Näin se hiihtoloman neljäs päivä käynnistyi. Tai no ei ihan näin ehkä :) Yksi punaviini piti kyllä saada rinteessä. Ajatelkaas.. Mulla oli ensimmäinen kerta rinteessä kahteen vuoteen. Reilu vuosi sitten liukastuin tuntia vetäessä ja oikean polven kierukan takaosa repesi, sieltä löytyi myös rustovaurio. Joten laskut jäi laskematta viime talvena. Harmitti ihan älyttömästi. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että sain polven kuntoon ilman leikkausta.
Aamulla heräsin venyttelemään. On tässä muutakin kuin polvivaivaa :) Heh, kuulostan super raihnaiselta. Kroonisista selkävaivoista kärsiville alaselkää voi kipeyttää istumisen, yksipuolisen rasituksen, staattisten asentojen tai huonon lihaskunnon lisäksi myös tärinä. Mähän kävin Lumiukkopuistossa laskemassa renkaalla. Pulkkamäki ja hurjat laskut renkailla ei oo tehty vanhoja ihmisiä varten :D Alaselkä muistutti heti olemassaolostaan. Eilen aamulla tein Pilatesta ja Method Putkistoa. Tänään aamulla heräsin ja aloitin aamun jälleen Pilateksen ja venyttelyn merkeissä. Käytin mun uutta Lidl:n Pilates -rengasta aamutreeneissä. Ei mun selkä nyt kipeä niinkään ollut, mutta ilman näitä harjoitteita se olisi kipeä.. Oon tässä parin päivän aikana miettinyt niitä ihmisiä, jotka tosiaan kärsivät istumisesta ja huonosta lihaskunnosta, eivätkä huolla itseään. Tai ylipäätään ihmisiä, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Liikunta, oikeanlainen lihashuolto ja itsestään huolehtiminen ovat kaiken a ja o. Myös nuorilla ihmisillä.
Polvi oli jees kuuden tunnin laskemisen jälkeen, mutta jalat ja olotila muuten oli kyllä melkoisen muusia. Varsinaisesti lihakset ei ollut kipeänä, mutta väsähdin ihan täysin. Oli mahtava laskea tänään, kun vertaan laskuja parin vuoden takaiseen viimekertaan. Nyt oli syvät lihakset hallinnassa ja laskeminen oli ihanaa ja helppoa ja vauhtia oli kunnolla. Jee! Niin mahtava tunne.
Lapsen kanssa oli niin kiva päivä. Hänellä oli uudet sukset ja ensimmäinen kerta mäessä tänä talvena. Sitä riemua! Ja nykyään laskeminen yhdessä on jo tosi helppoa, kun ollaan melkein saman mittaiset. Opetin hänet laskemaan 6 vuotta sitten, alle 3-vuotiaana. Silloin se oli melkoisen raskasta, mutta työ on kantanut hedelmää ja mulla on aivan ihana laskukaveri nykyään. Muistan miten silloin valui itsellä hiki, kun kannatteli velttoa lasta hississä. Tai seuraaavana talvena, kun pudottiin hissistä monta kertaa kun meni sukset ristiin.. Ja onhan näitä kommelluksia vuosien varrella ollut. Mutta nykyään mustat rinteetkään ei ole olleet ongelma enää vuosiin, eikä ole tarvinnut mennä pikkurinteissä kun on tällainen reipas hurjapää mukana. Suosittelen viemään lapset heti rinteeseen ja luistelemaan, kun oppivat kävelemäänkin.
Ihana päivä ja mahtava oli päästä laskemaan. Pitkästä aikaa. Kiitollinen ja onnellinen <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti