Keskiviikkoillat ovat harvinaista herkkua. Yleensä olen illat ohjaamassa, mutta keskiviikkoisin voi olla töiden jälkeen kotona niin kuin "normaalit ihmiset". Se on kyllä tosi ihanaa. Jokin osa minussa haluaisi lähteä liikkumaan ja jokin osa sanoo että nyt kannattaisi siivota, mutta on oikeasti ihanaa vain olla kun antaa siihen itselleen luvan. Se toinen osa minussa nimittäin käskee tekemään niin. Olemaan vain. Keittämään teetä. Istumaan sohvalla. Lukemaan. Tähän rentoutumiseen ja olemiseen on pitänyt ihan opetella, mutta on ihanaa miten sitä on oppinut kuuntelemaan itseään. Miten elämänlaatu paranee kun suo itselleen tällaisia harvinaisia hetkiä rentoutua. Joskus on osattava asettaa itsensä ja oma olonsa ykköseksi, ei omia tekemisiään. Nytkin periaatteessa olisi voinut käyttää illan siivoamiseen. Mutta nämä tällaiset hetket ovat niitä pieniä arjen irtiottoja mitä vain tarvitaan. Pitää vain oppia kuulostelemaan itseään mikä oikeasti tekee juuri nyt sinulle hyvää.
Arjen irtiottoja teen myös niin, että menen puolen tunnin unille, sen sijaan että tekisin sillä hetkellä jonkun tärkeän asian. Jos asian voi tehdä myöhemminkin ja uni on se mitä sillä hetkellä tarvitsen, uni vie voiton. Silloin parannan omaa hyvinvointiani ja olen paljon tuottavampi lopun päivää. Tai mieluummin sanoisin ehkä iloisempi ja parempi ihminen ja jaksan vetää illan jumpat paremmin :D Tämä on juuri sitä, että oppii asettamaan itsensä ja oman olonsa (eikä omia tekemisiään) ykköseksi. Nyt kun se on mahdollista lapsenhoidon näkökulmasta.
Kun keho on stressaantunut, stressi lievittyy tällaisella. Ei ole pakko odottaa iltaan tai viikonloppuun tai lomaan, että voi tehdä sellaisia asioita mistä tulee hyvä olo. Rentoutumiseen ei tarvita eksoottista matkaa. Tässä olemisen jalossa taidossa on ollut pienoinen opetteleminen, mutta lopulta siitä muodostuu tapa eikä kalenteriin merkitty "aika itselle" jota odottaa henkireikänä kuin kuuta nousevaa. Omia tarpeitaan pitää huomioida. Nykyään huomaan, etten edes hingu matkalle samalla tavalla kuin ennen.
Kun oppii tietämään mikä omia akkuja lataa, sitä oppii hakeutumaan automaattisesti arjessa sen pariin mikä tekee hyvää. Sitten kun tulee niitä huonompia päiviä, saa tukea niistä mukavista ja hyvistä asioista jotka antavat energiaa ja hyvää oloa. Välillä se voi olla kynttilöiden sytyttäminen ja lempiteen juonti. Hyvä kirja vielä käteen. Joskus taas odotan kahvittelureissua ystävän kanssa kaupungille. Se on sitten enemmän luksusjuttu ja laadukkaampi irtiotto arjesta. Pienillä asioilla saa parannettua hyvinvointiaan. Kun arki on hyvää ja siinä oppii irroittautumaan pieneksi hetkeksi, elämää ei tarvitse elää niin loman kiilto silmissä. Tottakai loma on aina ihanaa ja siitä saa virtaa, mutta lomallakaan ei ole pakko tehdä mitään ihmeellistä ja suorittaa lomaa saavuttaakseen hyvän olon ja rentoutumisen. Kun arjesta oppii nauttimaan, sitä huomaa miten pienet asiat jo vievät sinut kohti parempaa oloa.
Nyt laitan koneen kiinni. Kaadan lisää lempiteetä mukiin ja otan kirjan käteen. Ja fiilistelen mun asiakkaan upeaa tulosta. Tänään, kahden kuukauden valmennuksen jälkeen häneltä on pudonnut painoa lähes 11 kg ja miten upeasti liikkuvuus ja voima ja kunto ovat parantuneet. Olen ollut tästäkin niin hyvällä mielellä koko päivän. Ihana työpäivä ja ihana ilta.
Ihanaa iltaa myös sinne teille. Miten sinä rentoudut parhaiten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti