Sports Lady®

Sports Lady®

29.9.2016

Kauneusihanteista ja hyvinvoinnin hinnasta


Millainen on kaunis ihminen? Tai minkälaista ulkonäköä ihannoidaan tällä hetkellä. Seuraan Snapissa tai Instassa useita henkilöitä, tuntuu että kaikilla (tai ainakin todella monella) on pidennykset, ripset, kynnet, huulet, vaikka mitä.. Kaikki on niin muovista ja huoliteltua. Tuntuu, että pitäisikö minunkin..? Jos olisin 20 vuotta nuorempi, varmaankin tekisin perässä, seuraisin esimerkkiä. Mutta onneksi on somessa sitten sitäkin sisältöä, missä kaikki ei ole aina niin tiptop. On luonnollisuuttakin. Ja nyt ei ole tarvetta näyttää samalta kuin kaikki muut. 



Kuljen aika paljon ilman meikkiäkin nykyään. Meikkaamiseen menee aikaa (vaikkei siihen oikeasti mene kuin 10 minuuttia..) ja meikistä on vain haittaa kun hikoilee ja treenaa. Mulla on nuorempana ollut kynnet, joita olen huollattanut. Hiustenpidennykset, ripsipidennykset.. Niistä kaikista olen vähitellen luopunut. Kynnet eivät pysyneet koskaan, niitä sai huollattaa koko ajan. Ja sitten kun se lohkesi.. Ripsistä sain parin vuoden käytön jälkeen todella pahan allergisen reaktion ja kuvat olisivat varmasti päätyneet iltapäivälehtiin jos olisin lähettänyt niitä sinne. Pidennyksetkin olivat vaivalloiset. Jopa hiusten värjäämisestä olen luopunut nykyään. Ehkä pelkään, että joku kaunis päivä se allerginen reaktio voi tulla myös hiusväristä. Olen kuitenkin 20 vuotta värjännyt tukkaa säännöllisesti. Nyt päänahka ja hiukset voivat todella hyvin. Meikkiäkään en käytä yhtä paljon tai usein kuin aikaisemmin. Ja rahaakaan ei näin ollen "kauneudenhoitoon" mene enää juuri lainkaan. Mutta sitten kun lähden jonnekin ja vietän aikaa muutoin kuin treenaten ja töitä tehden, niin kyllä sitä silloin toki itseään laittaa :)

LPG:t ja Hypoxit ja muut hoidot ovat vaihtuneet saunaan, vesikävelyyn, venyttelyyn, kehonhuoltoon, talviuintiin ja ihan nukkumiseen. Ne ovat edullisia ja hyviä keinoja palautumiseen. Voidakseen hyvin ja palautuakseen, ei tarvitse kuluttaa kasapäin euroja. Tietenkään en tuomitse näitä asioita, on mahtavaa kun joku saa niistä iloa ja apua. Mutta samaan lopputulokseen pääsee myös paljon edullisemmin. 



Nyt on kuitenkin jonkinlainen neljänkympin kriisi ovella kolkuttelemassa. Huomaan sen siitä, että ylipäätään mietin näitä asioita. Kelaan elettyä elämää taaksepäin. Ehkä viimeistä kymmentä vuotta. 

Aikaisemmin omassa kehossa häiritsi moni asia ja sitä välillä inhoten katsoi itseään peilistä, vaikka sieltä katsoi hyvinkin hoikka ja nätti ihminen. Muistan vieläkin kaikki ikävät kommentit, mitä ulkonäöstäni on sanottu. Mutta enää sellainen ei vain haittaa, tai en ole kiinnostunut siitä mitä muut siitä ajattelevat. Nyt sitä voi olla niin sinut itsensä kanssa, ettei sellaiset asiat enää haittaa. Kyllähän niitä ryppyjäkin tulee, mutta omalla ruokavaliolla ja vedenjuonnilla ja elämäntavoilla yleensä, pystyt vaikuttamaan tosi paljon siihen kuinka nuorelta tai vanhalta näytät. Ja nyt oma keho voi varmasti paljon paremmin kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt siinä on voimaa, on elastisuutta, on kestävyyttä. Tukiranka on kunnossa. Keho on nyt tämän ikäisenä varmasti puhtaampi kuin koskaan. Ja sama keho on kärsinyt edeltävien tiukkojen vuosien stressin ja paineet. Silloin kun pää kestää, keho pettää. Ja töitä saa tehdä pitkään, että keho jälleen toimii ja palautuu kun henkinen lasti on suuri. Ja se sama keho on myös antanut pienelle pojalle elämän ihmeen. Kymmenen vuotta sitten tuo maailman tärkein pieni ihminen oli vielä mun masussa. Nyt eletään yhdessä liikunnallista ja mukavaa arkea.



Mun mielestä kaunis ihminen on onnellinen ihminen, itseensä tyytyväinen ihminen, toiset huomioon ottava ihminen, älykäs ihminen. Onnellisuutta tuo nimen omaan myös toisten auttaminen, ei vain itsestä huolta pitäminen. Silmistä yleensä näkee ihmisestä paljon. Kun silmät hymyilee, ihminen on valtavan kaunis. Ei sillä pakaran muodolla ole väliä, eikä sillä kuinka kapea vyötärö on. Puhumattakaan muista ulkoisista asioista. Omaa hyvinvointiaan pystyy parantamaan niin monella tavalla, vieläpä suorastaan edullisesti tai ilmaiseksi. 

Näinpä tää juttu taas lähti rönsyilemään. Hiustenpidennyksistä "neljänkympin kriisiin" ja onnellisuuteen. Hyvää torstaita kaikille!


Hugs
Hanna

Ja hei huomenna arvon lippuja I Love Me messuille, vielä ehtii mukaan. Sieltä saa kasapäin inspiraatiota kaikenlaiseen kauneuteen ja hyvinvointiin <3

4 kommenttia:

  1. Ihana teksti Hanna, ja pyydän vielä kerran anteeksi kun kerran jokunen vuosi takaperin kommentoin sitä että rypistit otsaa kuvissa. Ihan typerä tarpeeton kommentti enkä ymmärrä miksi niin tyhmästä asiasta edes mainitsin, aiheutin vain turhaa pahaa mieltä.

    Ihailen elämäntyyliäsi ja elämänasennettasi - myös sitä että uskallat täällä blogissa joskus avautua myös huolistasi.

    Toivon sinulle ihanaa syksyn jatkoa!


    t. Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Heli! Voi ei se haittaa. Se on unohtunut jo aikoja sitten <3 Kiitos tosi paljon kommentista ja kauniista sanoistasi. Sinne myös ihanaa syksyn jatkoa ja kiva kun laitoit viestiä!

      Poista
  2. Amen!Juuri tästä syystä tykkään Niin paljon tästä sun blogista.Olet todella ihanaa vaihtelua monelle såorttiblogille ja belfieille.Olet upea kohta 40-vuotias nainen.Näissä teksteistä huokuu jo se eletyn elämän viisaus,jota tällainen 30-vuotias myös arvostaa.Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon Ilona, ihanasti sanottu. Piti vähän avata taas sanaista arkkua. Jotenkin huolettaa se somen antama kuva monista asioista, mitä nuoremmat sitten suorastaan ahmivat.. Mun mielestä kuitenkin terveys ennen kaikkea. Elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita kuin ulkonäkö :) Ihanaa viikkoa!

      Poista