Neljän viikon kesälomakuulumisia

Heippa ja terkkuja kesälomalaiselta. Täällä lomaviikot ovat menneet aivan mielettömän nopeasti. Instagramin Stoori onkin päivittynyt lomamenoilla ahkeraan ja sieltä olette kuulumisia varmaan nähneet ja kuulleetkin. Stoorin päivitys on niin helppoa ja nopeaa ja mukavaa. Ja loman aikana blogi onkin elänyt vähän hiljaiseloa. Olen myös halunnut keskittyä kaikkeen muuhun kuin someen tai työntekoon. Töitä on kuitenkin vähän pitänyt tehdä ja koulutustakin on ollut kesän aikana pariin otteeseen. 

Edellisviikolla oli taas NLP-koulutusta 3 päivää putkeen. NLP Practitioner -koulutus on nyt puolivälissä. Koulutuspäivät ovat tiiviitä, aamusta iltapäivään asti uuden opiskelua ja harjoituksia. Harjoituksista on (ja tulee olemaan vastaisuudessakin) ollut valtavasti hyötyä, kun mietin omia vuorovaikutustaitojani ihmisten ja asiakkaiden kanssa ja myös sitä millaisia työkaluja saan NLP:stä käyttööni valmennustyössä. 

Yksi harjoituksista oli todella rankka kun päätin rohkeasti laittaa itseni peliin. Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin haavoittuvuudesta joten päätin tehdä itsekin kuten kirjoitan. 

Yksi NLP:ssä käytettävä työkalu on ankkurointi. Jokainen meistä tunnistaa varmasti tilanteen jossa jokin ääni, tuoksu, maku, tietynlainen kosketus tai ihan jokin tilanne tuovat mieleesi jonkun henkilön tai tilanteen. Kokemus voi olla positiivinen tai negatiivinen, vuosien takaa tai lähimenneisyydestä. Se voi olla surullinenkin ja tulee hyvin kirkkaana yhtäkkiä mieleesi. Joskus tuollainen tunne saa aikaan kehossamme oudon olon, eikä sitä oikein osaa yhdistää mihinkään. Se vaikuttaa sinuun jotenkin ja ääni tai tuoksu tai asia tuntuu vain kovin tutulta. 

Yksi helppo esimerkki ankkurista on vaikka Suvivirsi. Sen kuullessasi palaat heti lapsuuden kevätjuhliin. Tätä tunne-aisti- yhdistelmäketjua kutsutaan NLP:ssä ankkuroimiseksi. Suuri osa ankkureistamme syntyy tiedostamatta, ikäänkuin salaa. Mutta ankkureita voi asentaa myös tietoisesti. Jos tarvitset tietyssä tilanteessa vaikka itsevarmuutta tai sinnikkyyttä, voidaan tämä asentaa sinuun ihan fyysisesti painamalla ankkuri vaikkapa tiettyyn kohtaan kädessäsi. Näitäkin olemme koulutuksessa harjoitelleet. 

Siinä missä ankkureita voidaan asentaa, voidaan niitä myös poistaa. Tätä kutsutaan ankkureiden luhistamiseksi. Ja tässä harjoituksessa laitoin itseni lopulta todella likoon. Olisin voinut valita jonkin helpon teeman tai esimerkin omasta elämästä. Vaikkapa "liikenneraivon" tai jonkin arkisen tilanteen. Mutta valitsin minua koskettavan ja surettavan tilanteen. Halusin laittaa itseni likoon, mutta tarvitsin siihen todella paljon rohkeutta, sillä tiesin että haavoittuvuuteeni vääjäämättä tulisi esiin. Tiesin, että en pystyisi mitenkään tekemään harjoitusta itkemättä. Mutta päätin tehdä sen siitä huolimatta. Silloin siitä olisi myös oikeasti hyötyä itselleni ja kuten edellisen postauksen viimeisin kommenttikin toteaa, on uskalluksessa antautua haavoittuvuudelle on aitouden ydin. 

Neljä viikkoa on lomaa tosiaan nyt mennyt ja pari on vielä jäljellä. Salikortin olin laittanut tauolle kesäksi, mutta kävin sen aktivoimassa melkein heti juhannuksen jälkeen. Lomapäivät ovat muuten menneet tosi rennosti. Kävin ystävän kanssa Tuusulan kesäteatterissa. Museokortilla on ollut hyvä käydä katsomassa erilaisia näyttelyitä ja lapsen ja pikkukoiran kanssa tehtiin Saariston Rengastien kierros. Kiersimme autolla Turun saaristossa ja yövyimme kolmessa erilaisessa paikassa. Tästä on työn alla oma postauksensa kun sitä on kovasti toivottu. Saariston kiertäminen on aina ollut mun haave ja olihan se upea kokemus. Ja sitten on otettu ihan rennosti. Lomaa ei tarvitse suorittaa ja riekkua ympäriinsä vain sen takia että on mahdollisuus. On ollut ihana rauhoittua ja levätä ja parin viikon päästä on taas ihana mennä töihin!

lähdössä NLP koulutukseen

NLP Practitioner koulutus on nyt puolivälissä

Helsingin taidemuseo HAM:ssa Ellen Thesleff'n näyttelyssä

lähdössä ystävän kanssa museokierrokselle

Hakasalmen huvilassa oli kiva näyttely "Suruton kaupunki"

Tamin kanssa aika menee kävelylenkillä ja puistossa

mansikat on koko perheen herkkua ja niitä on myös pakastettu reippaasti

viiden euron alelöytö, gebardipaita

Järvenpäässä Villa Cooper (peilikuva Ainolasta ilman laudoitusta)

Sibeliuksen Ainola

Ainolan kaunis puutarha

oli ihana päivä tädin kanssa 

kahvihetki Ainolassa äidin siskon kanssa

Halosenniemen laituri

taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi

loman aikana on ehditty leipoa myös herkkuja lapsen kanssa

ja nukuttu päiväunia

..ja lähdetty aamulla salille 

aurinkoa en ole ottanut tänä kesänä joten värikin on sen mukainen :)

Ihanaa viikkoa kaikille ja seuraavaksi postaus saaristoretkestämme. Siitä toivottiin postausta kovasti Instan Stoorin puolella.