Sports Lady®

Sports Lady®

8.2.2018

Vartin aamutreeni

Ihanaa ja lumista torstaita. Mä olen tosiaan aamuisin käynyt aina meidän viereisellä salilla. Joka arkiaamu. Välillä vaan kävelen juoksumatolla. Välillä kävelen ja sen lisäksi teen pienen pallotreenin ja tänään tuli 20 min kävelyä, 20 min treeniä ja 20 min kävelyä. Rakastan aamuja ja on ihana herätä aamuisin kun tietää että pääsee liikkumaan. Eilenkin menin jo ennen yhdeksää nukkumaan lapsen kanssa ja oli hieno herätä virkeänä tänään. 

Tämän päivän treeni meni seuraavasti:


45 sek hyppynaru
45 sek pallon heitto
45 sek köydet

Välissä 15 sek aktiiviset palautukset eli pysytään pienessä liikkeessä koko ajan. Tein viisi kierrosta. Vartissa teet tosi tehokkaan treenin näin. Hyppynaru on kyllä tosi loisto treenikaveri.

Nämä omat treenit ovat tosi kivaa vastapainoa tunneille. Kahvakuulaa, treeniä oman kehon painolla ja pienillä painoilla sekä Pilatesta ja venyttelyä tulee työn puolesta. Omassa treenissä keskittyminen omaan juttuun on aina se mahtava juttu, ohjatessa tietenkään itse ei saa samanlaista treeniä. Vaikka hyvää treeniä sekin on. 


Pallon kanssa tehtäviä treenejä kyllä rakastan ylivoimaisesti eniten. Siinäkin on mielikuvitus vain rajana.  

Takareidet sain aivan jumiin pari viikkoa sitten tehdessäni lantionnostoja pallojen kanssa. Kahdella ja yhdellä jalalla. Aina voi keksiä kaikkea uutta ja ylittää itsensä. 

Hyviä treenejä ja liikkumisen iloa kaikille <3 

6.2.2018

Aikuisiän epäpuhtaudet ihossa



Ihanaa tiistaita! Täällä on painiskeltu pienten iho-ongelmien kanssa ja ajattelin niistä tänne blogiinkin vähän kirjoitella. Sitä ei ensimmäisenä kuvittelisi, että nelikymppisenä iho alkaa kukkia. Tähän asti on mennyt tosi hyvin ja iho on voinut erinomaisesti. Se rakastaa vihermehuja, vedenjuontia ja puhdasta ruokaa. Mikään näistä ei muuttunut, mutta kun lisäsin aamutreenejä pitkästä aikaa ohjelmistoon ja paino putosi vähän, alkoi iho punkea kuonaa läpi. 

Viimeksi kärsin iho-ongelmista synnytyksen jälkeen ja siitäkin on jo kohta 11 vuotta. Silloin ongelmat olivat enemmän leuan alueella, mutta nyt epäpuhtauksia alkoi ilmestyä poskipäille ja nenään. Kääk! Poskien pienen kukkimisen vielä siedin, mutta kun keskelle nenää ilmestyi finni oli pakko toimia. Muutenkin iho on käyttäytynyt nyt tosi kummallisesti ja kimpaantuu herkästi jos syön jotain poikkeavaa. Uutena vuotena nautittiin juustoja ja punaviiniä, ja seuraavana päivänä naama oli täynnä punaisia läikkiä. 

Finnin ilmaantumisesta olin jo parissa päivässä kasvohoidossa. Edellisestä kerrasta taitaa olla jopa neljä vuotta. Olen tähän asti pärjännyt hyvin omin nokkineni ihoa hoitaen, mutta nyt tarvittiin jo ammattilaisen apua. En ole sen vuoksi käynyt kasvohoidossa, että olen säästänyt monessa asiassa ja toiseksi juuri ihon kunto on ollut sen verran hyvä ettei sille ole ollut tarvetta. Mutta nyt. Varasin Kalliosta Kauneushoitola Almasta ajan täydelliseen kasvohoitoon. Se kenen käsiin kasvoni annan ei olekaan ihan helppo juttu :D On oltava täysi luotto siihen kenet asialle päästää. Ninnillä olen käynyt jo niin pitkään, että hänen käsiini sitten annoin ongelmani. Ja tuo kasvohoito olikin sitten aivan ihana kokemuksena ja apu iho-ongelmiin tuli välittömästi ja muutamassa päivässä iho oli jo aivan erilainen ja rauhoittunut. 

Almassa hoidot tehdään luonnonkosmetiikkaa käyttäen ja muunlaiseen hoitoon en edes menisi. Viime vuosina olen siirtynyt täysin luonnokosmetiikkaan, ja sellaista purkkia on sitten kaapissa nykyään, meikkejä ja kynsilakkoja myöden. Olen aina pitänyt huolta ihostani ja tykännyt läträtä putelien kanssa. Opin jo 15-vuotiaana käyttämään silmänympärysvoidetta ja kuulin, että se kannattaa levittää nimettömällä sormella (ei keskisormella jossa on enemmän voimaa) jotta painallus on mahdollisimman hento :D Mitä nainen ei kauneutensa eteen tekisi. Edelleen levitän silmänympärysvoiteen nimettömällä. Veitsen alle en koskaan uskaltaudu enkä pistoksia suostu kasvoihini ottamaan, luonnolliset konstit ja naamajumppa saavat riittää.

Sain mukaan Ekopharman Karpalo sinkkipastan, jota olen laittanut nenänpäähän ja poskipäihin nyt kasvohoidon jälkeen ja iho on todellakin tosi hyvä ja rauhoittunut.

Tällaisia tiistaifiiliksiä täällä. Olisi kiva kuulla onko teillä ollut vastaavaa ongelmaa aikuisiässä?



4.2.2018

Sunday mood


Täällä viikonloppu on mennyt ihan muissa merkeissä kuin liikkumisen, ja nyt oli ihana lähteä ulkoilemaan. Perjantaina tein kevyen aamutreenin, mutta sen jälkeen olenkin ottanut tosi rennosti. Lepopäiviä on pidettävä, sellaisia päiviä jolloin ei lähde edes kävelylle. Lauantaina tosin venyttelin puoli tuntia, ja se onkin ollut ainoa liikunnallinen aktiviteetti sitten perjantai-aamun. 


Silloin kun mulla on lepopäiviä, haluan tehdä jotain ihan muuta, jotain mikä ei liity liikuntaan tai urheiluun ollenkaan. Parasta nollausta on nähdä ihania ystäviä, käydä teatterissa, taidenäyttelyssä, syödä vähän herkkuja ja vaan olla. Tämä viikko oli siitä luksusta, että olen saanut tehdä noita kaikkia. Teatteri ja taide todella nollaavat pään ja antavat uusia kokemuksia. 


Tämä kävelylenkki meni vähän levon piikkiin vielä. Enemmän se oli ulkoilua ja fiilistelyä, ei kuntoilua hikihatussa. Tällaisista asioista sitä kyllä nauttii. Arjen ja elämän pienet ilot ja hetket on parhaita. Kun aurinko paistaa kauniisti ja jalat liikkuu ja pääsee ihastelemaan tuota luonnon kauneutta kaikilla aisteillaan. Illalla alkaa taas viikon työt Kumpulan kahvakuulatunnilta. 


Jotenkin tällä viikolla olen kokenut blogin kirjoittamisen vaikeaksi. Välillä tulee sellaisia hetkiä. Tälle viikolle tuli kuin tilauksesta Maaret Kallion blogikirjoitus luksusnarinasta. Ihmisillä menee niin hyvin, että on varaa valittaa kaikesta pienestä ja turhasta. Mulle on tällä viikolla suoraan sanottuna tullut somen yliannostus, eikä ole oma luova suoni kukkinut ja tuottanut blogitekstejä. Jos joku ei siellä valita jostain turhasta, niin sitten pröystäillään jollain älyttömillä jutuilla. Tuntuu että ei osata arvostaa sitä mitä itsellä on ja todellisuudentaju hämärtyy. Mutta sellainen tietysti uppoaa. Mutta samalla noiden pröystäilijöiden tarinoita kuunnellessa monelle tulee riittämätön olo. Mikä on todellisuutta? Mikä tekee onnelliseksi?

 

Minut on tehnyt onnelliseksi tällä viikolla

1) lapsen kanssa vietetyt hetket
2) sukulaisten näkeminen serkkutapaamisessa
3) ex-anopin kanssa mukava päivä, hyvät keskustelut ja käynti taidenäyttelyssä
4) sunnuntain auringonpaiste
5) ihanat ja rakkaat ystävät, joista saa energiaa ja hyvää mieltä
6) se tosiasia, että arki on hyvää (en vaihtaisi omaa arkeani mihinkään)
7) olin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kasvohoidossa ja se oli aivan ihanaa! 


Tällä viikolla olen paljon pohtinut asioita ja pohdinta ei ole sitten siirtynyt tänne blogiin kuitenkaan. Vuodet, kriisit, elämän muuttuminen, menetykset.. Ne ovat muuttaneet minua ihmisenä todella paljon, ja se pinnallisuus mitä joskus minussa on ollut on hävinnyt suurempien asioiden tieltä. Osaan arvostaa pieniä asioita elämässä ja arjessa ja ne tekevät minusta joka päivä kiitollisen. Tietysti tykkään kauniista asioista, ja saatan kokea huonoa omatuntoa siitä että ostan jotain turhaa vielä joskus edelleen. Ei tietenkään pitäisi. Mutta kun hankkii harvoin asioita, niistä toisaalta myös osaa nauttia. Sitä sanotaan, että asioilla on aina joku tarkoitus. Se pitää paikkansa. Ne tapahtuvat aina jostain tietystä syystä ja ikävät asiat kasvattavat. Niin se vain on. Millaisen herätyksen ihminen tarvitsee muuttuakseen? Toiset eivät koe sellaista ehkä koskaan ja voivat kohdella muita ihmisiä aina miten haluavat..ja jatkaa sitä omassa kuplassa elämistään hamaan loppuun asti. 


Oli kuitenkin tänään niin ihana kävellä luonnossa ja metsässä ja miettiä taas kaikkea mahdollista. Hengittää raitista ilmaa. Kuunnella kun linnut lauloi. Kokea polun epätasaisuus jalkojen alla ja todeta miten paljon toiminnallisempaa on kävellä metsässä kuin juoksumatolla. Ja päätä ja mieltä lämmitti Ulla-tädin kutoma pipo. Alkoi se runosuonikin tuolla metsässä sitten taas sykkimään.


Ihanaa viikon alkua teille kaikille. Muistetaan pysähtyä ja arvostetaan sitä kaikkea mitä meillä on <3

Love
Hanna

2.2.2018

Friday Motivation



Perjantai ja aika siirtyä viikonlopun viettoon. Täällä on ollut melkoisen haipakkaa tämä viikko minkä vuoksi blogikaan ei ole päivittynyt niin kovalla tahdilla. Insta sen sijaan päivittyy säännöllisesti. Mulla on aikomus viikonloppuna taas olla ja levätä ja pitää urheiluvapaata, mutta jos teillä on jäänyt treenit viikolla vähiin niin viikonloppuna on hyvää aikaa pitää itsestään huolta. 












Muutaman motivaatiomietelauseen myötä toivotan teille ihanaa viikonloppua! 

Be well,
Hanna