Ystävällisyys lisää hyvinvointia

 Kirjahyllystäni löytyy enää sellaisia kirjoja, mihin palaan uudelleen ja uudelleen. Yksi niistä on nimeltään "Ystävällisyys - hyväntahtoisuuden voima". Kirjasta on hyvä hakea tukea ja näkökulmaa silloin, kun joutuu sellaiseen seuraan missä ihmiset eivät ole välttämättä aina niin ystävällisiä. Omassa lähipiirissä todellinen ystävyys on vahvaa, aitoa ja lämmintä olemista. Ei toisen tuomitsemista tai negatiivista ajattelua. 

Me varmasti kaikki tiedämme sen miltä tuntuu kun meidät nähdään vähempänä kuin mitä olemme. Meistä voi tuntua, että meitä kohdellaan kuin olisimme joku muu - suorastaan kelvoton versio, josta emme itseämme edes tunnista. Eivätkä omat, hyvät ystävätkään tunnistaisi. Oikeita ominaisuuksiamme ei havaita ja syyksemme luetaan vikoja jotka eivät ole omiamme. Miksi tällaista usein niin monelle tapahtuu? Uskon, että se johtuu siitä että ihmiset ovat liian laiskoja. Liian laiskoja kuuntelemaan, tutustumaan aidosti. Harvat jaksavat. Se ei ole helppoa aina. On helpompi luokitella muita ihmisiä ja se on kunnioituksen puutetta. Tuomitseminen on helppoa ja ruokkii tuomitsijan ylemmyyden tunnetta. 

 Sitten on myös niitä ihania ihmisiä, jotka jaksavat nähdä vaivaa ja tutustua meihin. Ja kohtelevat meitä juuri sellaisina kuin olemme. He tunnistavat meidät todellisina ja ainutlaatuisina. Heidän seurassaan voit olla juuri sellainen kuin olet. Sellaisten ihmisten seurassa tuntuu, että meillä on arvoa omana itsenämme, ei vain jonkin tarpeen täyttäjänä. Saamme olla omia itsejämme ja meidät toivotetaan tervetulleiksi juuri sellaisina kuin olemme. Sitä kutsutaan kunnioitukseksi. Ja kunnioitus on aina kaikkien ristiriitojen ratkaisemisen edellytys. Kunnioitus myöskin voi olla kuuntelemisen ohella olla aikansa elänyt ominaisuus monen mielestä. 

Itse kohdatessani "ikäviä ihmisiä", yritän aina kuunnella ja antaa mahdollisuuden. Olla ystävällinen aina. En oikeasti usko, että kukaan olisi luonnostaan paha vaan käytökselle löytyy aina oma syynsä joka ei edes johdu meistä. Paha olo joka velloo ihmisessä, jonka hän päättää purkaa sillä hetkellä juuri meihin. He lokeroivat sinut johonkin tiettyyn lokeroon ja päättävät jo heti ensi hetkestä inhota sinua. Ehkä siksi, että olet huoliteltu tai nätti. Onko se inhmillisyyden puutetta, että näytät jollekin? Ulkokuori on vain yksi osa meistä. Ehkä se ihminen näyttää nätille juuri siksi, että häntä on aina pidetty rumana tai kiusattu nuorempana ulkonäön vuoksi. Ne jotka eivät vaivaudu tutustumaan toisiin, näkevät vain sen ulkokuoren. 

 Jos suhtaudumme paremmin muihin ihmisiin, meistä tuntuu paremmalta. Viime vuosien aikana olen todella huomannut sen miten ystävällisyys ja ystävät ovat iso ja tärkeä tekijä elämässämme. Ystävällisyys lisää aidosti hyvinvointia ja voisin väittää, että hyvillä ihmissuhteilla on suurempi merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta kuin sillä mitä syöt ja miten liikut. Jos olisimme enemmän läsnä ja nykyhetkessä, näkisimme edessämme olevan ihmisen todellisena, eikä pelkkänä kuvatuksena. Voisimme nähdä onko hän huonosti levännyt vai hyvässä vireessä. Onko hän onnellinen vai onko hänen olonsa epämukava. Silloin on helpompi suhtautua ihmisiin. 

Kiltti ja ystävällinen saa olla, mutta ei hölmö. Joustava ja sopeutuvakin, mutta jostain pitää vetää raja, jos ystävyys tai tiettyjen henkilöiden seura eivät enää tuo sitä hyvää oloa. Kiitos omille ihanille ystävilleni ja kaikille teille ihanille ihmisille joita olen saanut kohdata. Teidän seurassanne voin nauraa vedet silmissä tai itkeä ilosta tai surusta, joskus olla vain hiljaa, olla oma itseni. Kunnioitus, luottamus, lämpö, kärsivällisyys ja kiitollisuus ovat todellisen ystävyyden merkkejä. 

Love

Hanna