Tunnin alussa tehtiin käynnissä erilaisia harjoituksia ja sain hevosen kulkemaan jopa muodossakin. Sitten pitikin käynnistä nostaa suoraan laukka. Hymyilytti kun en ole ratsastanut 13 vuoteen. Kaksi kierrosta ympyrällä ja jalat oli aivan muusia. Jaksoin kuitenkin muiden mukana koko ajan ja sitten saatiin taas huilia välillä. Sinne hävisi hevosen muoto ja kaikki pehmeys mun alta. Ei ollut ihan helpoin ravi tai laukka istua tällä hepalla. Mutta nautin joka askeleesta silti! Ja on tää kyllä vaikeeta! Niin vaikeeta etten muistanutkaan! Essi Horttanainen veti meille tunnin ja oli hyvä ope! KIitos Essille! Oli niin siistiä ja mun sisäinen hevoshullu sai taas vallan! Jee!
Nyt sattuu jalat niin paljon ja huomenna vasta sattuukin. Ja sattuu takuulla enemmän kun puolimaratonin jälkeen! Ja sunnuntaina sattuu sitten vielä enemmän ja sattuu vielä kädetkin kun mennään huomenna seinäkiipeilemään pikkuduudsonin kaa! Huippu weekend luvassa!
Ratsastaminen on ihan huippua! Tulee liikuttua ihan huomaamatta :) Itselläkin on harrastus jäänyt melkein kokonaan oman hevosen myymisen myötä, ainoastaan pari kertaa vuodessa tulee käytyä maastoilemassa kaverin hepoilla.
VastaaPoistaNopeasti muuten trendit muuttuu, esimerkiksi just noitten turvaliivien osalta. Vaikka hyvähän se vaan on, että turvallisuustekijät ovat kunnossa.
Sama tuli mieleen noista tuon hevosen kuolaimista... Enpä ole ennen nähnyt gageja aka norsujarrua tuntsarilla. Jännää.
Niinpä! Mulla tais olla huippusyke jotain 159 ja keskisyke meni siinä 120 paikkeilla! Hyvää liikuntaa!
VastaaPoistaJoo silloin kun mä aloitin niin kypärässä ei ollut edes hihnaa leuan alla ja ne oli ohuita kuin munankuoret!
Kuolaimet muuten oli rullaa ja ties mitä näillä hepoilla! En ees ajatellut ennen kuin sanoit. Ihan totta - yleensä on normikuolaimet.