Treenipäivä ja lankutuksen SM-kisassa

Terkkuja Treenipäivästä. Sain tänne kutsun blogin kautta ja pitihän sitä lähteä ottamaan selvää omasta kunnosta. Kuntotestejä teen tuon tuosta omille valmennettaville, mutta itse en ole testattavan roolissa ollut hetkeen. Sain mun ihanan ystävän, Katjan, ylipuhuttua mukaan koitokseen ja näin me sitten lauantaina aamulla treenivaatteissa ajettiin metrolla Kamppiin ja aloitettiin Treenipäivä aurinkoisissa tunnelmissa. Ja on tosi kiva, että on tapahtumia jotka eivät liity aina pelkästään juoksuun. Oma sosiaalinen osallistuminen on tapahtumiin vähentynyt sen jälkeen, kun polvi hajosi viime syksynä. Sen jälkeen en ole juossutkaan lainkaan, mutta eilen päätin testata mitä se 12 minsan Coopperista tykkää. 

Ja kyllä mua jänskätti ennen lähtöä. Täytyy myöntää, että en saanut kunnolla nukuttuakaan edellisenä yönä :D Sen verran oon kilpailuhenkinen kuitenkin ja jännitti mitä polven kanssa käy. Käytiin hakemassa Katjan kanssa numerot ja odoteltiin oman ryhmän vuoroa. Ensin oli Fressin treenarin vetämä alkulämmittely, ja sama koutsi seurasi meitä lihaskunto- ja coopperin testeihin ja loppujäähdyttelyihin. 

Lihaskuntotesteihin kuului 30 sekunnin kyykyt, punnerrukset (naiset sai punnertaa polvet maassa) sekä vatsat. Ne tehtiin pareittain ja kaveri laski toistot ja tsemppasi. Lihaskunto-osuuden jälkeen mentiin lähtöviivalle ja meitä oli kirittämässä kaksi jänistä. Toinen kiritti niitä jotka tähtää 2700 m tai alle ja toinen nopeampi jänis. Vauhtisammakon juoksukoulusta oli nämä koutsit. Ja ajatelkaa en oo juoksuaskelia pahemmin ottanut, kyllä 12 minsaa tuntui pitkälle ajalle. Siinä juoksiessa mietin miten oon joskus pystynyt juoksemaan puolikastakin :D Ennen oli ennen. 

kuunneltiin ohjeet testeihin

valmiina Cooperiin lihaskuntotestien jälkeen

palauttavat rullailut testien jälkeen 

No sitten ne mun kuntotestin tulokset

Kyykyt 41

Vatsat 24

Punnerrukset 32

Cooper 2400 m

Kyykyt: 30 sek aikana niin monta kyykkyä kuin pääsee ja sormenpäät osuu maahan

Vatsat: Kädet niskan takana. Istumaannousu niin, että kyynärpäät koskee polviin.

Punnerrukset: Rinnan pitää osua maahan, kaveri piti nyrkkiä rinnan alla. Naiset sai punnertaa polvet maassa :D

Olin tosi tyytyväinen Coopperiin ja siihen, että polvi kesti. Ja oli ihanaa juosta pitkästä aikaa! Lihaskuntotestitkin meni hyvin ja kunto on oman ikäluokan ja sukupuolen mukaan erinomainen kaikilla osa-alueilla. Vatsoja ja yläraajojen voimaa voisi kyllä omasta mielestä parantaa, mutta vatsojen suhteen mulla on sitten vähän erilaista voimaa tuolla syvissä lihaksissa. Sen osoitti myös epäivirallinen Suomen Mestaruus lankutusskaba. En oo ikinä koittanut kauanko pysyn lankussa. Katja sai mut yllytettyä siihen ja kuvittelin itse ehkä pysyväni max 5 minuuttia. Nyt se on testattu. Lue eteenpäin niin tiedät kauanko pysyin :D

kuva lainattu Treenipäivän facebook sivuilta

Ihana Heidi Fressistä näytti meille asennot ja alettiin valmistautumaan kisaan. Ja sitten se alkoi! Ja nyt tuleekin kuvaa vaihe vaiheelta. Kuinka käy tämän tytön?

kuva lainattu Treenipäivän sivuilta

kuva Treenipäivän sivuilta

Ylemmässä kuvassa ollaan jossain minuutin kohdalla. Siitä sitten kahden minuutin jälkeen alkoi ihmisiä pudota ympäriltä. Kauheasti en ehtinyt tai pystynyt sivuille vilkuilemaan, mutta sen verran katsoin että moni yritti tehdä tätä pinnallisilla lihaksilla. Silloin alkaa kroppa tärräämään, eikä niiden voimalla pysy kovin kauaa.

Katja tsemppaili mua ja otti kuvia miten homma etenee

helposti menee, alussa ollaan

2 tai 3 minsaa mennyt..?

4 minsan kohdalla..?

tässä ollaan juuri 10 min kohdalla 

Mä odotin siihen asti, että ajanotosta huudetaan 10 minuuttia. En tässä vaiheessa katsellut ympärilleni montako siellä oli. Kymmeneen minuuttiin asti pystyin tekemään lankun syvillä lihaksilla ja keho ei alkanut täristä ollenkaan. Ympärillä kuului ihmisten arviointia kilpailijoista, ja kuulin aina miten joku sanoi että joku kilpailija tippuu ihan kohta. Itsestä kuulin kommenttia "tuo muija on ainoa joka ei tärise lainkaan". Kymmenen minuutin kohdalla se tärinä olisi kuitenkin alkanut tälläkin muijalla, ja eniten mulla alkoi tässä vaiheessa sattua kyynärpäät. Katsoin ympärilleni ja totesin, että ei tässä montaa ole enää ja mulle ei ole mitään jakoa mihinkään puolen tunnin aikoihin. Ja siis luovutin, ennen kuin alkoi se henkinen taistelu ja tärinä. Se olisi pitänyt kyllä katsoa loppuun asti :D Aavistuksen harmittaa, että jätin leikin kesken, mutta en olisi kyllä siihen 14 minuuttiin pystynyt varmaan. 14 minuuttia oli nimittäin toiseksi tulleen aika. Vai olisinko? Mä luulen, että tää pitää testata vielä uudestaan kun ensin tästä palaudun. 

Voittajan aika (kuva alla) oli 25 minuuttia. Tämä upea nuori nainen juoksi myös Coopperissa muistaakseni 3360 m ja veti huikeat tulokset lihaskuntotesteissä. Mutta hei, mä olin kuitenkin kaikista lankuttajanaisista kolmas, eli voi kai sanoa että pronssia tuli. Haha :D Voittajafiilis oli joka tapauksessa tän päivän jälkeen!

Mahtavilla fiiliksillä meni tää päivä. Oli myös ihana nähdä ystäviä ja nauttia aurinkoisesta päivästä. Heidinkään kanssa ei oltu nähty taas aikoihin. Ja Katja tsemppasi testit upeasti myös. Kiitos Treenipäivän järjestäjille ja treenareille ja ensi vuonna varmasti uudestaan!