Sports Lady®

Sports Lady®

15.9.2015

Pois arjen stressistä


Loman rentouden ja töiden/arjen aiheuttamaa stressiä voi verrata mun mielestä täysin elämäntaparemonttiin syömisten ja liikkumisten osalta. Siinä missä laitat remottiin elämäntavat, pitäisi stressinhallintaankin pystyä löytämään keino joka palvelee sinua arjessa. Dieetti on dieetti ja sen jälkeen usein paino palaa jonkin ajan kuluttua takaisin, ehkä korkojen kera jos palaat takaisiin vanhoihin tottumuksiin. Opitut tavat pitäisi pystyä siirtämään arkeen. Dieetin pitäisi olla sellainen, mitä pystyt noudattamaan koko loppuelämäsi. Tietenkään uusia elämäntapoja ei tuosta vain pysty omaksumaan, ne ottavat aikansa. Elämä on opettelua balanssin löytymisessä. On se sitten syöminen, stressitila tai ihan vaan yleinen olotila kaiken kanssa. Sen kanssa miten mielekkääksi kokee elämänsä ja pitääkö työstään..?

Nyt en ajatellut puhua kuitenkaan syömisistä, vaan miettiä sitä fiilistä mikä lomalla on. Selasin puhelimesta alkukesällä otettuja kuvia, kun lähdin reissuun loman alettua. Mikä siellä oli parasta ja rentouttavinta? Mikä minut teki onnelliseksi ja levänneeksi. Ja mikä koko tämän upean kesän aikana oli parasta. 

Ei nyt ehkä hienointa tai upeinta, mutta mahtavaa oli jokatapauksessa se, että ei tarvinnut ajaa autoa. Siirtyä jatkuvasti paikasta toiseen. Autoilu ei ole selälle hyväksi. Se on vielä epäergonomisempaa istumista kuin toimistotuolissa. Olen yrittänyt siirtää tämän ajatuksen myös arkeeni. Vähentämällä autoilua niin paljon kuin mahdollista, voin paremmin. Pystyn lisäämään hyötyliikuntaa ja saan enemmän raitista ilmaa. 

Mukavaa on lomalla aina myös pysähtyminen. Miksei arjessa sitten voisi pysähtyä? Ottaa pienen hetken itselle sieltä täältä. Aina ei tarvitse suorittaa. Ei tarvitse olla niin supertehokas. Mitä jos pysähtyisi joskus ilman Facebookia ja lasillista viiniä? Kynttilää ei voi polttaa pitkään molemmista päistä. Elämä on jatkuvaa suorittamista helposti. Urheiluakin suoritetaan. Ja mitataan.. Mun treenaaminen nykyään on aika randomia. Teen mitä keho kaipaa. Välillä voimatreeniä oman kehon painolla, välillä fiilistelen metsässä hitaasti kävellen, välillä nopeasti porhaltaen. Mutta koko ajan on treeni mennyt enemmän ja enemmän rauhallisempaan suuntaan. En suorita enää hampaat irvessä.. Ja jätän treenaamisen väliin kun väsyttää. En lähde väkisin. Eilen työpäivän aikana pyöräillessä oli ensimmäistä kertaa sellainen fiilis, että pyörälläajo kulkee. Se oli kivaa. En polkenut täysillä vaan fiilistellen. Ja siinäkin on kunto kesän aikana kasvanut kai.. Poikkesin myös kesken päivän Stadikalle vesijuoksemaan. Uintia ja vesijuoksua on tullut taas kesällä paljon. Sitä harrastusta pyrin jatkamaan sisätiloissakin talven tullessa. Kannattaa yrittää pitää omista jutuista edes vähän kiinni arjen keskellä. Ne tuovat virtaa arkeen ja töihin. 

Yhdessä vietetty aika perheen ja ystävien kanssa on myös ollut kesällä mahtavaa. Niitä hetkiä lisää! Arjen kiireessä monelta jää yhteydenpito kavereihin, mutta miten paljon hyvät ihmissuhteet voi elämää rikastuttaa. Toivon, ettei mun ystävät ajattele, että olen niin kiireinen ettei heille ole aikaa. Aina on aikaa kavereille ja sukulaisille vaikka mä aika paljon mennä viipotan töiden takia ja varmaan muutenkin. Usein se elämä vain näyttää vaudikkaammalta mitä se on, tai sitten olen tottunut tällaiseen elämänrytmiin! Läheiset ihmiset tietää, että aikaa löytyy kyllä. Ystävistä saa aina niin paljon hyvää mieltä, energiaa ja virtaa. Puolin ja toisin. Lapsen kanssa vietetty aika on myös maksimoitu, työt on järjestetty niin että aikaa on mahdollisimman paljon hänelle. Arkisin ja viikonloppuisin. 

Ja sitten se nukkuminen. Nukkua pitäisi 8-9 tuntia. Aikuiselle ei riitä 6 tunnin yöunet. Nukkumista olen treenannut nyt muutaman vuoden. Univaje saa pahaa jälkeä aikaan. Oma univaje alkoi raskauden ja vauva-ajan myötä kahdeksan vuotta sitten. Sitä ennen ei ollut mitään ongelmaa nukkumisen kanssa. Sitten tuli positiivinen univaje kun innostuin alanvaihdosta ja menin aivan pilvissä ja mielettömässä flowtilassa varmaan vuoden. Valvoin myöhään ja heräsin aikaisin. Kauhulla muistelen näitä aikoja. Kun kuulen samankaltaisia tarinoita muilta, se kauhistuttaa. Tähän positiiviseen univajeeseen kun pamahti päälle kaikki murheet avioeroineen, äidin poismeno, rahahuolet, alanvaihto, yksinpärjääminen, yrittäjyys.. Taas liian vähän unta.. Oma terveys petti. Uni on nykyään se viimeinen asia josta suostun tinkimään. Kroppa kertoo stessistä ensin stoppaamalla. Huomaan sen heti, kun mikään ei liiku enää kehossa. Jalat ovat raskaat ja tunnen miten aineenvaihdunta stoppaa. Silloin painokin alkaa kertyä. Kun kroppa tuntuu painavalta ja olo raskaalta, pitää hidastaa. Stressistä tulee myös univaikeuksia. Uni on huonoa vaikka nopeasti nukahtaisikin. Aamuyöllä 3 ja 5 välillä ei nukuta... Näin käy kun tulee liikaa töitä, liikaa treeniä ja liian vähän vastapainoa työnteolle ja arjen pyörittämiselle. Tämän syksyn aikana olen luvannut keskittyä siihen, että unta tulee tarpeeksi ja treenit todella kevenee kun siltä vähänkin tuntuu. 

Kai sitä ihminen koko ajan vanhetessaan viisastuu. Oma hyvinvoinnin polku on kiemurrellut ja hakenut sitä sopivaa reittiään vuosia. Nyt se alkaa asettua ja homma kolahtaa paikoilleen (viiden vuoden päästä varmaan nauran tälle tekstille, mutta nyt ainakin tuntuu siltä). Stressinhallinta, rentoutuminen, pysähtyminen ovat tämän syksyn avainasioita. Toistaiseksi olen onnistunut säilyttämään sen lomafiiliksen, mikä vain kesäisin pääsee valloilleen. Suurin osa ihmisistä kärsii kroonisesta stressireaktiosta ja univajeesta vaikkei sitä itse tunnistakaan. Mulla on mennyt kauan oppia tunnistamaan merkit itsessäni. Monet eivät pidä itseään stressaantuneina, mutta syke ja hengitys kertovat jotain muuta. Pysähtyminen ei ole helppoa. Venyttelytunneilla huomaan usein miten sitäkin suoritetaan ja keho on pinkeänä suorittamisesta. Hengitys on pinnallista ja liikkeitä ei ole helppo tehdä hitaasti tai hengitystä rauhoittaa. Tai sitten hengitetään ja puhkutaan niin täysillä.. Mielenrauhaa ei saa suorittamalla. Ja rentoutuneeksi tekee nimenomaan mielentila. Pitäisi oppia päästämään hetkeksi irti, jotta pääsee rentoutumaan. Päästää ihan kokonaan irti. Sammuttaa veneen moottori ja antaa veneen hetken ajelehtia ilman että itse ohjaa sitä..

Mieti muutama asia mistä loman aikana sait virtaa. Koita siirtää osa näistä arkesi jolloin saat enemmän energiaa ja virtaa syksyn koitoksiin. Ja lähestyvään talveen. Mutta omaa hyvää oloaan pystyy maksimoimaan, lopulta aika pienillä asioilla. Yritetään ainakin :)


Mukavaa viikon alkua!

xo
Hanna



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti