Mikä ihana ilma tulikaan tälle päivälle. Itse olen kyllä viettänyt tämän päivän ja oikeastaan koko viikonlopun sisätiloissa, flunssaa edelleen parannellen. Viikko oli niin täynnä töitä ja lapsen harrastuksia iltaisin, ettei sitä ole päässyt lepäämään ja sairastamaan. Perjantai meni myöhään töiden ja fudistreenien jälkeen vielä joukkueen vanhempainillassa. Lauantaina oli hulinaa kevätjuhlan kanssa. Lapsi sai hyvän todistuksen ja stipendin. Perjantaina kävin hankkimassa Stockan herkusta meille lauantaille herkkuja: suklaakakkua, mansikoita, konvehteja, kampasimpukoita, kalaa.. Kaikkea lapsen herkkua. Silloin oli jo parempi olo ja sitten huhkin kai liikaa järjestelyissä, siivoamisen kanssa ja töissä.. Joten, lauantaille tuli takapakkia flunssan kanssa ja oli tosi huono olo.
Lauantai meni herkutellessa ja juhlistaessa koulun loppumista, ja silloin ehdin jo lepäämäänkin. Hommasin lahjaksi lapselle Go Pro -kameran jonka voi kiinnittää skoottaus- tai laskettelukypärään. Se ois kyllä itsellekin kiva näihin kahvakuulahommiin.. Tänään sitten nukuin 11 asti, ensimmäinen kerta kun siihen oli tällä viikolla mahdollisuus. Unta tuntui riittävän muutenkin, päiväunia olen ottanut eilen ja tänään. Illan kuulatunti meni hyvin, itse otin tietysti ihan super varovaisesti ja ohjasin muita. Nyt jo toivoisi, että olisi kunnossa ja pääsisi itsekin treenaamaan ja aamulenkeille ja uimaan ja pyöräilemään. Liikunta on niin mun elämäntapa, että on vaikea olla tekemättä mitään. Vaikka pakkohan se on..
Mutta Kumpulan ryhmä sai nauttia (vai "nauttia") tunnista ja treenistä ja kyllähän pihalla ihan erilaiset treenit saa aikaiseksi. Paljon oli heittoja, juoksua, askelkyykkykävelyä.. Kaikkea sellaista mikä ei sisätiloissa onnistu. Ihanaa päästä ulos. Raitis ilma ja lintujen laulu. Onneksi saatiin vielä kaunis ilta! Hienosti vedetty kyllä kaikilta tänään.
Kahvakuula on kyllä niin hieno laji ja näistäkin tunneista saa niin monipuolisia. Eikä treenaamisen pidä olla niin vakavaa, hauskaa pitää olla. Kuulaa on kiva heittää ja viskoa, sillä on kiva tehdä flippejä ja huutaakin voi välillä kun viskoo kuulaa maahan. Ehkä vieroksumme huutamista ja ähinää, mutta ääntelehtiminen jännittää keskivartalon lihaksia teokkaasti uloshengityksen aikana ja samalla voima kasvaa :) Sitä paitsi karjuminen on mun mielestä terapeuttistakin ja hauskaa! Siksi välillä sanon kun viskotaan kuulaa maahan, että saa huutaa!
Nyt on kyllä kesä alkanut. Kouluista on loma, ulkotunnit on aloitettu ja ilmatkin alkaa kai lämmetä vähitellen. "Kahvakuulakuningattaren" (kuten minut muutama vuosi sitten Kamppi Eira lehden jutussa nimettiin..) lippu ehkä pitäisi kuitenkin päivittää. Tässä on vähän tyyli muuttunut vuosien myötä..
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti