Tänään olikin ihan kiva keli mennä ratsastamaan. Aika kylmä tuuli ja illalla kun mun tunti alkoi niin tottakai pimeää. Sain Welmun (Welmiron) taas tunnille ja homma alkoi heti loistavasti kun laitoin häntä vesarissa kuntoon ja seinän takaa kuului hitsauksen ääntä. Mikä ihana syy säikkyä! Sitten pihalla pelotti kaikki. Jokainen ihminen ja polkupyörä ja varjo ja valo. Ajattelin että mitähän siitä tulee. Onneksi olin jo sen verran monta kertaa tauon jälkeen käynyt että olin jo päässyt kotiutumaan hevosen selkään sen verran hyvin että pieni pillastuminen ei haittaa. Enemmän vain nauratti.
Kentällä alkutunnista tyyppi säntäsi ihan kunnolla pari kertaa mutta äkkiä se säikkyminen loppui kun päästiin töihin. Mulla aivan hiki valui ja tuntui taas hyvältä. Koko ajan tunti tunnilta saan paremmin tatsia takaisin heppailuun. Jee jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti