Ajatuksia arkeen palaamisesta ja downshiftaamisesta ja "downshiftaamisesta"

Viime viikon torstaina käynnistyi taas pienen tauon jälkeen puistotunnit ja oli ihan mahtava päästä vetämään tuntia. Tunnin lopussa mulle vaan kävi kiva pieni accident. Tehtiin vatsoja ja maton olin unohtanut autoon. Menin nurtsille ja yhtäkkiä alkoi selkä polttaa. Olin valinnut juuri sen paikan mikä oli täynnä muurahaisia.. Aivan järkyttävän tulessa koko selkä. Ei auttanut kun vettä kaataa selän päälle.. Siitä oli viime viikolla Instassakin kuvaa! Muistoksi tästä episodista selkään jäi 41 puremajälkeä. Note to myself: katso missä treenaat!

Tiistaina taas avattiin kausi Aleksanterin Teatterin aamutuntien suhteen, ja oli hauskaa vetää sisällä treeniä pitkästä aikaa. Ulkotunneilla en käytä musiikkia, koska se ei mun mielestä luontoon sovi. Sisätunneilla taas pitkästä aikaa sain itsekin siitä virtaa niin paljon, että tuli vedettyä samalla oma treeni kun innostuin niin paljon! Yleensä en tunneilla treenaa itse. Nyt oli aika vähän porukkaa ja vakkarityyppien jutuissa ei korjattavaa, ja oma fiilis korkealla joten annoin mennä. Mutta kyllä tää kropassa tuntuu. Viikon tuntien vetämisen jälkeen olo on aivan erilainen. Etureidet ja lantio kaipaavat ihan eri tavalla huoltoa kuin lomalla, ja oon yrittänyt venytellä paljon aina kun muistan. Ja olin mä jumissa ennen lomaa. Huh huh miten Seijakin ihmetteli miten tönköt jalat ja tukkoinen lantio mulla oli keväällä. Ei ehdi palautua kun koko ajan vetää tunteja. Tämän työn miinuspuoli. Ja nyt viikon jälkeen sen jo huomaa, miten kovaa kyytiä kroppa saa. Pitää huoltaa vain hyvin!

Kesäloman jälkeen on mahtavan levännyt olo. Ensimmäinen kesä vuosiin, että oon voinut tehdä ihan kaikkea kivaa vaan. Ei ole tarvinnut tyhjentää mitään omakotitaloa ja hoitaa eroon liittyviä asioita ja muuttoja, tai järjestää hautajaisia tai muuttaa putkiremontin alta pois ja remontoida uutta kotia. Surullisten ja ikävien asioiden tilalla on ollut huoletonta kesätekemistä. Nyt on saanut vain olla ja tehdä normaaleja kesälomajuttuja! Ihan uutta mulle. Helsingissäkään en ole viidentoista vuoden asumisen aikana näin paljon kesää viettänyt varmaan koskaan. Tää on ollut aivan ihanaa! Ollaan oltu lapsen kanssa Kumpulassa uimassa ja kierretty kaiken maailman museot ja huvipuistot ja uimarannat! Oon nähnyt paljon ystäviä ja viettänyt myös omaa aikaa. Lukenut kirjaakin pitkästä aikaa! Ja samalla pudottanut koko ajan painoa! Ei voi muuta kuin olla äärettömän kiitollinen tästä lomasta! Voi sanoa että on ollut todella huoleton kesä.

Omat treenit kulkee hyvin ja ruuissa oon pysynyt, mutta viiniä on tullut kesän aikana vähän lomalla juotua viikonloppuisin. On ollut Pori Jazzia ja Tallinnan reissua ja häitä ja sitä ja tätä. Alkoholin jätin täysin ja kokonaan pois, kun aloitin dieettaamisen (ei sillä että olisin jotenkin hulluna aiemmin ryypiskellyt heh) ja paino tippuikin hienosti kuusi kiloa reilussa parissa kuukaudessa. Nyt viinin juonti viikonloppuisin on taas unohdettua tavaraa, ja alkoholihan ei sovi painonpudotuksen tai treenaamisen kanssa sitten ollenkaan. Etenkään tän mun kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa se ei sovi yhtään! Alkoholi hidastaa kilpirauhasen toimintaa, ja kun kilpirauhasen toiminta hidastuu niin aineenvaihdunta ei toimi! Ylipäätään painonpudotuksessa alkoholi on haitallista. Ja tottakai terveydelle äärimmäisen haitallista ihan muutenkin, ja siitä olen aiemmin paljon kirjoittanutkin. No, mun paino onkin jumittanut koko kolmen viikon kesäloman ajan. Minkäänlaista notkahdusta siihen ei ole tullut suuntaan tai toiseen. Nyt olisi kiva taas päästä vauhtiin dieettailun kanssa ja saada pari kiloa tästä tiristettyä. Viinin juominen lomalla oli tietoinen valinta ja hyvältähän se maistui. Mutta nyt siis takaisin arkeen. Ja siis tyytyväinen mä tällä hetkellä olen kyllä itseeni, mutta vähän vois vielä lähteä. Aamulenkit siis jatkuu ja juhlat on nyt juhlittu.

Nyt loman jälkeen puhkun taas intoa työntekoon ja loman aikana on tullut myös mietittyä toimistotyön ja (liikunta-alan) yrittäjyyden plussia ja miinuksia. Kuten aiemmin tässä totesin niin on ollut aikaa myös ajatuksille. Kesä on erittäin hiljaista aikaa liikunta-alan yrittäjille. Yrittäjä ei tunne palkallista kesälomaa tai lomaltapaluurahoja. Omalla esimerkilläni olen kannustanut monia vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen. Nyt puolitoista vuotta tätä hommaa kokopäivätoimisena yrittäjänä tehtyäni, voin sanoa että ei tämä helppoa ole. Hirveästi saa tehdä töitä niin asiakkaiden hankkimiseksi kuin sitten kaikkien töiden hoitamiseksi. On suunnittelua, markkinointia ja viestintää, talouspuolen juttuja ja juoksevat asiat kuten meilit ja puhelut ja siihen päälle vielä matkat ja asiakkaat ja kurssit ja tunnit. Työpäivät venyvät parhaaseen sesonkiaikaan  helposti 14 tuntisiksi! Mutta silloin pitää painaa töitä kun niitä on! Muutaman kollegan kanssa olenkin jutellut kesän aikana ja moni tekee paluuta "oikeisiin töihin", ja vielä suurempi osa on jollain muulla taholla töissä. Joko liikunta-alalla tai toimistoduuneissa.

Toimistoduunin hyvät puolet lomien ja säännöllisen tulon lisäksi ovat työyhteisö ja kollegat. Yksityisyrittäjän arki on aika yksinäistä, vaikka paljon ihmisiä päivän aikana tapaisikin. Vielä jos olet sinkku, eikä kotona ole ketään aikuista jonka kanssa asioita jakaa, on homma vielä yksinäisempää. Tavallisessa työyhteisössä työkavereiden ja lähellä työskentelevien ystävien kanssa vietetyt (kiireettömät) lounaat saattavat monella olla viikon aikana ainoa kontakti oikeisiin ihmissuhteisiin kavereiden kanssa puhelimessa puhumisen lisäksi. Oma kevät meni usein autossa tai salin pukkarissa eväitä nauttiessa kiireen keskellä. Ei tietoakaan sosiaalisista kontakteista lounaalla. Sairaslomat ovat myös tavallisen duunin plussat. Itse en saikulla ole ollut oikeastaan vuoden 2010 jälkeen, ja on mulla kyllä aiemminkin ollut kova työmoraali enkä turhaan ole jäänyt kotiin sairastamaan. Tavalliseen duuniin voi myös mennä julkisilla ja lukea vaikka samalla. Yrittäjän arkeen kuuluu erilaista suhailua paikasta toiseen autolla joka on toimistotuoliakin epäergonomisempi istuin.

Mä olen ollut siitä onnekas töiden suhteen, että töitä on ollut ja paljon. Toki olen tehnyt valtavasti työtä sen eteen. Sain luotua hyvää verkostoa kun aloitin oman yrityksen toisen työn ohella kaksi vuotta ennen kuin täysipäiväisesti aloitin 2013 alussa. Tein sitä ennen kahta duunia. Nyt teen yhtä duunia oikeastaan yötä päivää. Kyllä näin kesäloman jälkeen välillä käy mielessä, että toimistoduuniin olisi hyvä lähteä vaihteeksi "downshiftaamaan". Mullekin kesän aikana niin moni sanonut, että on kateellinen mun duunista. Siitä, että saan tehdä duunia ulkona tai siitä että mulla on niin paljon vapaa-aikaa kesällä. Tai että voin keskellä päivää hoitaa jonkun asian. Mutta silloin unohtuu vaikkapa se, että mun työt ei suinkaan lopu klo 17. Olen myös iltoja töissä ja omia harrastuksia ei voi enää harrastaa (tai voisi mutta en halua perheen vuoksi). Tanssitunneilla kävisin kovin mielelläni, mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Ja myöskään rahaa ei tule silloin kun töitä ei ole.

Kolikolla on aina kääntöpuolensa. Itse en osannut aikaisemmin arvostaa niitä kaikkia etuja ja plussia mitä tavallisessa työssä on. Nyt osaan. Ja osaan myös arvostaa ihan joka alan yrittäjää, joka valtavan työmäärän lisäksi kokee jatkuvan henkisen paineen siitä onko niitä töitä seuraavassa kuussa vai ei. Tottakai yrittäjyys on ihanaa ja siinä on oma vapautensa, mutta moni ei vain puhu ääneen siitä kääntöpuolesta. Silloin siellä toimistossa kun hatuttaa istua sisällä, niin koittakaa ajatella positiivisesti mitä kaikkea hyvää teidän työssä kuitenkin on! Jokaisessa työssä on omat hyvät puolensa! Kaikkea ei voi saada?

Vai onko se niin, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella? Ja mikä sitä downshiftaamista sitten oikeastaan onkaan? Vaikka hienointa on kyllä oikeasti tehdä sitä mitä RAKASTAA TEHDÄ!

Vielä loppuun pakko todeta, että tarkoitus ei ollut kirjoittaa mitän valitusvuodatusta, vaan ehkä herättää ajatuksia ja keskustelua aiheesta! Jokainen työ on omalla tavallaan raskasta, ja etenkin levänneenä loman jälkeen moni varmasti kauhulla odottaa tulevaa syksyä ja talvea ja kaikkia haasteita? Rankkaa työputkea ja talven pimeyttä. Niistä selviää vain positiivisella asenteella ja hyvällä mielellä! Ja pitää osata kuunnella itseään ja muistaa myös levätä ja palautua!  Tällaisia asioita ajattelin täällä julkisesti pohdiskella :) 

Hyvää viikonloppua kaikille ja nautitaan nyt näistä ihanista kesäpäivistä ja auringosta! Ja hei osallistukaahan taas arvontaan!

Hugs
Hanna

P.S. Elokuun alku on arvontojen juhlaa nyt blogissa, ja seuraavaksi saan arpoa teille mun ihanille lukijoille kaksi 50 euron lahjakorttia! Käy kommentoimassa Gazoksen Facebook sivuilla kuvaa ja kerro vastauksesi kumpi on parempi toppi vai legginsit, ja jätä sen jälkeen tähän postaukseen kommentti ja meiliosoitteesi ja osallistut arvontaan! Suoritan arvonnan sunnuntaina! Uusista treenikuteista saa aina potkua sporttailuun!

JA VIELÄ HUOM! EILISEN UKKOSEN PILAAMAN TUNNIN UUSINTA ON TÄNÄÄN KLO 18 KAIVARISSA! Lainakuulat saatte normaalisti varttia ennen autolta Kaivohuoneen edestä!