Treenaamisesta, vaihtelusta, intohimosta

Viikko on lähtenyt taas reippaasti käyntiin. Tunnit käynnistyivät sunnuntaina, PT-asiakkaiden kanssa aloiteltiin jo viime viikolla. Omatkin treenit ovat kulkeneet tässä sivussa sekä loman aikana, että nyt töiden alettua. Koti on siivottu joulujutuista pois ja jotenkin on ihanan keväinen fiilis, vaikka nyt onkin tietty tammikuu. 

Tulin juuri tällä viikolla miettineeksi sitä, miten sitä johonkin juttuun aina innostuu. Mulla on tosi paljon mielenkiinnon kohteet ja intohimo vaihdellut liikunnassa, vähän kaudenkin mukaan. Edelliskesänä pyöräilin tosi paljon ja ei ollut varmaan päivää etten olisi ollut Stadikalla tai Kumpulassa uimassa. Viime kesänä taas golf vei mennessään. Kolme vuotta sitten kesällä treenasin tosi paljon oman kehon painolla, kotona ja ulkona. Talvisinkin mielenkiinnon kohteet vaihtelee. Jonain talvena olen tehnyt pitkiä kävelyitä päivittäin, pakkasesta tai lumesta riippumatta. Yhtenä talvena upottauduin avantoon lähes joka päivä. Kaikkea olisi ihana tehdä, mutta aika ei millään riitä kaikkeen mitä haluaisi ja voisi tehdä. Ehkä positiivinen juttu kuitenkin. Mutta ehkä juuri tämä kaikki on sitten vastapainoa omalle työlle. Kahvakuulalle, jumpille ja niin edelleen. Mielen pitää päästä irroittautumaan myös työasioista. 

Tällä hetkellä olen tosi innoissani salista, joka avattiin meidän viereen. Sinne on puolen korttelin matka ja lähteminen tosi helppoa. Salilla on myös kaikki mahdollinen mistä voin vain unelmoida, kaikki herkut toiminnalliseen harjoitteluun. Tänään aamulla sinne oli ilmestynyt Battlerope -köydet, ihan mahtavaa! Latasin myös puhelimelle myös Hayu -sovelluksen, jossa ensimmäinen kuukausi on ilmainen. Sieltä voi alkulämmittelyä tehdessä katsella erilaisia jenkkisarjoja. Ei lopu akkukaan puhelimesta pakkasen takia ;)  Nykyisen kodin voisi sanoa olevan unelmien täyttymys, sillä ovesta pääsee suoraan sekä luontoon liikkumaan että salille, jossa toiminnallinen treeni on pääosassa välineiden puolesta. 

Kaikille tulee varmasti aikoja, että joku laji alkaa tökkiä tai sanotaan niin päin, että tulee joku juttu josta innostuu mielettömästi. Liikunnassa loppupeleissä tärkeintä on se, että siihen tulee innostus. Ja että on kiva lähteä liikkumaan ja tekemään jotain. Muuten sitä ei tule lähteneeksi. Tottakai alussa pitää vähän potkia itseään. Mutta sitten kun siitä tulee jo tapa, niin lopulta vaikeampaa on olla lähtemättä kuin se, että olisi vaikea lähteä. Tärkeää myös liikkumisessa on monipuolisuus. Lihaskuntoa on hyvä tehdä, kehoa on hyvä huoltaa ja kestävyysliikuntaa keho kaipaa myös. Lihaskuntotreenin ei tarvitse olla salia isoilla painoilla, se voi olla hauskaa toiminnallista treeniä jota voi tehdä myös kevyemmillä painoilla. Ja itse pidän erityisen tärkeänä pienten, tukilihasten vahvistamista. Otetaan esimerkiksi vaikka lapajumi, josta varmaan aika moni kärsii. Siihen toki auttaa säännöllinen liikunta, venyttely, lihaskuntotreeni.. Mutta erityisesti tuohonkin vaivaan auttaa tukilihasten vahvistaminen. Oman kehon painolla. Pienillä käsipainoilla.

Ihanaa viikkoa ja hyviä treenejä kaikille!