Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

23.1.2020

Lempivaate ja lempiväri


Viime vuosina olen todella minimoinut kaiken kulutuksen ja ostamisen, kodinjärjestysprojektin ansiosta. Vaatteita ostan harvoin, syystä että työssäni ja arjessani käytän aina treenivaatteita. Muutama vuosi sitten aloin käyttää vain mustia treenivaatteita, koska niistä ei ikinä huomaa miten vanhoja ne ovat eikä kaapissa tarvitse olla montaa asukokonaisuutta. Ne ovat myös helpot ja tyylikkäät ja niiden kanssa kehtaa kulkea aamusta iltaan, pitää sitten mennä kauppaan tai mihin tahansa asioille päivän aikana. Ja kukaan ei tiedä kuinka vanha jokin vaate on tai kuinka vähän se on maksanut. Toki kaapista löytyy myös muutama värikäskin vaate, mutta niitä käytän todella harvoin. Kesällä musta on myös luonnossa liikkuessa kätevä, sillä se ei kerää ötököitä kiusaamaan lenkin aikana.




Miksi mustaa treenivaatteissa?

  • aamuisin asuvalinta on helppoa ja nopeaa
  • helppo yhdistellä
  • tyylikäs ja ajaton
  • voi liikkua mustissa treenikamoissa missä tahansa 
  • säästää rahaa, et tarvitse montaa vaatetta
  • turvallinen
  • matkalle pakkaaminen on helppoa ja nopeaa


Musta on tuttu ja turvallinen, myös kirjan julkkareissa oli mukava pukeutua vain mustaan. Oli kotoisa olo. Enkä ostanut sitäkään varten mitään uutta. Kengät olivat 15 vuotta vanhat, ja housutkin muutaman vuoden takaa. Onko sinulla jokin lempiväri tai lempivaate missä tunnet olosi aina tyylikkääksi ja turvalliseksi tai itsevarmaksi?

19.1.2020

Sinä onnistut -kirjan julkistamistilaisuus






Torstai oli varmasti yksi elämäni tärkeimmistä päivistä. Ensimmäisen kirjan kirjoittaminen on tietysti aina mieletön juttu jokaiselle kirjailijalle. Halusin pyytää paikalle ihanat ihmiset joiden kanssa säännöllisesti näemme. Joukossa oli tuntilaisia, PT-asiakkaita, ystäviä ja perhettä.  


Järjestin juhlat Hietsun Paviljongissa, joka tilana on aivan valtavan kaunis. Siellä on kuvattu myös kirjaan kuvia, joten paikkana se oli täydellinen. Halusin rennot ja kivat juhlat ja sitä ne todella olivat. Oli aivan ihana fiilis ja ihana tunnelma. Kiitos kaikille teille jotka pääsitte! Päivä oli minulle todella ikimuistoinen. 








Hartwall tarjosi meille alkumaljat ja Ruohonjuuresta tilaisuudessa oli vegaanisia, tervellisiä herkkuja: luomuviikunat, luomu cashewt ja Super Fudgio -mansikkatoffeet maistuivat kyllä super hyvälle. Kiitos Hartwall ja kiitos Ruohonjuuri! Ja tietysti kiitos kaikki te jotka pääsitte paikalle ja teitte tilaisuudesta ikimuistoisen!

Tilaisuudessa kerroin onnistumisesta ja kirjan kirjoitusprosessista sekä tietysti kirjasta. Onnistuminenhan on periaatteessa helppoa ja siihen on olemassa tietty kaava. Toki tämän lisäksi onnistumiseen tarvitaan paljon muutakin.

Ensin tulee inspiraatio – inspiroidut jostain

Seuraavaksi sinun pitää motivoitua – ja me motivoidumme hyvin eri tavalla

Kaikki alkaa päätöksestä

Ilman toimintaa ei tapahdu mitään eli on toimittava ja mieluiten heti

On sitouduttava, silloinkin kun ei huvita

On oltava valmis muuttamaan lähestymistapaa, silloin kun homma ei toimi

On uskottava itseensä 

Ja koskaan ei saa luovuttaa






Halusin kirjoittaa kirjan, koska perinteisesti hyvinvoinnin kohentaminen aloitetaan liikkumisesta ja ruokavaliosta. Hyvinvointia halutaan parantaa kohentamalla jaksamista ja ulkoista olemusta. Sitä on myös työni henkilökohtaisena valmentajana. Tehdään treeniohjelmat, ruokavalio.. Mukaan tulee kehonhuolto. Sitten vähitellen alamme kiinnittää huomiota lepoon, uneen ja palautumiseen. Ja jossain vaiheessa alkavat kiinnostaa myös henkisen ja psyykkisen puolen asiat. 

Mutta vaikka asiat tekisi kuinka optimaalisesti tahansa, ei se riitä. Hyvinvointi ei ole pelkkää liikkumista, oikein syömistä ja palautumista.
Minun mielestäni iso osa hyvinvointia on sitä että osaa olla läsnä, osaa pysähtyä, osaa olla asioista kiitollinen ja osaa ajatella positiivisesti ja antaa itselleen luvan tuntea kaikenlaisia tunteita. Osaa ymmärtää itseään ja sitä kautta myös muita. On aivan sama kuinka oikein asiat tekee jos nämä puuttuvat elämästä. 

Valmennettavien kanssa treenit eivät ole pelkästään treenaamista, vaan sen lomassa puhumme kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Mentaalipuolella on iso merkitys hyvinvointiin ja onnistumiseen. 

Olemme erilaisia, ja kaikki asiat eivät toimi meillä samalla tavalla. Onnistuakseen elämäntapamuutoksessa olisi oman hyvinvoinnin parantaminen kuitenkin hyvä aloittaa käänteisessä järjestyksessä, tai ainakin olisi hyvä herätellä ajatuksia siitä, että elämäntapamuutos onnistuisi paremmin, kun asioita on pohdittu vähän perusteellisemmin.Uskallan väittää, että kun ajatus- ja arvomaailma ovat jollain lailla pohdittuna, päätöksen ja muutoksen tekoa on mietitty ja omista peloista on opittu päästämään irti, on elämäntapamuutoksenkin toteuttaminen helpompaa. 

Tämä kirja ottaa huomioon meidät kokonaisuutena. Se antaa sinulle ajattelemisen aihetta siihen, että jokaisen muutosprosessi on erilainen, ja ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli vaikuttaa kehoon, ja nämä molemmat taas vaikuttavat sanoihin ja ajatuksiin ja päinvastoin. Mieli ja keho ovat yksi kokonaisuus. 

Meillä kaikilla on unelmia ja meillä kaikilla on niihin mahdollisuus. Kaikilla vain ei ole tavoitteita. Usein unelmat vain jäävät arjen varjoon emmekä ajattele olevamme tavoiteorientoituneita ihmisiä. Arjen täyttävät työt ja kauppareissut, ruuanlaitto ja lasten harrastukset, ja unelmien toteuttamiselle ei enää jää aikaa. Mutta jokainen meistä tarvitsee elämälleen suunnan. Tavoitteita voi olla yhtä lailla kotiäidillä, eläkeläisellä, opiskelijalla tai yrittäjällä.

Kirjassa annan siihen neuvoja miten sinä onnistut ja kuinka saat myös aikaa lisää. 

Kirjoitan kirjassa unelmien ja tavoitteiden lisäksi, päätöksenteosta ja tekosyistä, niistä asioista mitkä saavat onnistumaan. Kirjoitan rohkeudesta, haavoittuvuudesta, ajatusten voimasta kaikessa, omien tunteiden hyväksymisestä ja anteeksiantamisesta. Kirjoitan arvoista, tavoista, epäonnistumisesta.

Kirjassa on treeniohjelmia. On Fitball treeniä, kehonpainoharjoittelua, kahvakuulaa, syvävenyttelyä, porrastreeniä. 

Kirjoitan luonnonkosmetiikasta, luonnollisesta kauneudesta osana hyvinvointia.

Kirjoitan palautumisesta, puhtaasti syömisestä.

Kirjassa on asiaa onnellisuudesta, ystävien merkityksestä osana hyvinvointia. Siinä on asiaa kodinjärjestämisestä joka liittyy myös hyvinvointiin. On myös asiaa itsensä kehittämisestä joka lisää onnellisuutta ja turvallisuuden tunnetta. On asiaa myös sijottamisesta ja taloudellisesta puolesta. 

Eli tässä kirjassa on lähes 500 sivun verran vinkkejä siihen, kuinka juuri sinä olet lähempänä unelmaasi, lähempänä sitä parasta versiota itsestäsi ja lähempänä onnistumista.   

Meillä on kaikilla mahdollisuus onnistua ja mahdollisuus tehdä asioita. Kun uskoo itseensä, onnistuu varmasti. Ei kannata miettiä heti sitä suurta kokonaisuutta edessäsi kerralla, jaa se pienempiin palasiin ja tärkeää on nauttia kaikesta matkan varrella. Nauti ja ota päivä kerrallaan, asia kerrallaan. Tai tunti kerrallaan. Käytä visualisointia, kuvittele unelmasi niin kuin se olisi jo tapahtunut. Aivot eivät tiedä sitä mikä on totta ja mikä ei. Kun uskottelet alitajunnallesi saavuttaneesi jo tavoitteen, olet lähempänä onnistumista kuin uskotkaan!

Mieti ja kuvittele myös se paras versio itsestäsi. Luota siihen, että olet hyvä juuri sellaisena, ja luota myös siihen, että sinä myös pystyt mihin vain, kun päätät ja toimit. Sinussa on jo ne kaikki voimavarat.




Kirjaa voi ostaa Akateemisesta, Suomalaisesta kirjakaupasta, Keskon kaupoista, Adlibriksesta ja myös minun nettisivuiltani, omistuskirjoituksella. Olen tosi iloinen ja kiitollinen myös kaikesta siitä palautteesta, jota olen kirjasta tähän mennessä saanut. Kiitos. Osa tämän postauksen kuvista on upean, taitavan kuvaajan Juha Laitalaisen käsialaa. Hänen käsialaansa ovat myös kirjan kuvat. 


Muista: Sinä onnistut!

10.1.2020

Miksi toisilla on parempi itsekuri?


Ensimmäinen työviikko on takana. Ja tämän viikon aikana on myös tapahtunut vaikka ja mitä. Meidän reissusta asti olen kärsinyt pienestä flunssasta ja korvasärystä, mutta sekin alkaa olla selätetty. Sukelsin matkalla altaan pohjaan ja vettä meni korvaan. Pahemminkin olisi kuulemma voinut käydä, onneksi ei mennyt tärykalvo. Nyt on siis otettu hyvin rauhallisesti lomasta lähtien. Sen mitä olen töiltäni pystynyt tekemään. 

Ensi viikolla on myös kirjan julkkarit ja olen aivan täpinöissäni järjestänyt niitä. En voi vieläkään uskoa sitä, että olen myös kirjailija. Ehkä se konkretisoituu ensi viikolla kun avaan tilaisuuden ja saan painetun version kirjasta käteeni ensi kerran. Apua!

Mutta ajattelin kirjoittaa itsekurista. Täälläkin on palattu omiin ruokiin ja herkkujen vähentämisessä on tekemistä kyllä minullakin. Elämä on ikuisia valintoja, itsekuria (joka myös on kuin lihas jota jumpatessaan säännöllisesti vahvistaa) ja hyvien tapojen vahvistamista. Itsekuria on tutkittu paljon, ja on todettu että paras tapa vahvistaa itsekuria on tehdä siitä tapa. Joskus saatat törmätä ihmiseen jolla on "mieletön itsekuri". Hänen kieltäytymisensä asioista saattaa tuntua helpolta, mutta se johtuu siitä että he ovat automatisoineet tavan itseensä. Jotkut ihmiset elävät jopa todella askeettista ja kurinalaista elämää muiden mielestä. He liikkuvat päivittäin, syövät terveellisesti ja tuntuvat olevan yli-ihmisiä. Heidän tahdonvoimansa ja itsekurinsa aktivoituu ilman että he tekevät asian eteen mitään. Heidän mielestään siinä ei ehkä ole edes mitään ihmeellistä saatikka hankalaa. Toiset ovat omaksuneet tavan jo lapsena. Kun olet säännöllisesti vaikka oppinut käymään treeneissä, on siitä tullut tapa elämääsi. 

Mielenkiintoista on se, kuinka itsekuria ja tapojaan voi parantaa tavoitteiden avulla. Tutkimuksissa on todettu, että kun sinulla on tavoite jonka olet kirjannut itsellesi ylös, todennäköisemmin parannat itsekuriasi ja teet asioita jotka johtavat tavoitteen saavuttamiseen. Jos tavoitetta ei lue missään, on epätodennäköisempää että parannat itsekuriasi tai tapojasi koska toimintasi ei varsinaisesti tähtää minnekään. Mitä yksityiskohtaisemman suunnitelman teet, sen parempi. Eli nyt jos et ole kirjoittanut mitään tavoitteita tälle vuodelle vielä ylös, tee se nyt. Kirjoita edes yksi. 

Lomalla luin ihan supermielenkiintoisen kirjan: The Power of Habit - Why we do what we do in life and business. Suosittelen. Se on Charles Dugigg'n kirja ja taisin tilata sen Adlibriksesta (josta voit myös tilata mun kirjan).






Minulla on tosi harvoin tapana istua sohvalla tai katsoa sarjoja. Siihen ei oikein arki anna periksi, enkä ole sitä tyyppiä että tykkäisin edes lojua sohvalla. Keksin aina jotain tekemistä ja puuhattavaa. Muutama vuosi sitten kyllä otin tavoitteeksi itselleni (olisiko ollut 2016), että istun enemmän sohvalla ja katson telkkaria ja lepään. Ja teinkin niin. Se oli hyvä tavoite ja nykyään osaan myös nauttia sohvalla makoilusta kun siihen tulee mahdollisuus. Yleensä viikonloppuisin tulee, ja se on kyllä mainio keino levätä ja palautua viikosta myös. Tänä viikonloppuna on tosin NLP-koulutusta taas (jee), eli sohvalla makoilun voi unohtaa. 

Innolla odotan huomista ja sunnuntain koulutuspäivää. Sitä että saan oppia taas uutta ja kehittää itseäni. Oppia itsestäni ja oppia muista. Ja tietysti on ihana nähdä meidän ihanaa ryhmää. Jee!

8.1.2020

Muuta tarinasi, muutat elämäsi



Minua haastateltiin Sport -lehteen viime vuoden lopulla ja juttu on tammikuun numerossa. Kerron siinä omakohtaisia kokemuksiani kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja mistä kaikki sai alkunsa. Tuntui vähän hassultakin puhua näin vanhoista asioista, koska enää minulla ei ole tarvetta niistä mitenkään aktiivisesti puhua. Mutta toivon, että juttu on herättänyt teissä ajatuksia ja että se auttaisi monia tarkastelemaan omaa elämäänsä (ja etenkin jos sinä olet kärsinyt tästä samasta sairaudesta tai olet samanlaisessa elämäntilanteessa kuin minä olin). 

Totean jutussa, että omia kokemuksiaan ei tarvitse lakaista maton alle, mutta niihin ei myöskään tarvitse jäädä kiinni. Ja tämä pätee aivan mihin tahansa asioihin elämässämme, näin uskon. Jos aina kerrot tiettyä tarinaa elämästäsi, jäät sen vangiksi etkä pääse eteenpäin. Muuta siis tarinasi ja muutat elämäsi. 

Minua pyydettiin miettimään juttua kolme asiaa mistä en luovu. Ne ovat ulkona liikkuminen koiran kanssa, avanto ja kehonhuolto. Kaikki sellaisia juttuja, mitkä rauhoittavat myös hermostoa ja edistävät palautumista. 


Uskon, että moni yrittää liikkua liikaa ja sitten keho tilttaa. Jos sinusta tuntuu, että et palaudu ja keho tuntuu raskaalle, hidasta tahtia. Vähemmän on enemmän. Some antaa usein sellaisen kuvan, että moni (tämän alan ammattilainen) vain treenaa ja urheilee koko ajan. Toiset tekevätkin ehkä niin, mutta heidän arkensa ja työnsä sallivat sellaisen tahdin. Minuakin välillä hengästyttää sellainen meno. Jos lepoa ei tule tarpeeksi, keho ei kestä. Ehkä minustakin saa stoorien perusteella sen kuvan, että olen jatkuvasti koiran kanssa lenkillä. Ja kyllä, käymme ulkona kolmesti päivässä. Meidän lenkkimme saattavat olla 2-3 kilometrin mittaisia ja usein pysähdytään ihmettelemään asioita ja moikkaamaan toisia koiria ja ihmisiä. Kun arki on kuormittavaa, liikunta ei voi sellaista olla. Lomalla on ihan super ihanaa, kun voi tehdä omia treenejä paljon paljon enemmän. 

Olen löytänyt omaan arkeeni tasapainon, oppinut tasapainottamaan liikkumisen ja työt ja niihin liittyvät tunnit. Elämästä on tullut myös sen myötä tasapainoisempaa, että voin elää omien arvojeni mukaista elämää.


Törmäsimme reissussa tuttuihin ja he kysyivät minulta mitä harrastan. Mietin hetken ja vastasin että luen, käyn koiran kanssa ulkona ja silloin tällöin avannossa. Töiden puolesta sitten treenaan vähäsen :) Oletus kai on se, että tämän alan ihmisellä on hienoja liikunnallisia harrastuksia. Olisikin varmaan jos aikaa riittäisi. Golf jäi viime kesänä täysin kun koira tuli, mutta sillekin ehkä joskus löytyy taas aikaa. Thainyrkkeilyä ja tanssia haluaisin taas harrastaa, ja ratsastusta, jos niihin olisi aikaa. Elämä on erilaisia vaiheita täynnä ja silloin mennään niiden mukaan. Sen vuoksi en väkisin sovita mitään harrastuksia kalenteriini, että haluan niitä tehdä tai niitä pitäisi olla. Niiden aika tulee vielä varmasti. Tällä hetkellä nautin tällaisesta elämästä. Se on aika yksinkertaista, monen mielestä voi olla tylsääkin. Mutta voin hyvin itse ja nautin siitä mitä teen ja missä olen. 

Kalenteria ei siis tarvitse täyttää harrastuksilla ja liikkumisella väkisin, sen takia että on tammikuu. Liikkua on kuitenkin hyvä päivittäin. Se voi olla mitä tahansa liikuntaa, pääasia on että liikutat kehoasi. Kävele, riehu lasten kanssa, siivoa, lähden ystävän kanssa pelaamaan sulkista, luistele (onko tekojäät edes auki kun on näin lämmintä..), tanssi kotona musiikin tahdissa, tee pieni kotitreeni. Mitä vain. Ja mieluusti jotain sellaista mistä itse pidät. Silloin siitä jää toivottavasti hyvä ja pysyvä tapa arkeen. Ja muista myös levätä.

Kuvat Anna Huovinen