Rakenna uutta, opi rakastamaan itseäsi

Jee! Perjantai. Tää lähtee kohta Poria kohti. Oon niin odottanut tätä viikonloppua, pitkästä aikaa Poriin ja näkemään ihania ystäviä siellä :)

Viikonloppu on taas aloittaa pohtimalla vähän syvällisiä. Viime päivinä oon miettinyt todella paljon kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siitä on keskusteltu myös valmennettavien kanssa. Haluamme voida hyvin kokonaisvaltaisesti. Tämä holistinen elämänkatsomus ravitsee ja ruokkii koko olemusta, fyysisesti ja henkisesti ja voisi sanoa myös hengellisesti jollain tasolla. Jos jätämme jonkin osa-alueen pois, emme ehkä ole epätäydellisiä, mutta kokonaisvaltaista hyvinvointia ei ehkä ole saavutettu. Voimme alkaa miltä alueelta vain, kunhan pääsemme eheään kokonaisuuteen. Yleensä aloitamme fyysisen hyvinvoinnin puolelta, sillä yleensä elämänmuutos alkaa esteettisin perustein. Haluamme näyttää paremmalta ja voida paremmin. Siitä matka alkaakin ja lopulta saatat löytää jotain vielä parempaa. 

Jostain on lähdettävä liikkeelle. Haluamme muuttaa ruokavaliota ja oppia valitsemaan ruokamme ja juomamme oikein. Miten ravinto vaikuttaa meihin? Haluamme valita parhaat vaihtoehdot. Ehkä luonnonmukaisempi lähestyminen ravitsemukseen ja itsensä parantamiseen alkaa kiinnostaa. Löydämme itsellemme sopivan liikuntamuodon ja alamme pitää huolta kehosta fyysisesti. Ymmärrämme jossain vaiheessa miten tärkeä merkitys on liikkua monipuolisesti. Vähitellen huomio alkaa kiinnittyä myös kehonhuoltoon. Jossain vaiheessa tiedostamme myös rentoutumisen ja levon merkityksen. Henkisellä tasolla ehkä meditointi alkaa kiinnostaa tai oma asennoituminen asioihin ja ihmisiin, elämään yleensä. Tai ylipäätään koko elämäntapamuutoksen myötä arvomaailma menee täysin uusiksi. 

Mikä on elämässä tärkeää? Mikä riittää sinulle? Mikä on tarpeeksi? Elämäntapamuutos on pitkä prosessi ja se ei ole vain oikein syömistä ja liikkumista. Siihen liittyy niin paljon kaikkea muutakin. 

Meillä on valitettavasti tapana ajatella melko kielteisesti vaikka positiivisia tyyppejä olisimmekin. Positiivisena oleminen (toisten kannustaminen ja tsemppaaminen) on vielä helppoa, mutta osaatko olla itseäsi kohtaan tarpeeksi armollinen ja ajatella itsestäsi positiivisesti? Olemme ehkä tottuneet asennoitumaan asioihin kielteisesti ("En halua olla lihava" tai "En halua olla persaukinen" tai "En halua vanhentua" tai "En halua tätä ihmissuhdetta" tai "En halua olla yksin" tai "En halua tällaista vartaloa"...). Valitamme huomaamattamme asioista, joita emme halua. Kielteisyydestä ei ole hyötyä silloin kun oikeasti haluat muuttaa elämääsi. Mitä enemmän ajattelet sitä mitä et halua, sen tärkeämmäksi se muuttuu. Tiedämme, että se mihin kiinnität huomiosi, lisääntyy. Kun jätämme syrjään kielteiset ajatukset ja keskitymme pohtimaan mitä todella haluamme, niin asiat voivat todella muuttua ja ennen kaikkea voit paremmin. ("Minulla on rahaa" tai "Iällä ei ole merkitystä" tai "Minulla on uusi hyvä parisuhde" tai "Olen iloinen, onnellinen ja vapaa" tai "Pidän vartalostani"). Kipu on yksi hyvä esimerkki siitä, miten se ei kehosta poistu kun sille antaa tilaa ja ajatusta. Mutta jos saatkin muuta ajateltavaa ja suuntaat ajatuksesi muualle, kipu voi olla tiessään.

Tärkeää olisi opetella ajattelemaan myönteisesti. Puhua itselleen positiivisesti. Rakastaa itseään. Ja ennen kuin itseään pystyy rakastamaan, pitää myös kunnioittaa ja arvostaa itseään. Sen takia kaikki arvostelu itseään kohtaan pitää jättää. Jutellaan itsellemme positiivisesti ja elämä on paljon parempaa <3 Sen voit aloittaa jo tänään ja sanoa itsellesi useaan kertaan: Hyväksyn itseni. 

Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3

Linssisalaatti ja torstaita

Aurinkoinen torstai. Mun aamu alkoi mehulla, kuten jokaisena aamuna joulukuusta alkaen. Tänään mehuun tuli kurkkua, selleriä, sitruunaa, limeä ja inkivääriä. 

Aamupalan jälkee ajoin asiakkaalle. Sain autonkin eilen huollosta :D Tehtiin pihalla treeni. En oo montakaan ohjausta tehnyt sisällä tällä viikolla. Kyllä ulkona on hieno treenata! Päivän aikana kävin myös kävelyllä. Piti mennä salille, mutta eihän tällaisena päivänä sisällä voi olla. Lounasta söin omalla partsilla tänään. Piti loihtia jotain nopeasti. Tässä supernopea lounassalaatti.

Lounassalaatti

vihreitä linssejä (valmiita Gogreenin linssejä)

salaattia

tomaattia

XCT-öljyä

kurkumalla ja mustapippurilla maustettua seitä

Työt loppui illalla puoli kasilta ja olin kotona kahdeksan maissa. Nyt alkoi viikonloppu ja huomenna on suunta Poriin. Pitkästä aikaa! 

Tiistain työpäivä - liikuntapäivä

Tästäpä tulikin varsinainen liikuntapäivä :)  Päivän ekan treenattavan kanssa oltiin ulkona treenaamassa. Käveltiin läheiseen metsään kuulien ja käsipainojen kanssa. Kuulaa, omankehon painolla treeniä, toiminnallista treeniä. Ai että on parasta viskoa kuulaa ja heitellä sitä ilmaan, kun ei tarvitse murehtia lattioita :) 

Sitten Volvo levisi taas, vein sen korjaamolle ja sinnehän se jäi odottamaan varaosaa. Päivän asiakkaille siirtyminen oli pakko tehdä ilman autoa loppupäivän osalta. Kävelin korjaamolta kotiin, puoli tuntia. En viitsinyt bussilla tulla muutamaa pysäkkiä. Molemmat mun pyörät, mummopyörä ja maastopyörä, olivat talven jäljiltä varastossa huoltamatta. Renkaat tyhjinä ja niin edelleen.. Maastopyörän renkaita en saa edes itse täytettyä, sillä niissä on ihan typerät venttiilit. Saan kylä renkaat tyhjäksi, mutta en täyteen. Haha. Mummopyörällä lähdin huoltoasemalle täyttämään renkaita, olivat vähän tyhjät mutta pääsi sillä sentään ajamaan. Mulla ei ole edelleenkään siihen pumppua. En ymmärrä miksei.. Sellainen pitää käydä kyllä ostamassa huomenna. No sitten naapurin setä oli pihalla kun tulin huoltikselta ja hän lupasi auttaa pyörien kanssa. Kohta molemmat fillarit oli kunnossa, ja vielä lapsenkin pyörä. Ketjut ja muut rasvattu, ja renkaissa ilmaa. Meidän taloyhtiön huoltomieskin tuli auttamaan. Miten iloinen ja kiitollinen mä olin. Ihmiset voi olla niin ihania ja mikä pelastus mun päivälle, tai koko viikolle tää olikaan! 

Söin lounasta kotona. Tein pitkästä aikaa taas mun lemppari mössösalaattia. Saanut nimensä lapsen suusta. Syön kuulemma kaikkea mössöä..

Qvinoa -mössösalaatti

Siihen tulee qvinoaa (keitettynä pari desiä), kalkkunaa, salaattia (voi laittaa myös pinaattia), paprikaa, tomaattia ja kastikkeeksi bulgarian jugurttia (1/2 purkkia) joka on maustettu suolalla ja pippurilla. Laitoin myös vihreitä linssejä vähän, kun niitä oli kaapissa. 

Iltapäivällä mä pyöräilin Oulunkylään, ja kuntoutussairaalan naisten kanssa kuulailtiin myös ulkona. Mikä mahtava ilma ja ulkotreenit on kyllä niin parhaita. Kuulan kanssa saa ulkona tehtyä niin kivoja juttuja kun sillä voi heitellä flippejä tai sitä voi paiskoa ja heitellä maahan :) Kuulatunnilta pyöräilin taas kotiin. Söin välipalaksi turkkijugurttia, luxus granolaa ja mansikoita. Pitkästä aikaa maitotuotteita tänään. Maistui tosi hyvälle pitkästä aikaa!

Pilates tunnilta kun olin vielä fillaroinut kotiin, voitte kuvitetella että ruoka maistui taas. Pyöräilyä tälle päivälle tuli 1,5 tuntia. Kävelyä myös. Ja sitten kuulaa ja Pilatesta, vaikkakin puolet ajasta varmasti korjaan ja autan tuntilaisia enkä tee itse. Onhan siinä taas liikuttu. 

Eilisen "treenit" olivat myös tuntien pitämistä. Pari kahvakuulaa ja Method Putkisto -tunti.  Sen lisäksi kävin aamulla kävelyllä ja iltapäivällä uimassa Kuusijärvellä. Järvivesi on jo 15-16 asteista ja uin puoli kilsaa. Niin mahtavaa kun pääsee uimaan jo ja vesi on silti viileää. Tuntuu niin hyvälle! Luulen, että tän viikon omat treenit on hyötyliikuntaa, kehonhuoltoa ja uintia. Eli melkoisesti ulkona on liikuttu ja tullaan liikkumaan, eli tätä menoa alkaa rusketus olla jo kohdillaan. Huomenna myös kaikki ohjaukset ovat ulkona. Tämän työn plussaa kyllä ehdottomasti! Toisaalta ettei tää kuulosta nyt ihan unelmahehkutukselta, niin totuus on että olin aivan katki kun pääsin illalla kotiin ja takapuoli oli ihan muusina pyöräilystä. Pitkästä aikaa :D

Pyhien kuvapläjäys ja äitienpäivän tunnelmia

Heippa te ja hyvää äitienpäivän iltaa. Täällä on todella vietetty pienimuotoista etelänlomaa ;) Aamuisin oon istunut partsilla syömässä. Lounaskin on mennyt partsilla, ellen ole syönyt sitä jossain muualla ulkona. Kaverilla tai Koskenrannassa. Torstaina lähdin kavereille kylään kun lapsi oli isällään, ja siellä sitten vierähti perjantaiaamuun asti. Lähdettiin lenkille ja päädyttiin terassille lonkerolle ja siitä sitten kuoharilasin kanssa takapihalle. Syötiin ja saunottiin ja parannettiin maailmaa. Jäin yökylään niille. 

Kävelyä on tullut valtavasti viikonlopun aikana, kun ei ole malttanut sisällä istua. Perjantai meni ulkoillessa ja kävelyä taisi tulla melkein viisi tuntia yhteensä.. Ja salilla oon käynyt omia treenejä tekemässä. Torstaina ja lauantaina. 

Suomenlinnassakin tuli käytyä eilen. Siellä huomasi sen, että ei oo ehkä ihan kesä kuitenkaan vielä ;) Onneksi oli lämmintä vaatetta mukana. 

Suokissa oli kivat picnicit. Ainoat kuvat tosin oli tuo selfie rantaan saapuessa ja ystävän ottama kuva kun lintu pyrähti syliini istumaan. Ensin se tuli mun viereen, kallisteli päätään ja visersi. Kysyin mitä kuuluu. Se lensi mun syliin ja hetken me siinä sitten "keskusteltiin". 

Eilen illalla olin leffassa katsomassa Mother's Dayn. Kiva leffa. Siinä käsiteltiin äitiyttä monelta eri kantilta. Tykkäsin. Julia Robertsista tykkään aina leffoissa. 

Tänään äitienpäivänä sitten aamulla aamulenkkiä ja aamupalaa partsilla. Vaikka äitienpäivä on ihana päivä, voi se samalla olla tuskallinen ja surullinenkin. Aamulenkki on jotenkin hyvä paikka nollata ajatuksia tai lähinnä olla yksin omien ajatustensa kanssa. Äitiä vaan on niin mieletön ikävä. Tämä oli neljäs äitienpäivä ilman omaa, rakasta äitiä. Ikävälle ja surulle vaan ei voi mitään, vaikka aika koko ajan parantaa haavoja. Sen jälkeen oli helpompi jatkaa päivää ja nauttia siitä itse äidin roolissa. 

Puolen päivän jälkeen lähdettiin tädin ja lapsen kanssa Haikkoon. Viime vuoden tyyliin. Äitienpäivälounaalle. Otettiin kuvia, syötiin, käytiin pihalla kävelemässä ja puissa kiipeilemässä. Mä jätin sen puihin kiipeilyn kyllä vällin. Korkkarit jalassa on muutenkin haastavaa kävellä Haikon nurminen rinne alas rantaan. Lapsi herrasmiesmäisesti piti mua kädestä kiinni, että pysyn pystyssä. Hän myös gentleman tyyliin auttoi tuolit minulle ja tädille kun tultiin ruokapöytään. Kyllä olin ylpeä lapsestani. 

Oli tosi kiva lounas. Hyvää ruokaa ja äidit saivat ruusut pöytiin tänäkin vuonna. Siitä sitten muodostui varsinainen ruususeremonia. Juotiin kahvit salongissa ja unohdettiin ruusut pöytään. Ystävällinen tarjoilija toi ne uuteen pöytään ja sillä välin huomaavainen lapseni oli käynyt pyytämässä meille uudet ruusut. Yhtäkkiä niitä oli neljä. Ja lapsi antoi sitten tarjoilijalle yhden ruusun :) Mulle ja Ullalle jäi 3 ruusua. 

Kaikesta tästä etelänlomailusta ja äitienpäiväjuhlinnasta oli kuitenkin paluu arkeen. Nopea vaatteidenvaihto, fudistreeneihin ja sieltä vielä kahvakuulatuntia pitämään Kumpulaan. 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille <3 

Ja onnea vielä ihanat äidit ja mummit ja tulevat äidit!
Ja tsemppiä kaikille äideille arjen haasteisiin. 
Muistetaan pitää myös itsestämme huolta. Liikkua. Syödä hyvin. Ja välillä myös rentoutua.