Autonominen hermosto ja palautuminen

Mitä on palautuminen?

 

Uni ja palautuminen ovat päivän puheenaihe, mutta se ei vielä tarkoita, että kaikki me tietäisimme mitä palautuminen oikeastaan on ja miten se tapahtuu. Pahimmassa tapauksessa palautuminen ja sen merkitys ymmärretään vasta burn outin tai ylikuntotilan jälkeen, mutta onneksi kaikkien ei tarvitse oppia asiaa kantapään kautta kuten itselleni kävi. Sopiva tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy usein helpommin, tekemällä pieniä mutta merkityksellisiä muutoksia omaan arkeen. Tällaiset pienet muutokset saattavat tuntua siinä vaiheessa yliarvostetuilta kun kaikki on vielä niin sanotusti hyvin. Jatka siis lukemista, vaikka tuntisit olosi palautuneeksi!

 

Oma tuntemus palautumisesta ei aina vastaa todellisuutta ja palautumista edistävien ja heikentävien tekijöiden tunnistaminen ei aina ole ihan helppoa. Kuvittelin itse pitkään pystyväni kuuntelemaan oman kehoni tuntemuksia, mutta liiallinen innostuminen saattaa peittää alleen aidot tuntemukset. Jos elämä on jatkuvaa ylisuorittamista, ei kovinkaan tahtotila auta kehoa palautumaan. Stressaamme, sairastelemme silloin tällöin ja tekemämme valinnat eivät ole aina niitä parhaita palautumisen kannalta. Palautuminen vaatii fiksumpien valintojen lisäksi asennemuutosta, ja etenkin suorituskeskeiselle ihmiselle myös joistakin asioista luopumista. Ensin on opeteltava pysähtymään. Jos sitä ei itse tee, keho varmasti jossain kohtaa pysäyttää kun vauhti kiihtyy liian kovaksi. Rentouttaviksi koetut hetket ja yöuni eivät välttämättä palauta, jos keho on kuormittunut esimerkiksi sairastelun, pitkittyneen stressin tai alkoholinkäytön vuoksi. Tai kaikkien näiden vuoksi. Siihen kun lisätään vielä kaikkea kivaa tekemistä, innostumista, työntekoa ja ylisuorittamista, on paketti valmis. 

 

Palautumisen fysiologia

 

Päivän mittaan teemme erilaisia asioita ja kohtaamme erilaisia ihmisiä, jotka kaikki osallaan nostavat vireystilaamme eli käynnistävät fysiologisen stressireaktion. Puhutaankin homeostaasista, eli kuormitusta edeltävästä tasapainotilasta. Ihmisen fyysinen ja psyykkinen tila palautuu tähän tilaan ja ja palautuminen on aina fysiologinen prosessi.  Elämää ei tarvitse alkaa kuitenkaan varomaan ja tämä ei missään nimessä ole haitallista. Sitä vastoin me tarvitsemme stressiä saadaksemme asioita aikaan, toimiaksemme tehokkaasti ja innostuaksemme. Kuitenkin kaiken innostumisen ja tekemisen jälkeen kehossa pitäisi käynnistyä palautumisprosessi, joka palauttaa sen takaisin tasapainotilaan.  Palautumiseen tarvitaan parasympaattista hermostoa, joka auttaa laskemaan kehon vireystilaa. 

 

Palautumisprosessi ei kuitenkaan käynnisty aina niin kuin pitäisi. Huolet ja murheet, alkoholi , tupakka, epäterveellinen ruoka sekä stressi ja sairaudet heikentävät tai estävät kokonaan palautumisprosessin käynnistymisen.  Tarvitsemme hyvälaatuista unta, terveellistä ravintoa ja hyvän fyysisen kunnon ja henkisen hyvinvoinnin, jotta palautusjärjestelmä toimisi normaalisti ja voimavaramme jälleen lisääntyisivät kuormituksen jälkeen. Siinä missä hoidamme kehoamme, pitäisi hoitaa myös mieltä.  Jos palautumista ei tule riittävästi, keho ylikuormittuu, hyvinvointi heikkenee ja olo on vetämätön. Hyvä palautuminen on super tärkeää terveyden, onnellisuuden ja jaksamisen kannalta. Jatkuvasti väsyneenä on hyvin vaikeaa olla se paras versio itsestään ja nauttia elämästä. Siksi olisi tärkeää uskaltaa hidastaa ja tehdä pieniä parempia valintoja, jotka voimavarojen kuluttamisen sijaan antavat energiaa ja parantavat elämänlaatua. Asennettaan pitää hieman muuttaa.

 

Autonominen hermosto 

 

Jos voisin nyt antaa 30-vuotiaalle itselleni yhden neuvon, kehottaisin häntä tutustumaan autonomisen hermoston toimintaan ja sen merkitykseen. Siihen hän kyllä tutustui, mutta uskoiko hän lukemaansa..? Ei. Olisin säästynyt paljolta näiden yrittäjävuosien aikana. Monelta kehon säryltä ja kolotukselta, lopulta burn outilta. 

 

Silloin kun hermosto käy ylikierroksilla, edes uni ei välttämättä ole palauttavaa - vaikka nukkuisikin tuntimäärällisesti tarpeeksi. Silloin ei enää auta yhdeksän tunnin yöunet. Ongelmia syntyy autonomisen hermoston epätasapainosta. Esimerkiksi silloin kun stressitila on pitkittynyt liikaa, alkaa stressin myötä sympaattinen hermosto ottaa liian hallitsevan roolin. Tällöin palautuminen alkaa häiriintyä. Palautumisongelmista voivat kieliä univaikeudet, ruoansulatusongelmat, jatkuva flunssakierre, pieni lämpöily vähän väliä, huimaus, hengityksen vaikeus, päänsäryt, epätyypillinen hajamielisyys, ärtyneisyys ja kyvyttömyys rauhoittua. Tilanteen päästessä pahaksi ollaan jo loppuunpalamisen äärellä. Myös erilaiset kehon kiputilat saattavat kertoa sen, että nyt ollaan epätasapainotilassa. Selkäkivut ovat tästä hyvä esimerkki. 

 

Sympaattinen hermosto nostaa vireystilaa

 

Sympaattinen hermosto auttaa meitä toimimaan tehokkaasti ja sen ansiosta saamme tarvittavat asiat tehdyksi. Sympaattinen hermosto aktivoituu silloin, kun meidän täytyy ponnistella, puolustautua tai olla valppaina. Juuri siihen liittyy kuuluisa “taistele tai pakene” -reaktio. Sympaattisen hermoston (joka on ikään kuin elimistön kaasu) aktivoituessa verenpaine, syke ja hengitystiheys nousevat, jolloin energiantuotanto tehostuu ja suorituskyky paranee. Tämä tapahtumasarja on elimistön stressireaktio, eikä se ole mitenkään vaarallista, päinvastoin se on kaiken toimintamme edellytys. Tehdä ja mennä saa, kunhan osaa myös pysähtyä. Terveydelle välttämätöntä on antaa kuitenkin elimistön palautua tästä riittävästi. Jos sympaattinen aktiivisuus jatkuu korkeana liian pitkään ilman riittävää jarrutusta, elimistöön kehittyy haitallinen stressitila josta on vaikea päästä ulos.

 

Parasympaattinen hermosto palauttaa

 

Parasympaattinen hermosto taas rauhoittaa elimistömme toimintoja ja palauttaa sen tasapainotilaan. Parasympaattinen hermosto on aktiivinen levossa ja unessa. Parasympaattisen aktiivisuuden lisääntyminen alentaa sydämen sykettä, rauhoittaa hengitystä ja lisää sykevaihtelua (HRV). Normaalisti parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa, mutta valitettavasti aina näin ei käy. Yritämme rentoutua, mutta mitään ei tapahdu. Ajatukset pyörivät päässä ja tuntuu, että pitkien yöunien jälkeen olo on kuin jyrän alle jäänyt. 

 

Vagushermo – kehon palautumisjärjestelmän pääkytkin 

 

Koska kyseessä on tahdosta riippumaton hermosto (autonominen hermosto), pelkkä tahto ei riitä aktivoimaan palautumista. Vagus tulee latinankielisestä sanasta vaeltaja juuri siksi, että se kiertää ympäri kehoa. Suomeksi vagushermoa kutsutaankin kiertäjähermoksi. Parasympaattisen hermoston tärkein hermo on vagushermo eli kymmenes aivohermo. Normaalisti se aktivoituu nukkumisen ja rentoutumisen aikana, mutta siitä täytyy myös huolehtia, jotta se toimii niin kuin pitää. Vagushermo on parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tärkein hermo. Se lähtee aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon, ja vaikuttaa näin todella laaja-alaisesti terveyteemme. 

 

Vagushermo auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja tulehduksia aktivoimalla parasympaattista hermostoa. Vaikka vagushermo on osa tahdosta riippumatonta autonomista hermostoa, voit kuitenkin aktivoida tämän kytkimen on-asentoon esim. hengityksesi avulla. Syvä ja rauhallinen palleahengitys stimuloi vagushermoa, jolloin syke ja verenpaine laskevat. Jo muutama pitkä uloshengitys katkaisee tehokkaasti stressireaktion ja aktivoi palautumisen. Joskus saattaa kuitenkin olla niin, että tilanne on jo päässyt niin pahaksi, ettei syvään hengittäminenkään auta, silloin kannattaa ottaa rohkeasti myös muita keinoja käyttöön. 

 

Keinoja vagushermon aktivointiin ja parasympaattisen hermoston vahvistamiseen 

 

• Meditaatio
• Mindfulness kävely (metsässä)
• Yin jooga
• Venyttely
• Osteopatia
• Hieronta
• Kylmät suihkut (2-3 min)
• Avantouinti (kylmäaltistus)
• Nauraminen ja hyvä seura
• Mikrotauot työpäivän aikana (hetken köllöttely lattialla rentouttavassa asennossa - katso kuvista mun lempparit rentoutusasennot)

nosta jalat seinää tai muuta tukea vasten

suorista jalat ylös, rentouta vatsa

nosta toinen jalka joogavyön avulla ylös ja anna käsien levätä vartalon vierellä

nosta jalat sohvalle ja rentoudu (itse usein meditoin tässä asennossa)

Kun keho on päässyt pahaan ylikuormitustilaan, on annettava aikaa levolle. Raskas liikunta kannattaa unohtaa hetkeksi ja keskittyä rauhalliseen kävelyyn, joogaan, venyttelyyn ja meditaation. Oman työn ja elämän kuormittavuutta kannattaa pysähtyä tarkastelemaan kriittisesti. Oman kokemuksen kautta nämä kaikki ovat vahvistaneet parasympaattista hermostoa ja kasvattaneet sykevälivaihtelua. Myös alkoholista kannattaa luopua täysin, jos se on ollut osa elämää jossain muodossa. Pienikin määrä heikentää unen laatua, nostaa leposykkeitä yöllä ja tekee takapakkia tilanteeseen, jossa teet kaiken muun ”oikein”.  Se, että riittää itselleen ja on itselleen armollinen, auttaa myös. Olemme suotta liian ankaria ja vaativia itsellemme. Tiedän menevänä ja innostuvana ihmisenä, että ei ole helppoa rauhoittua meditoimaan tai käydä lattialle makaamaan kesken työpäivän kun to do lista on loputon. Kylmässä suihkussakaan oleminen ei ehkä ole se miellyttävin ajatus, tai metsässä kävely asioita aistien. Kun samalla voisi kuunnella jotain hyödyllistä äänikirjaa tai hoitaa työasioita. Been there done that. Oikeastaan mikään yllä olevan luettelon asioista ei tuntunut itselle mielekkäälle, ennen kuin oli pakko. Ja siihen minua motivoi suuresti se, että sain palautumisestani arvokasta dataa ja tajusin että jotain on tehtävä. Myös keho tilttasi viime syksynä niin pahasti, että ei ollut enää muita vaihtoehtoja. Kävelykin oli liian raskasta. 

 

Vagushermon toimintaa voi mitata

 

Itselläni on Oura –sormus, jonka avulla seuraan leposykkeitä, sykevälivaihtelua ja palautumisen ja aktiivisuuden suhdetta. Menin liian pitkään oman kehon tuntemuksilla, ja en osannut (tai halunnut) tulkita kehon varoitusmerkkejä ajoissa. Vagushermon herkkyydessä on yksilöllistä eroa. Se tarkoittaa sitä, että toisilla sykevaihtelu on luontaisesti suurempaa kuin toisilla. Ouran lukemia ei kannata siis alkaa vertaamaan ystävän kanssa. Myös stressistä palautuminen on yksilöllistä. Vagushermon toimintaa voidaan mitata sydämen sykevaihtelun avulla (HRV). Vagushermon aktivoituessa terveydelle hyödyllinen sykevaihtelu lisääntyy. Suuri sykevälivaihtelu yhdistetäänkin hyvään terveyteen ja palautumiseen, ja pieni  

puolestaan heikkoon palautumiseen, stressiin ja jopa sairauksiin. HRV:n tulisi olla nukkuessa korkeampi kuin päivällä. Myös rentoutumisen ja hengitysharjotuksen aikana se on korkeampi, yleensä. Pitkään jatkunut stressi heikentääkin vagushermon toimintaa ja alentaa sykevälivaihtelua. Vagushermon aktivoituessa taas sykevälivaihtelu kasvaa. Korkea sykevälivaihtelu viittaa hyvään palautumiseen, matala sykevaihtelu puolestaan heikkoon palautumiseen. 

 

Tärkeintä palautusta keholle on riittävä, säännöllinen ja laadukas uni. Hyvää, palauttavaa unta ei voi korvata mitenkään. Tärkeää on myös terveellinen ravitsemus. Ilman riittävää ja laadukasta ravintoa keho ei palaudu. Hyvä fyysinen kunto tukee parasympaattisen hermoston toimintaa. Näistä tulossa lisää seuraavissa postauksissa. Työn alla on myös pidempi kirjoitus siitä kuinka oma ylikunto, tai burnout, tai ylikuormitustila, miksi sitä haluaakaan kutsua, lähti etenemään. Viime vuosi oli ehkä pikkuisen liian rankka :)  

 

Ihanaa helmikuun alkua ja muistakaa pienet tauot, palautuminen ja lepo!

Viikonlopun tunnelmia ja core vinkkiä

Tänäkin talvena moni on sitä tuskaillut miten väsyttää. Itselläni on tähän vain yksi ratkaisu ja se on nukkuminen. Koira valvottaa vieläkin, mutta nyt muutettiin hänen ruokailunsa kolmesta ruokintakerrasta kahteen, joskos se helpottaisi aamuyön ulos pyytämistä kun iltaruoka aikaistuu :)

Menin torstaina nukkumaan jo yhdeksältä illalla, samoin lauantaina. Viikonloppuisin koiralla ei valitettavasti ole weekend mode päällä vielä.. Sunnuntaiaamuna koira siis rapsutteli ovea 4 aikaan ensimmäisen kerran. Viideltä uudestaan. Nousin ylös ja siivosin jäljet (koska en neljältä häntä vienyt ulos) ja sen jälkeen menin takaisin sänkyyn ja vaatimuksista huolimatta nousin vasta puoli yhdeksältä. Sitten lähdettiinkin heti pihalle. Normaalisti arkena herätään 5.30 jolloin vien hänet ensimmäistä kertaa ulos.. Eli periaatteessa sain unta melkein 12 tuntia.. Tai sen verran olin sängyssä sentään.. Ja meninpä vielä takaisin nukkumaan aamulenkin ja aamupalan jälkeen. Tunniksi. Kunnes lapsonen puoli kahdeltatoista päätti nousta ylös :)

Oli ihana päästä tekemään sitten omaa treeniä kun oli levännyt olo. Se olikin toinen kerta tällä viikolla. Sen sijaan että treenaan kovasti itse, priorisoin lepoa, palautumista ja unta. Sitä tarvitaan kun työ vaatii liikkumista. Perjantaina ja lauantaina pidin täyden levon liikkumisesta.. Jos koiran ulkoilutusta ei lasketa.. Omista treeneistä vaan saa virtaa niin ihanasti ja se on aivan erilaista kun tuntien vetäminen. Viikonloppuna myös herkuteltiin.

Tässä pieni liikevinkki core treeneihin teille!

Oli oikein mukava ja leppoisa viikonloppu. Ollaan vietetty lapsen kanssa aikaa yhdessä, se on ihanaa kun ei ole töitä ja koulua. Koirakin on saanut olla paljon ihmisten seurassa kun meidän ei ole tarvinnut lähteä minnekään. Ja kyllä. Väsymys lähtee nukkumalla. Odotan tosi paljon joululomaa. Silloin aion nukkua tosi paljon ja tehdä omia treenejä. Niistä tulee niin hyvä mieli!

Sain napattua niin söpön kuvat Tami-söpöläisestä että pakko se on tännekin laittaa. Ihanaa viikkoa ja muistakaa lepo <3 Ja muistakaa myös treenit, niistä tulee hyvä mieli ja ihana olo!

Palautumisvaje, univaje ja ajatuksia elämästä

Koiruli täyttää tänään neljä kuukautta. Tamin syntymäpäivä on muuten sama kuin minun nimipäiväni :) Meillä on nyt takana kymmenen viikkoa koiranpentuarkea ja siitä ensimmäiset viisi meni aika hyvin valvoessa. Mutta nyt rytmi alkaa löytyä ja yöunet pidentyä taas itselläkin. Omista aamutreeneistä olen luopunut kokonaan. Käyn tekemässä sitten joskus päivisin tai iltaisin treenin jos ehdin, mutta kerrat ovat jääneet kertaan pariin viikossa. Elämäntilanteet vaihtelevat ja nyt on tällainen vaihe. Pitää oppia suhteuttamaan arjen haasteet ja palautuminen. Olisi ollut sulaa hulluutta jatkaa nyt samalla treenimäärällä kuin ennen.. 

Olemme tosi paljon vieneet pentua eri paikkoihin, kyläilleet ja viettäneet aikaa hänen kanssaan. Enää en voisi kuvitella elämääni ilman Tamia. Hän on niin rakas, meidän perheenjäsen. 

Omat menot on muutenkin jääneet, sillä en ole halunnut pentua jättää yksin. Näin siis reilut kaksi kuukautta olen viettänyt tosi paljon aikaa kotona. Muutenkin elämä on ollut tosi rauhallista. Mutta myöskään oman itseni takia en ole mennyt, sillä on pitänyt priorisoida lepoa. Myös vihermehujen tekeminen on jäänyt ihan olemattomaksi. Tuntuu että siihen ei ole enää aikaa. Aamun rutiineihin koiran kanssa menee saman verran kuin ennen omiin ja lapsen aamurutiineihin. Omista olen siis luopunut. Mehuista ja treenistä. Nyt mennään hetki vielä koiran ehdoilla, ja tietysti lapsen.. 

Sitä on vuosien saatossa oppinut levon merkityksen ja palautumisen tärkeyden. Ja tämä on väliaikainen vaihe elämässä. Toki elämä paljon muuttuu muutenkin nyt kun on uusi perheenjäsen. Koiraa olin halunnut pitkään ja se on ollut tosi rakas ja hyvä päätös ottaa meille uusi perheenjäsen. Ja kauan harkittu. Olisi kiva tehdä enemmän kaikkea, mutta sitä on oppinut lepäämään ja olemaan. 

Tutkimusten ja mittausten mukaan palautumisemme on olematonta. Työikäiset suomalaiset palautuvat heikosti. Puhutaan univajeesta, mutta sen sijaan pitäisi puhua palautumisvajeesta. Kumpikin vaje heikentää elämänlaatua, suorituskykyä ja aiheuttavat terveydellisiä ongelmia. Ymmärrän hyvin tämän. Moni ei jaksa tylsää elämää ja aina pitää kalenteria täyttää elämyksillä ja menemisillä ja ystävillä ja matkoilla...

Ei siis ihme, että ihmiset sairastuvat. Jopa vakaviin sairauksiin. Ja fyysisen menemisen lisäksi kehoa kuormittavat stressi, murheet ja ajatukset.. Mielen stressistä tulee lopulta kehon stressiä. Palautumiseen unen lisäksi vaikuttavat säännöllinen ruokailurytmi ja fyysinen kunto. Palautumisesta ja levosta keskustelemme säännöllisesti myös valmennettavieni kanssa. Se on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin muut asiat. Usein saatan heille antaa neuvon olla viikkoon tekemättä mitään treenjä, vain venyttelyä ja kevyttä kävelyä. Sellaisen viikon jälkeen on aina päästy lähemmäksi tavoitetta. Sitä ei vain malteta tehdä, ottaa rauhallisemmin. 

Ajattelin laittaa blogiin myös vähän ruokakuvia. Härkistä ostin ensimmäistä kertaa ikinä ja siitä kokkasin tortillaa ja laitoin salaatin joukkoon. Pääosin ruuat näyttävät tältä, mutta joskus kun on paljon kiirettä, en tuhlaa energiaa siihen että valmistan terveellistä ruokaa. Viime viikon torstaina haimme pizzaa, perjantaina kiinalaista ja sunnuntaina sushia.. Yleensä meillä on kerran viikossa päivä jolloin syömme ulkona/haemme ruokaa lapsen kanssa. Viime viikolla kertoja oli kolme.. Muuten teen kaiken ruuan kotona. Mutta täydellisyyden tavoittelu on sulaa hulluutta jos asioita on paljon ja vuorokaudessa kuitenkin tunteja rajallinen määrä..

Treenimeininkiä löytyy taas Sports Ladyn Instasta. Omalta henkilökohtaiselta tililtä taas löytyy enemmän ruoka- ja muita arjen fiilistelykuvia. 

Ihanaa viikon alkua ja muistakaa palautuminen <3

/Hanna

Kaksi keinoa nukahtamiseen kun a) kaikki on hyvin b) mieltä painaa stressi ja huoli

Mitä tehdä kun uni ei vain tule? Tästä aiheesta on ollut puhetta treenattavieni kanssa, viimeksi eilen. Uni on kuitenkin niin tärkeä ja olennainen osa hyvinvointia. Illalla oli mielessä kirjoittaa tästä vielä postauskin, mutta päivähän meni taas melkoista vauhtia töiden, lapsen harrastusten ja koiran kanssa, joten omaa aikaa ei taaskaan jäänyt. Kymmeneltä olin jo nukkumassa.. Ja uni tuli kyllä nopeasti ja hyvin. 

Tänään on ollut ensimmäistä kertaa varmasti yli viikkoon sellainen hetki, että voin istua rauhassa alas. Laittaa villasukat jalkaan, ja asettua sohvalle kirjoittamaan. Aamu meni taas koiran kanssa ja oltiin tunnin "lenkillä" ennen aamupäivän kurssin alkua. Tami on kasvanut tosi paljon ja hän jaksaa reippaasti jo lenkkeillä.

Aamupäivällä tosiaan kävin pitämässä Kumpulassa marraskuun Detox kurssin ensimmäisen kurssipäivän. Toinen kurssi on muuten varattu nyt tammikuulle ja sinne voit ilmoittautua vaikka heti! Täältä löydät lisää infoa tapahtumasta. Ja ilmoittautumisia onkin jo tullut.

Blogin päivittäminen on hieman nyt jäänyt. Insta päivittyy kyllä ahkerasti, joten sieltä on katsottavissa päivittäisiä kuulumisia (stoorin puolelta) sekä treenivinkkejä instan sivujen puolelta. No tänään aamulla instaa selatessani törmäsin Annan blogiin, jossa hän kertoo vinkkinsä siihen kuinka saada unen päästä kiinni. Itselläni oli aiheeseen vähän erilainen lähestymistapa, joten kirjoitetaan aiheesta nyt kuitenkin kun se kerran oli aikomuksenakin :)

Monella yrittäjällä ja ihan meillä kaikilla alkaa varmasti aina nukkumaan mennessä pyörimään työasiat mielessä. Riittääkö asiakkaita, saadaanko kiinteät kustannukset ja palkat hoidettua.. Yrittäjän elämä on jatkuvaa työnhakua. Itse en näistä asioista oikeastaan stressaa, sillä näiden kahdeksan vuoden aikana olen oppinut luottamaan siihen että asiakkaita on aina riittänyt ja tulen toimeen.  Jos töitä on vähemmän, en kuluta, pärjään vähälläkin. Ja toki minun yritykselläni ei myöskään ole työntekijöiden palkkoja maksettavana tai mittavia kiinteitä kustannuksia tilavuokrien osalta. Mutta stressaavat työasiat varmasti vaivaavat monia? Joskus saatan myös olla niin fiiliksissä jostain työjutuista, että mieli alkaisi pyörittää niitä nukkumaan mennessäkin. Tämän olen oppinut onneksi vuosien mittaan rauhoittamaan.  

Itselläni kuitenkin nukkumaan mennessä päässä alkavat välittömästi pyöriä ikävät asiat, jos sellaisia sattuu mieltä vaivaavan. Jos on ollut riitaa jonkun kanssa tai minulle on sanottu pahasti tai mitä vain. Saatan kantaa murhetta päiväkausia jos joku on ollut minua kohtaa epäystävällinen tai pettänyt luottamukseni. Kun itse yrittää aina olla kaikille ystävällinen ja haluaa vain hyvää, on se vaikea käsittää toisten negatiivisuutta, katkeruutta tai riidanhaluisuutta. Itseä painavat enemmän tämän tyyliset asiat ja ne pulpahtavat mieleen välittömästi kun asetun sänkyyn ja laitan silmät kiinni. Niistä pitäisi kuitenkin pystyä päästämään irti. Lapsena minulle on aina opetettu, että koskaan ei saisi mennä nukkumaan riidan jälkeen ja asiat pitää aina selvittää. Tätä samaa ohjenuoraa noudatan myös oman jälkikasvuni kanssa.

Kerron teille pari kikkaa miten itse saan unta:

1. Silloin kun kaikki on hyvin eikä tarvitse murehtia mitään, toimii seuraava kikka:

Lasken kymmeneen. Sisäänhengityksellä yksi, uloshengityksellä kaksi jne. Keskityn hengitykseen ja nollaamaan pääni sinne putkahtavista ajatuksista. Tämän opin ensimmäistä kertaa meditaatiotunnilla ollessani. En säännöllisesti kyllä meditoi, ehkä kannattaisi. Minulle meditaatiota on luonnossa oleminen tai päiväunet. Tällä tekniikalla nukutan itseni päiväunille kun muutaman kerran viikossa otan puolen tunnin torkut. 

2. Silloin kun on surua ja murhetta ja huolta ja stressiä:

Kuvittelen istuvani takkatulen edessä. Vasemmalla puolellani on paperipussi. Otan sen käteeni ja laitan sinne kaikki ne asiat (joille en voi tehdä nyt mitään) jotka mieltäni vaivaavat, tuottavat murhetta, huolta tai stressiä. Suljen pussin.

Otan toisen paperipussin oikealta puoleltani ja alan laittaa sinne kaikkia niitä hyviä asioita joita elämässäni on, mistä olen kiitollinen (näistä asioista kirjoitin edellisessä postauksessa). Tämä pussi täyttyykin melkoisen nopeasti. Suljen myös tämän pussin. 

Sitten nousen tuoltilta, otan vasemman puoleisen paperipussin ja laitan sen takkatuleen ja unohdan siellä olleet asiat. Tämä todellakin toimii. Jos kyse on ikävistä ihmisistä, lähetän hyviä ajatuksia heille ja toivon heille kaikkea hyvää kun katselen pussin palavan takassa. Annan heille anteeksi. 

Sellaiset on minun vinkkini nukahtamiseen. 

Miten te saatte unen päästä kiinni?

Nyt toivotan ihanaa pyhäinpäivän jatkoa teille kaikille sinne. Mä laitan koneen kiinni ja jatkan yhdessäoloa lapsen ja koirulin kanssa. Tänään meillä on pizzapäivä :)

Unen ja levon merkitys painonpudotuksessa ja -hallinnassa

Hyvinvointi on niin paljon muutakin kuin oikeanlainen ruokavalio (tai tapa syödä oikeastaan) ja säännöllinen liikunta. Hyvinvointiin suurimpana osana kuuluu myös riittävä palautuminen sekä unen määrä. Näistä asioista olen täällä blogissa jaksanut vuosikaudet jauhaa, mutta oikeanlaisesta syömisestä ja liikkumisesta ei ole mitään hyötyä jos et palaudu ja lepää. 

Itse olen ollut siitä elävä esimerkki ja joutunut opettelemaan asian kantapään kautta. Yrittäjyyden alussa en ymmärtänyt toimistotyötä tehneenä sitä, miten raskasta on työskennellä tässä uudessa ammatissa. Se olisi alusta asti vaatinut ihan eri tavalla lepoa ja palautumista kuin "edellinen elämä". Vasta sen jälkeen, kun olen todella hidastanut, olen saanut jälleen virkeän olotilan ja oman kroppani takaisin. Tässä postauksessa 2012 vuonna olen kirjoittanut nukkumisesta apuna painonhallinnassa. Ja tässä postauksessa 2016 kerron siitä, miten lepo ja uni auttaa painonpudotuksessa.

Sen jälkeen kun on opetellut hidastamaan, on se aivan ihanaa. Tottakai töitä on ja stressiäkin on, mutta yleisolotila on virkeä ja hyvä ja levännyt. Kun priorisoi asiat, jättää tietyt asiat tekemättä, löytyy ihan käsittämättömän paljon aikaa lopulta niille asioille joita priorisoi. 

Mitä enemmän olen myös hidastanut, sitä vähemmän teen suunnitelmia vaikkapa lomiin. Lomiakin voi suorittaa, mutta oikeaa lepoa ja lomaa on kyllä ihan vain oleminenkin. Ei välttämättä tarvitse lähteä mihinkään tai tehdä mitään erityistä. Tietysti voi jos huvittaa, mutta siihen ei ole pakonomaista tarvetta, kun arki on hyvää ja itsensä kanssa helppo ja hyvä olla. Viikonlopullekaan ei ole mitään ihmeellisiä suunnitelmia. Toukokuu on mennyt juuri niin kuin kiireisen huhtikuun jälkeen toivoinkin, ihan vain ollessa sen vapaa-ajan mitä on ollut. 

Ja toukokuussa olen tosi liekeissä ollut siitä, että olen aloittanut tuntilaisten kanssa ulkotreenit. Ja liekeissä siitä, miten ihanaa on lähteä lenkille shortseissa ja topissa ja meikkinä käy vain aurinkovoide ja aurinkolasit. 

Muistakaa sunnuntain 20.5 klo 18.30 ilmaistreenit Kumpulan Intianpuistossa. Täältä löydät lisää infoa!

Ihanaa viikonloppua, ottakaa iisisti!