Kirjavinkkejä ja blogikuuluumisia

Loppusyksy ja alkutalvi on mennyt aivan työn touhussa. Asiakkaat on edistyneet upeasti ja on kyllä ollut (ja on edelleen) ilo valmentaa niin ihania ihmisiä. Ensi vuoden suunnitelmat on lyöty lukkoon, ihan kesää ja alkusyksyä myöden. Blogin kirjoittaminen on tosiaan supistunut kertaan viikossa, mutta koetan ehtiä tännekin päivittää teille terveellisiä vinkkejä ja inspiraatiota hyvinvointiin. 

Ja hei Instan puolella tätä jo mainostin: helmikuussa olisi tilaa kahdelle uudelle PT-asiakkaalle. Jos siis haluat kohentaa kuntoa, pudottaa painoa, virkistyä ja ennen kaikkea oppia uuden elämäntavan, laita minulle sähköpostia hanna@anttipoika.com ja soittaakin saa!

Sen lisäksi, että olen tehnyt töitä koko syksyn valtavasti, olen kehittänyt itseäni. Suorittanut yhtä kurssia joka liittyy henkiseen kehitykseen. Olen myös lukenut aivan valtavasti. Laitan tähän muutaman kirjatärpin teille, sillä näitä kirjoja todella voi suositella.

Viimeisin kirjahankinta on "Jäljet kehossa". Tässä Bessel Van Der Kolkin kirjassa käsitellään trauman parantamista aivojen, mielen ja kehon avulla. Ihmiskeho on niin monimutkainen, eikä sitäkään helposti ajattele että tuollaiset traumaattiset tapahtumat siirtyvät aivan näkymättömissä eteenpäin sukupolvelta toiselle. Me kärsimme vanhempiemme ja isovanhempiemme traumoista ja niiden vaikutus ulottuu jopa elintoimintoihin ja immunijärjestelmään asti. Kirja on todella mielenkiintoinen. 

Kaisa Jaakkolan kirjassa taas puhutaan niistä samoista asioista mistä itsekin aina valmennettavilleni puhun. Palautumisen merkityksestä, levosta, unesta.. Asiat on koottu hyvin kirjassa. Palautumiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaikka pitäisi. Hyvinvointi ei ole pelkästään sitä, että suoritetaan tietyt treenit, syödään "oikein" ja nukutaan. Uni ei välttämättä palauta yksistään. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä. 

Uskoa itseen voi luoda lukemalla Jaakko Alasaarelan "Sinä Pystyt" kirjan. Onnellisuuden salaisuus, ja salaisuus maailman suurten ihmisten kohdalla avautuu kirjaa lukiessa. Itse voi rakentaa omat uskomuksensa ja haluamansa tulevaisuuden, kuten ne ihmiset ovat tehneet joita sinä ihailet. Kirjassa oli paljon tuttua asiaa ja se on koottu lukuisten filosofien ja eri alojen viisaiden ihmisten oppeihin. Mutta todella positiivista ja kivaa luettavaa. 

"Elämäsi on suuri lahja ja oikeutesi on elää sinun näköisesi onnellinen ja menestyksellinen elämä"

Mitäs muuta sitten tänne kuuluu? Koiruli kasvaa ja viisastuu, joulukuun alussa aloitamme pentukoulun. Tamin hoitamiseen ja ulkoiluttamiseen menee päivässä paljon aikaa, mutta niin se pieni otus vain antaakin. Eilen aamulla hämärässä koiraa ulkoiluttaessani tuli vanhempi nainen vastaan, jota Tami iloisesti meni heti moikkaamaan. Hän totesi, että lemmikit antavat niin paljon positiivista energiaa, vastapainoksi sille miten toiset ihmiset sitä energiaa itsestä imevät. Hän sanoi tämän niin kauniisti ja sydämellisesti, että se jäi mieleen ihan koko päiväksi. Tottahan se on. 

Tamin kanssa on ulkoiltu paljon ja viikonloppuisin on tehty aina "retkiä" autolla uusiin lenkkimaisemiin. Viime sunnuntaina olimme Hietsussa ja glögilläkin käytiin. Se meni jo paremmin kuin edellinen kahvilareissu Vuosaaren Kampelassa. Sain juoda glögini suht rauhassa ;) Ja uusilla hoodeilla koiran oli kiva katsella paikkoja. 

Jouluun asti on kalenteri hyvin täynnä, mutta sitten pidän pienen joululoman. Ei mitään ihmeellistä. Varmasti haalin lisää hyviä kirjoja ja luen niitä. Olen ihan kotona ja lepään. Ja teen kaikkea "ei treenaamiseen liittyvää" sekä tietysti vähän omia treenejä. Olisi kauhea matkakuume, mutta en halua jättää koirulia. Olen panostanut tosi paljon hänen kanssaan olemiseen, ja kyllä se sitten kantaa hedelmääkin varmasti. Ihan kuin lasten kanssa. Kun yhdessä viettää aikaa ja tekee paljon juttuja, tulee tosi läheinen ja hyvä suhde. Syysloma tosiaan meni sairastaessa. Sitä olin kovasti odottanut. Ja tätä lomaa todella odotan. Syksy on ollut hyvä, mutta samalla raskas. Ja loma tulee tarpeeseen. Tämä sama fiilis taitaa olla varmaan aika monella muullakin?

Viime perjantaina olin tosi pitkästä aikaa ulkona. Käytiin Hennan kanssa Kämpin kello viiden teellä. Teki tosi hyvää. Se vain on niin ihana kokemus, tuli mun synttäreillä todettua. Jos on vähänkin syytä jotain juhlistaa, on tämä kyllä mainio tapa siihen. Ja kotonakin sitä on hyvissä ajoin ennen kahdeksaa, joten oma ulkoilu ei ole sitten koiralta pois :D Edeltävä kuukausi kun oli mennyt aivan täysin treenivaatteissa asiakkaiden kanssa ja kumisaappaissa koiran kanssa ulkoillen. Tai oikeastaan elämä siitä asti kun koira tuli, loppukesästä asti. Ja koko syksyn ajan olen joutunut kieltäytymään jokaisesta iltamenosta, myös kavereiden syntymäpäiväjuhlista. Tälle talvelle ei myöskään ole tiedossa yhden yhtä pikkujoulua tai mitään iltamenoa. Eli täällä sitten fiilistelin ihan joka solulla. Mutta koiruli on pieni vain hetken. Kyllä sitä sitten taas ehtii. Tosin olen hirveän huono missään ulkona käymään muutenkaan, sillä se on juuri pois siitä paljon paasaamastani palautumisesta.

Ihanaa loppuviikkoa teille ja seuratkaahan Instan @sportsladyh treenivinkkejä sekä stooria johon päivitän päivän menoa!

Xo

Hanna