Syyskuu ja viimeinen rutistus - Kuntoremontti

Moni blogia seurannut tietää mun omasta henkilökohtaisesta "kuntoremontista". Toukokuussa aloitin ja menin hyvinkin tiukasti kaksi kuukautta. Tavoitteena puolen vuoden aikana tiputtaa muutama kilo. Kilpirauhasen vajaatoiminnan takia, ja myös sen takia että olin syönyt enemmän kuin kuluttanut, paino oli noussut kolmessa vuodessa kymmenen kiloa. Halusin takaisin sen vanhan Hannan (en ehkä ihan niin pientä versiota kuitenkaan mitä joskus olin), joka olin silloin ennenkin. Lihasta mulle on kyllä tässä viimeisten vuosien aikana tullut, eli en niin pieneksi tulisikaan mitä silloin joskus.

Ohjelma on sisältänyt niin aamukävelyä kuin aamuisin tehtävää nopeaa HIIT treeniä. Alussa lihaskuntopuoli painottui salille, mutta kesään siirryttäessä vaihdoin treenit salilta kokonaan kotiin ja ulos, oman kehon painolla tehtävään treeniin. Kahvakuula on koko ajan ollut rinnalla. Ruuat meni koko kesän tarkasti ja alkoholia en käyttänyt ollenkaan. Heinäkuun lopulla löysäsin dieettiä ja viikonloppuina annoin taas itselleni luvan vähän herkutellakin.

Dieetin ensimmäisellä kuudella viikolla paino tippui noin 5 kiloa. Sen jälkeen aloitin oman kehon painolla tehtävän treenin (12-30 min treeni 3-5 kertaa viikossa) ja kroppa muutti muotoaan. Vatsa litistyi ja jaloista lähti senttejä. Paino kuitenkin on pysynyt oikeastaan samana sen jälkeen.

Elokuu meni aika rennosti. Jopa arkenakin. Huomasin kun työt alkoivat, niin jollain tapaa mielihaluja alkoi tulla enemmän. Lisääntynyt liikkuminen työn puitteissa ja ehkä vähäisempi uni eli suoraan sanottuna pieni väsymys alkoi heti tehdä tehtäväänsä. Tekee mieli syödä vaikka ei ole nälkä. Ja monelle painonpudottajalle myös tulee se vaihe, kun paino laskee hyvin ja helposti ja välillä voi löysätä. Ja huomaa sen, että pieni löysääminen kerran viikossa ei vaikuta painoon. Mutta silloin paino ei myöskään laske, jos et ole tiukkana. Enempi löysääminen alkaa sitten kerryttää niitä kiloja takaisin.

toukokuun alussa ja heinäkuun lopussa

Omasta tavoitteesta olen noin kolmen kilon päässä (tai kahden-neljän, tarkkaa kilomäärää ei kai voi sanoa eikä se varsinainen mittari olekaan), ja nyt on otettava taas ryhtiliike. Sen takia syyskuu on pyhitetty loppurutistukselle. Ehkä lokakuun alkukin.

Elokuussa sokeripeikko nosti taas päätään ja myönnän että karkkia on tullut syötyä. Sokeri on minulle, ja monelle muullekin kuin huume. Sitä on pakko saada myös seuraavana päivänä. Ja sokeria on myös hunajassa, raakasuklaassa ja muissa terveellisissä herkuissa. Nyt pitää jättää taas kaikki ja vaikka teipata kädet selän taakse, että illalla ei mene suklaata suuhun. Tiedän, että tämä ensimmäinen viikko on taas vaikea, mutta sitten se helpottaa ja ei tee enää mielikään.

Treenit jatkuu ennallaan. Kotitreeneistä vaikeutan ohjelmia asteittain ja aamulenkit jatkuu. Ja ruokien kanssa ollaan taas tarkkana. Ja yritän keskittyä siihen, että nukun riittävästi. Ja oman itseni ilahduttamiseksi menin taas tanssitunneille. Maanantaisin Step Up:lla. Aivan mahtava viikon aloitus Marcon Broadway tunnilla. Oli niin kivaa nähdä kaikki tanssikamut ja päästä tanssimaan. Olen nähnyt siitä vain unta kolme vuotta. Ja oikeasti nähnyt unia, että tanssin taas. Jouduin lopettamaan sen ihan oman elämäntilanteen, perheen ja uusien töiden takia. Elämä alkaa nyt normalisoitua ja lapsikin on isompi. Hänellä on oma harrastus mun tanssitunnin ajan ja siksi taas aloitinkin. Marcon tunnille on aina ilo mennä. Arvostan sitä ammattitaitoa ja osaamista mitä hänellä on. Ja ennen kaikkea taitoa korjata ja opettaa positiiviseen sävyyn. Mun työssä maanantai ei ole koskaan "maanantai". On ihana aloittaa viikko kun tykkää työstään. Ja nyt se on vielä ihanampi aloittaa kun pääsen tanssitunneille.

Hyvää syyskuuta kaikille ja tsemppiä muille dieettiläisille ja elämäntapamuutoksen toteuttajille!

Ensi viikolla alkavissa Sports Lady Kuntoremonttiryhmissä on vielä pari paikkaa. Kymmenen viikon aikana sinulla on mahdollisuus päästä elämäsi kuntoon! Lue lisää täältä. Ja aikataulut löydät täältä!