Toimistohommia sohvan pohjalla ja lepopäivää

Sateinen keskiviikkoaamu. Heräsin aamulla ukkosen jyrinään. Ukkosetkin on tavallaan mahtavia, tulee heti kesän fiilis. Tän aamuisesta jyrinästä tuli mieleen aivan Thaimaan Khao Lakin reissun ukkoset. Siellä jyrisi todella kumeasti.. 

Nousin ylös ja ensimmäiseksi tein itselleni mehun. Niin kuin jokaisena aamuna teen. Nyt oli taas jääkaappi päässyt tyhjenemään, mutta jotain löysin taas mehuun.

Lepopäivän aamumehu

• 1/2 kurkku
• iso pala inkivääriä
• 2 sitruunaa
• omena
• 2 porkkanaa

Olin jo ennakkoon päättänyt, että tämä on lepopäivä. Lepopäivä ei toki tarkoita pelkkää löhöämistä, mutta rauhallisesti yritän ottaa aina silloin, mahdollisuuksien mukaan. Tänään ei aamulenkkiä, pidempää lenkkiä tai fillarointia. Ei myöskään uintia. Eilen kävin uimassa ja uin sen verran mitä olkapää kesti. Sen kanssa saa tehdä asioita kivun rajoissa, tietyt liikkeet jotka sinne revenneeseen hauiksen pitkään päähän ottaa, on tietty pannassa. Mutta aamulla tai päivällä ei sääkään houkutellut ulos liikkumaan.

Päivään on kuulunut asiakkaiden ohjaamisen lisäksi venyttelyä, putkirullaamista ja rauhallista kävelyä iltapäivällä. Toimistohommat päätin hoitaa sohvalla löhöten. Tänään en muutenkaan suorita asioita, en kotonakaan. Kun on kova tekemään asioita, niin kuin minä, ei malttaisi olla paikallaan. Mielelläni alan vaikka siivoamaan tai vaihtamaan järjestystä kotona. Tai keksin lapsen kanssa jotain aktiviteettia. Lapsi on nyt kuitenkin isällään, mun ei ole pakko tehdä mitään muuta kuin hoitaa ohjaukset :D Niiden ulkopuolisen ajan otan rennosti. Joskus tuntuu hyvältä, kun joku muu sanoo ja muistuttaa siitä, että muistaisi levätäkin. 

sähköpostit sohvalla makuuasennossa :)

Lepopäivienkin pitämistä oon harjoitellut luultavasti vuosia. Lepopäivänä ei tehdä omia tiukkoja treenejä, ei touhuta hulluna ympäriinsä tai maata krapulassa. Se ei ole lepoa. Lepopäivä kannattaa ajoittaa oikeasti sellaiselle päivälle, että pystyt myös rauhoittumaan ja pysähtymään ja lepäämään. Myös tykkään lepopäivänä tehdä jotain sellaista, mikä nollaa aivot. Se voi olla talvella avantoa, kesällä rannalla lukemista tai teatterissa tai leffassa käyntiä. Hyvien ystävien seuraa tietysti. Työt on tottakai tehtävä. Välillä lepopäivä on viikonloppuna ja välillä viikolla. Ihanteellista olisi kai pitää sekä että. 

Muistetaan kehonhuolto (pidemmät venyttelyt/rullaukset lepopäivänä ja päivittäin venyttelyä), riittävä lepääminen, riittävä yöuni (vähintään 8 tuntia)! Tuosta yöunesta on sen verran sanottava, että olen nyt vuoden ajan pitänyt huolta siitä, että yöunta todella tulee yhtäjaksoisesti se vähintään 8 tuntia. Siitä en tingi. Tämän vuoden harjoittelun jälkeen olen alkanut heräämään ilman kelloa ja aamulenkitkin tuntuvat taas mukaville, kun keho on saanut tarpeeksi lepoa ja pitkästä aikaa sitä on taas lähtenyt aikaisinkin liikkeelle. Olen skarpimpi (joku voi olla toista mieltä hehe) ja aineenvaihdunta on parantunut (toki siihen on vaikuttanut myös kehonhuollon lisääminen..). Luin viime kesänä Aki Hintsan kirjan, ja sen inspiroimana aloin pitää huolta riittävästä yöunen saannista. Kyllä mä sen aiemminkin tiesin, että pitäisi nukkua.. Mutta en kai ole ollut tarpeeksi vastaanottavainen tälle asialle. Siitä kirjasta sain monta muutakin hyvää oivallusta. 

Huomenna sitä on taas virtaa täynnä. Luvassa treenien osalta pyöräilyä, uintia ja kävelyä.