiden koiraihmisten kanssa tai ihmettelemään luonnossa jotain juttua. Hermosto rakastaa tällaista ulkoilua, se rentouttaa ja palauttaa. Rentous, armollisuus itselle ja tiettyjen sääntöjen unohtaminen tekee kropalle ja mielelle hyvää.
 |
| Löylyn löylyissä ja meressä lauantaina |
Olen nuoresta asti suorittanut asioita ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen, että nyt 43-vuotiaana voin nauttia liikkumisesta ja tehdä sen kehoani kuunnellen. Minua haastateltiin taannoin myös tammikuussa ilmestyvään Sport -lehteen. Myös toimittajalle totesin, että kaikista tärkeintä myös elämäntapamuutoksen tekemisessä on rentous. Ja rentoudella tarkoitan juuri sitä, että ei suorita asioita, vaan oppii tekemään itselleen hyviä asioita kehoaan kuunnellen. Alkuvuodesta alkaa Body by Sports Lady® -verkkovalmennus ja tuon 8 viikon valmennuksen aikana perehdytään erilaisiin treenimuotoihin (jotka ovat osa metodiani) ja ennen kaikkea opetellaan yhdistämään niitä keskenään, ja opetellaan treenaamaan monipuolisesti ja kehoa joka osa-alueella treenaten. Body by Sports Lady® -metodista voi lukea lisää nettisivuilta ja valmennuksesta tulee tarkempaa infoa marraskuun aikana!
Ihanaa alkavaa viikkoa, rentoutta treeneihin ja tekemiseen!
