Suurin osa ihmisistä keskittyy siihen mitä syö, kuinka treenaa, miten nukkuu ja palautuu ja tottakai ajatuksillamme on myös valtava vaikutus hyvinvointiin. Ehkä jopa suurin näistä? Mutta miten usein tulee miettineeksi sitä kuinka tärkeää hengittäminen on? Hengitys on olennainen osa joogaa, venyttelyä tai mitä tahansa, mutta kuinka usein todella KESKITYMME siihen?
Törmäsin netissä muutama vuosi sitten kirjoituksiin "jäämiehestä", Wim Hof:sta, etsiessäni lisää tietoa avantouinnin eduista keholle ja terveydelle. Sen tarkemmin häneen tutustumatta, jatkoin avantouintia ja nautin sen tuomista hyödyistä niin mielelle kuin kehollekin.
Wim Hof on Hollantilainen "Jäämies", joka on joussut mm. maratonin Lapissa -20 asteen pakkasessa pelkissä shortseissa, ylitti autiomaan puolimaratonina ilman vettä, upotti maailmanennätyssuorituksessaan itsensä jääveteen reilusti yli tunniksi. Hän on oppinut kontrolloimaan autonomista hermostoaan, nostamaan kortisolitasoaan ja muuttamaan kehonsa biokemiaa niin että kaikki tämä on mahdollista. Jopa tutkijat ovat olleet ihmeissään mihin ihmiskroppa voi pystyä kun se toimii täydessä synergiassa mielen kanssa.
Hänellä on oma metodi, johon kuuluu tietynlainen hengitystapa, jossa happea varastoidaan verenkiertoon ja hengitystä pidätetään minuuttien ajan. Miksi sitten kiinnostuin asiasta lopulta? Katsoin Netflixin The Gooplab dokumenttia, jonka toinen osa kertoo Wim Hofin menetelmästä ja kuinka siitä on apua ahdistukseen, masennukseen, sairauksiin ja melkeinpä mihin tahansa. Hengitysharjoitus vaikutti niin mielenkiintoiselle, että heti aamulla avasin YouTuben ja aloin etsiä siitä tietoa.
Tänään tein normaalit aamurutiinit: kävin koiran kanssa kävelyllä, kirjoitin päiväkirjaani ja sitten oli tarkoitus venytellä. Aloin kuitenkin etsiä tietoa Wim Hofin hengitysmetodista. Katsoin Wim Hof breathing tutorialin kolmeen kertaan ja asettauduin lattialle makuulle.
Ennen harjoitusta on tärkeää se, että ei syö ja myös se että asettuu makuulle jotta voi olla mahdollisimman rentona. Tein kolme kierrosta harjoitusta ja olo oli sanoinkuvaamaton sen jälkeen. Pidätin hengitystä ihan helposti ensimmäisellä kierroksella 45 sekuntia ja viimeisellä 55. Keho tuntui aivan mielettömän upealle tämän jälkeen. Sitä ei oikeasti voi sanoin kuvata.
Venyttelin sen jälkeen ja venyttelyharjoituskin oli kuin toisista sfääreistä. Ensimmäistä kertaa olin jotenkin "elossa". Tällaista tunnetta ei ole tullut koskaan. Ei joogan jälkeen, ei meditoimisen jälkeen, ei venyttelyn jälkeen. Aina keskityn hengitykseen kun venyttelen, enkä tee muuta sen aikana. En katso telkkaria tai tee jotain muuta. Keskityn ja venyttelen, mutta tämä oli jotain aivan erilaista. Koirakin rauhoittui kuin olisin hypnotisoinut sen. Yleensä se sählää ympärillä, kun venyttelen kotona. Tämä todellakin jää omiin aamurutiineihin.
Hengityksellä on todettu olevan paljon terveysvaikutuksia. Itse asiassa tilasin monta vuotta sitten kirjan "My Breathing System", jota silloin luinkin, mutta ehkä aika ei ollut kirjalle vielä kypsä. Sen kirjoittaja J.P. Muller on tehnyt kirjan vuonna 1914 ja jo silloin puhuttiin siitä, kuinka oikeanlainen hengitys voi pidentää elinikää ja auttaa ihmistä pysymään terveempänä.
Olen yrittänyt meditoimistakin monta kertaa, mutta se vain ei ole minun juttuni. Ainakaan tällä hetkellä, vieläkään. En jotenkaan pysty, osaa tai kiinnostu siitä. Wim Hofin hengitystekniikka taas vei heti mukanaan, jo ensimmäisen kerran jälkeen. Uskon että se tuli jäädäkseen. Myös avantouinti jatkuu. Ja myös perehtyminen tähän Wim Hof metodiin jatkuu takuuvarmasti.
Kirjan julkistamistilaisuuden puheessani, kiitoksissa, totesin myös lapseni olevan suurin idolini. Sitä hän todellakin on, ja hänellä on myös uskomaton taito hengittämisen ja keskittymisen suhteen ja arvostan hänen kylmänsietokykyään. Hän pystyy sukeltamaan veden alla todella syvälle ja todella pitkiä matkoja. Hän keskittyy, hengittää ja sukeltaa. Se on minusta aivan käsittämätöntä. Hän on myös pienestä asti uinut kylmissä vesissä, avannossa, seisoskellut kylmäaltaassa ja ottanut kylmiä suihkuja. Ja hän tekee sitä paljon enemmän kuin äitinsä. Myös lapsilta voi todellakin oppia.
Tänään taitaakin olla Kuusijärvi päivä ja illalla kutsuu taas työt ja Kumpulan kuulatunti. Ihanaa alkavaa viikkoa teille!
Moikka! Tästä postauksesta on kohta kulunut vuosi ja haluaisinkin tietää, että oletko tehnyt tätä hengitysrutiinia säännöllisesti? Mikäli olet, niin millaisia kokemuksia sinulla on siitä kertynyt?
VastaaPoistaKyselen asiasta, koska aihe on mielenkiintoinen ihan herra Hofin edesottamusten vuoksi, mutta myös koska siihen liittyy paljon ihan täyttä humpuukia. Esimerkkinä mainittakoon omassa kirjoituksessasikin esiin nostettu hapen varastointi verenkiertoon. Veren happikyllästeisyyttä mitattaessa tarkastellaan sitä, kuinka suureen osaan veren punasoluista on sitoutuneena happiatomi. Terveellä ihmisellä lukema on 95-100%, tarkoittaen sitä, että sinne verenkiertoon ei sitoudu enempää happea vaikka miten hengittäisi tai olisi hengittämättä. Lisäksi ihmisen hengityksen säätely tapahtuu hiilidioksidin, ei hapen määrän vaikutuksesta. Suurentunut hiilidioksidikuorma elimistössä aiheuttaa ääritapauksissa tajuttomuutta, minkä takia moni sukeltaja on hukkunut vastaavaa hyperventilaatiotekniikkaa käytettyään. Hyperventilaation taas on todettu laukaisseen paniikkikohtauksia ja epilepsiaa niihin herkillä ihmisillä.
Muun muassa näihin tietoihin pohjaten uskon, ettei ihan kaikkea Wim Hofin mainostamaa kannata uskoa, enkä pidä kyseistä hengitysmetodia kovin terveellisenä. Lopuksi totean kuitenkin, että oikean hengitystekniikan ja ylipäänsä hengityksen hallitseminen varsinkin urheillessa on ihan älyttömän tärkeää ja siihen kannattaa ilman muuta kiinnittää huomiota.