You become what you believe - not what you wish or want, but what you truly believe

You become what you believe - not what you wish or want, but what you truly believe

6.2.2016

Blinejä ja avantoa




Miten teillä on käynnistynyt viikonloppu? Täällä letkeän rennosti. Olin äidin siskolla, Ulla-tädillä, eilen kyläilemässä päivällä ja hän oli varannut lounaaksi mun herkkua kampasimpukoita ja blinejä. Näistä ensimmäiset ovat myös lapsen lempiruokaa. Runebergin päivän kunniaksi vielä torttua jälkkäriksi. Sopivat minileivokset, joten ähkyä oloa ei tullut tän ihanan aterian jälkeen. Sieltä ajelin asiakkaalle.


Sitten illalla oltiin sovittu Birgitan kanssa treffit Kulttuurisaunaan. Mä aloitin talviuinnin tänä syksynä ja mainiosti alkanut harrastus tyssäsi syksyn pitkäkestoiseen flunssaan ja työ- ja lapsenhoitokiireisiin. Ja sitten sain sen flunssan vielä joulun jälkeen uudelleen. No parannuttuani olen kehitellyt mielessäni pitkään ajatusta avantoon menemisestä, kun vain saisin kaverin lähtemään mukaan. Mäkelänrinteen kylmäaltaassa olen käynyt nyt viime aikoina, siellä on +7 asteinen vesi. Birgitan mä sitten sain lähtemään avantoon, kun oltiin pulikoitu syksylläkin yhdessä järvessä ja käyty uimahallin kylmäaltaassa myös. Yleensä mä oon käynyt talviuimassa Kuusijärvellä, vähän jännitti aavistuksen mennä mereen.. Jossa ei jalat yltä pohjaan ja merituuli tuivertaa.. 


Saunalle kävellessä mä vielä ajattelin, että mitenhän tässä käy. Kylmin vesi on ollut +6 missä olen uinut, nyt se oli +1. Ja uusi paikkakin vielä. Kulttuurisauna on Hakaniemenrannassa, Merihaassa. Sinne maksaa 15 eur kerta ja hintaan saat avaimen pukukaappiin pukuhuoneessa, lainaksi laudeliinan sekä metallisen mukin josta hörppiä vettä. Mä olin ostanut mulle ja Birgitalle piccolo shamppikset, ekan oikean avantokäynnin kunniaksi. Lasit oli kyllä mukana, mutta shamppikset jäi kotiin jääkaappiin. Jäi skoolaamatta. Hyvä niin, sillä täällä ei omia juomia olisi saanut edes juoda.. Eikä oikeastaan tehnyt uinnin jälkeen mielikään. 



Moni oli saunalla bikineissä ja ilman avantouintikenkiä..  Mulla oli ihan kunnolla kokouikkari, uintikengät ja pipokin päässä. Varpaat kyllä jäätyisi ilman kenkiä, sen verran oli jäinen ja kylmä se polku avantoon. Ikivanhan kylpytakinkin otin mukaan myös :D Kulttuurisauna on tosin niin chic, että sinne olisi pitänyt ottaa se nätti pellavapyyhe ja tyylikäs kylpytakki. No, mutta mä oon tottunut käymään Kuusijärvellä missä ei hienostella, joten näillä mentiin. Ehkä sitten ensi kerralla se nätti pellavapyyhe mukaan ;)



Kun sitten ekan kerran pulahdin veteen, oli se yllätys. Vesi ei tuntunut ollenkaan niin kylmälle mitä olin ajatellut. Mun mielestä se on jopa Kuusijärvellä tuntunut kylmemmälle? Onko sitten järvi- ja merivedessä eroa? En tiedä.. Mutta tää oli helppo homma. Miehet heitteli mulle high fivet kun kuulivat, että tää oli eka kerta avannossa. Joutuivat hetken jonossa odottelemaan, kun meillä oli pienet kuvaussessiot Birgitan kanssa. Ei todellakaan paha ja hyvinhän siellä vedessä alkoi viihtymään. Hienot maisemat täällä kyllä on ja saunakin oli tosi hyvä, hyvät löylyt ja iso kiuas. Saunalla pesuvesi lämmitetään myös puilla (on kyllä suihkut), joten siellä ei kannata turhia lotrata, että lämmintä vettä riittää kaikille. Mä oon pienestä asti tottunut käymään suihkussa kyllä niin, että siellä ei turhaan vettä loroteta ja hukata, joten ei uutta minulle. 



Uidessa ja saunoessa meni melkein pari tuntia, aika jotenkin meni ihan siivillä. Sen jälkeen jäätiin hetkeksi istuskelemaan takkatulen ääreen. Jotenkin oli niin rauhaisa olo, ettei tehnyt heti mieli lähteä juoksemaan bussille (taas mä olin julkisilla ja kävellen, vaikka olisin autollakin voinut tulla). Tosi zen fiilis. Hieno paikka, aika kallis kyllä kertamaksun osalta. Mutta onhan tää elämyksenä koettava. Päiväaikaan olisi kiva tulla uudestaan!


Suosittelen testaamaan, avantouintia. Mä olen vielä pari vuotta sitten ollut niin lämpimien vesien perään, että en mielelläni uinut edes kesällä Suomen luonnonvesissä :D Näin sitä ihminen vain muuttuu. Nyt vain puhumaan itselle kaveria seuraavalle reissulle! 


Mahtavaa lauantaita kaikille!

xo
Hanna

5.2.2016

The secret of being happy..



Vihdoinkin perjantai :) Ollut aika tiukka viikko ja paljon ohjauksia. Eilen suoraan sanottuna väsytti jo niin paljon, että lepo tulee tarpeeseen. Pariin päivään ei siis treeniä. Palauttelua kaikessa rauhassa. Mietin juuri eilen illalla kun tulin tunteja pitämästä, että kyllä sitä pieni asia voi ihmistä hemmotella. Hyvä kasvovoide ja tuntuu, että jo sellainen hemmottelee ja virkistää. Ja tottakai jos pääsee valmiiseen ruokapöytään.  Se on todella harvinaista herkkua. Kun syö viisi ateriaa päivässä, jotka valmistaa alusta loppuun asti itse, tuntuu välillä että elämä on yhtä kokkaamista. No, valintakysymyksiä nämäkin. Saapahan parempaa ja terveellisempää ruokaa kun tekee itse :)

Tänään mulla olisi vapaapäivä, mutta yksi ohjaus siirtyi auton hajoilun takia tänne. Kuitenkin aamulla sai nukkua. Heräsin seiskalta, jotenkin automaattisesti. Nousin ylös aamutoimille ja peilistä mua kurkkasi niin väsyneen näköinen Hanna, että oli vaan ihan pakko mennä takaisin peiton alle. Nukuin puoli ysiin.. Sitten aamumehua. Kävin tunnin kävelyllä ja kotiin tullessa kävin kaupassa hakemassa itselleni kukkia. Leikkokukat on ihania, enkä oo pitkään aikaan raaskinut niitä ostaa. Mutta niistä vaan tulen niin onnelliseksi. Joskus mulla oli tapana ostaa aina siivouskukkia, mutta se on jotenkin jäänyt. Nyt siis pientä piristystä ja hemmottelua. Sitten suihkuun, ihanat rasvat naamariin, aamupalaa ja sitten olisi luvassa kehonhuoltoa jonka jälkeen pääsen tädin herkkuja nauttimaan. Niin ja lapseton viikonloppu luvassa, eli kaikkea actionia on luvassa viikonlopulle. Niistä lisää pian. 


Muistakaa tekin hemmotella itseänne pitkän työviikon jälkeen. Ei siihen isoja juttuja tarvita. Pienet asiat voivat tehdä tosi onnelliseksi. Ja ystävien ja läheistenkään hemmottelu ei ole kiellettyä, siihenkään ei isoja juttuja tarvita. Ihanaa viikonloppua ja nyt siellä paistaa aurinkokin!





3.2.2016

Syömällä ja nukkumalla laihtuu



Viikonloppuna tuli levättyä ja nyt taas jaksaa. Perjantai ja lauantai oli treeneistä lepoa. Päätin maanantaina ottaa eilen aikaa myös itselleni, ja tehdä myös jotain omia juttuja. Käydä kävelyllä ja vesijuoksemassa illalla tuntien jälkeen. Kävelyn yhdistin aamulla lapsen kouluun saattamiseen. Saatan hänet joka aamu kouluun, kävellen. Maanantaina se oli sitten jääkävelyä. Onneksi on icebugit, ei tullut paljon ihmisiä joen rannassa vastaan. Ei yhtäkään. Päivällä oli muutama ohjaus ja illalla pari tuntia. Niiden jälkeen ajoin Mäkelänrinteeseen. Vesijuoksin 30 min, saunoin ja ramppasin välillä kylmäaltaassa. En tajunnut, että uimahalli on 10 asti auki! Nyt siellä pitää käydä, sillä 22.3 on vika uintipäivä ja halli avautuu sitten lokakuussa. No lokakuuhun asti ui helposti ulkona :D Niin kuin viime syksynäkin. Tiistaina ei omaa liikuntaa ehtinyt tekemään ohjausten vuoksi, mutta aamun ensimmäisen valmennettavan jälkeen tulin jättämään auton kotiin ja jatkoin matkaa julkisilla ja kävellen. Päivän aikana askelia kertyi 12,5 kilsan edestä. Osan kävelin ja osan menin bussilla. Siinä oli tiistaipäivän liikunta, niin ei mennyt autossa istumiseksi ja asiakkaiden vieressä seisomiseksi. No pari Pilates -tuntia ohjasin myös eilen. Tänään vähän sama juttu. Varsinaisesti kävelemään ei pääse/ehdi, ellei ymppää sitä taas hyötyliikuntaan. Tsemppaan itseäni nyt jättämään auton kotiin ja liikkumaan kävellen ainakin seuraavalle asiakkaalle :D



Läskiä on lähtenyt pari kiloa, maanantaina oli mittauspäivä. Kolmessa viikossa. Hyvä tahti. Energiamäärät mulla pyörii 1600 ja 1900 tietämillä. Parikin tonnia saa syödä kun liikkuu enemmän, niinä päivinä. Vesijuoksemassa ja kävelyllä en käy sen takia, että polttaisin rasvaa, vaan koska pidän siitä. Se on mun tapa nollata ja palautella kehoa. Olo on oikeasti paljon kevyempi, kun kävelee. Oli se sitten hyötyliikuntaa tai oma lenkkinsä. 


Syömällä ja nukkumalla laihtuu

Viime tammikuussa taisin pudottaa myös joulukuussa kertyneitä paria kiloa. Kirjanpitoni mukaan silloin neljässä viikossa lähti vain kilo. Söin huomattavasti vähemmän (en syönyt herkkuja lainkaan.. mitään koko kk aikana!), liikuin about saman verran. Tein vielä aamulenkkejä tyhjään vatsaan.. Se mikä eroaa viime tammikuusta tähän tammikuuhun, on unen määrä (enemmän nyt) ja syödyn ruoan määrä (enemmän nyt). ja herkkujen määrä (niitä on nyt ollut vähän) ja aamulenkkien määrä (niitä ei ole ollut nyt ollenkaan). Olen nukkunut makeasti ja hyvin. Pitkiä yöunia, päikkäreitäkin välillä jos on ollut mahdollisuus. Täältä voit lukea vanhan kirjoitukseni "Nukkuminen apuna painonhallinnassa". Joo ja olen mä tässä painoa pudottaessa herkkujakin vähän syönyt, eli syönytkin vielä makeasti. Vähän raakasuklaata ja joku viinilasillinenkin tainnut mennä jonain viikonloppuna. Sokeria ja vehnäjauhoja ja sen sellaista mömmöä ei kyllä tee mieli. Keho voi siitä niin huonosti. Mieluummin lasi punaviiniä ja vähän raakasuklaata. Mutta homma on kuitenkin miinuksella ja balanssissa liikkumisten, unen ja syömisten kanssa. 


Aamulenkille vai peiton alle? Suoritammeko elämää?

Sitten aamulenkkien nimeen itsekin joskus vannoneena, voin todeta nyt että tärkeämpää on nukkuminen. Näiden kahden vuoden tammikuun (tai oikeastaan muutaman vuoden) ihmiskokeen jälkeen. Jos et saa 8 tuntia unta putkeen, ei kannata lähteä aamulenkille. Sen lenkin voi tehdä joskus muulloinkin. Töiden jälkeen.. Hyötykävelynä päivän mittaan.. Hyötykävelynä töihin? Onko sitä pakko aina vettä hampaat irvessä? Stressin päälle ei kannata ottaa stressiä. Jos nukut huonosti ja arki on stressaavaa, tee leppoisia lajeja. Venyttele, vesijuokse, kävele, tee oman kehon painolla treeniä, pilatesta, joogaa, tee jotain muuta mieleistä.. Kuuntelin pari päivää sitten uimahallin saunassa mielenkiintoista keskustelua siitä, miten me suomalaiset tehdään kaikki niin "hampaat irvessä ja täysillä ja tosissaan", työmatkapyöräilykin. Jos Tanskassa työmatkojen osalta on normaali tapa siirtyä paikasta A paikkaan B fillarilla kaikessa rauhassa, niin Suomessa se tehdään täysillä. Ajetaan täysillä paikasta A paikkaan B, niin että hiki valuu ja vaatteet menee vaihtoon ja suihkuun on päästävä. Matkalla ei paljon jalankulkijoita tai autoja väistellä.. tai muita pyöräilijöitä. Vähemmänkin riittäisi. Jumpassa ja salilla vedetään niin täysillä. Suorittamista ruokkivassa yhteiskunnassa voi olla vaikea vain olla hetkestä nauttien. Mä haluisin nähdä asian niin, että ravinto ja liikunta eivät olisi suorituksia muiden joukossa. Jotka sitten yliviivataan päivän to do -listalta.. Ihmiskeho ei ole kone, joka jaksaa vetää täysillä jokaisella osa-alueella aamusta iltaan. Terveellinen ruokavalio pitäisi olla osa arkea ilman että touhotetaan kaikkea detoxia ja peehoota ja ties mitä sitten kun ensin keho on kyllästetty erilaisin lisä- ja säilöntäainein... Samoin liikkumisen pitäisi olla. Odotan sitä hetkeä kun pehmeät asiat tulevat enemmän muotiin ja ymmärretään, että vähemmän on enemmän. Ja että kaikkea ei tarvitse tilastoida ja suorittaa, vaan että arkiset asiat, lapsen kanssa peuhaaminen on myös mainiota liikuntaa. Ja jos paikat on kipeänä treeneistä, silloin pitää palautua. Jos nukut huonosti, treenaat paljon, raadat töissä itsesi uuvuksiin, missä vaiheessa palaudut? Palautumiseen liittyy myös hyvä mieli, sosiaaliset suhteet, ystävät, perhe.. Niin, että elämä tuntuu tasapainoiselta. Muistetaanhan myös elää!

Helmikuu siis menee samalla kaavalla kuin tammikuu. Tarpeeksi puhdasta ruokaa, paljon unta ja sopivasti liikuntaa. Helmikuun haasteina kohtuuden pitämisessä ovat serkun häät ja hiihtolomareissu Rovaniemelle. 

Tästä se lähtee taas, uusi kuukausi! Pirteää viikkoa!

1.2.2016

Anothers trash is anothers treasure

Nyt tulee postausta kierrätys -teemassa. Tuosta otsikosta tulee lähinnä mieleen Sinkkuelämää -sarjan miestenkierrätysbileet. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka varmasti jonkun hylkäämä ukko on toiselle aarre :D Jos kuitenkin pysytään kierrätysteemassa, mistä ajattelin teille kirjoittaa. Viime viikolla luin lehdestä, miten muovi peittää kohta maapallon. Muovilla voisi kelmuttaa koko maapallon. Sitä on joka paikassa. Eläinten sisuskaluissakin, kun kalat luulevat muovia ruoaksi. Mun mielestä hirveää ja pelottavaa. Ja mitä kaikkea muuta sitä onkaan.. Ihminen tuhoaa maapalloa jatkuvasti. Lapsi sanoi yhtenä päivänä, että ei se mitään auta, että sinä kierrätät, kun biojätteessä ei ole juuri kuin meidän ja parin muun naapurin pussit. Miettikää. Iso kerrostalo ja sekajätteet pursuavat roskapusseja. Silti kierrätän ja mun mielestä on upeaa, että myös kouluissa nykyään opetetaan sitä. Lapset ei voi sitä ymmärtää miksi kaikki aikuiset ei kierrätä. Heille se on päivänselvä juttu, kun koulussakin sitä opetetaan.



Meidän kierrätystä seuratessani, huomaan miten biojätteen osuus on suurin roskien osuudesta. Sekajätettä ei paljon tule ja muovin ottamiseen kiinnitän entistä enemmän huomiota. Sanon ei kiitos lauseelle "laitetaanko pakasteet pieneen pussiin" ja otan omat kassit ruokakauppaan usein mukaan. Kun tekee itse ruoan, tulee myös biojätettä paljon. Ruokaa taas en heitä juurikaan (voisi sanoa ollenkaan) lainkaan pois. Ostan sen minkä syömme ja teen jääkaapin ja ruokakaappien huonoksi menevistä aineksista ruokaa, ennen kuin ne pilaantuvat. Tummuneet banaanit voi paloitella ja pakastaa, ja surauttaa myöhemmin smoothien joukkoon. Tai niistä saa hyviä banaanilettuja. Vihannekset taas kuluvat melko nopsaan tahtiin, mutta jos huomaan, että kaapissa niitä on, mutta kohta kävelevät ulos, teen vihanneskeiton. En muista milloin olisin heittänyt ruokaa pois.  

Oma kulutuskäyttäytyminen on vuosien myötä muuttunut todella paljon. Kierrätämme kotona pahvit, metallin, biojätteen, lasin, sekajätteen, paristot yms. ongelmajätteet tottakai. Kerrostalossa se on vielä tehty todella helpoksi, kun jokaista varten on jäteastiat pihalla. Omakotitalossa asuessa muistan miten lastenvaunujen kanssa menin ympäri Kumpulaa, Toukolaa ja Arabiaa, jotta sain kierrätyksen tehtyä. Ei ollut helppoa.. Hiiret tulivat innokkaasti biojätteitä syömään keittiön kaappeihin, jyrsivät itsensä rakenteiden läpi ensin. Se kyllä lannisti hieman. Mutta jos asut kerrostalossa, ei ole mitään exkjyyssiä jättää kierrättämättä. Kierrätys on tehty helpoksi, eikä hiiriä riesana.

Ilokseni olen huomannut myös sen, miten lapsia opetetaan kierrättämään koulussa. Ihan konkreettisesti, mikä jäte kuuluu mihinkin. Ja kotitehtäviä on tehty yhdessä ja yhdessä pohdittu esimerkiksi sitä, mitä voisi antaa ystävälle lahjaksi, jos se ei saisi olla tavaraa. Lahjoja ystäville voi keksiä vaikka mitä, ilman että ostaa jotain. Voi tehdä yhdessä jotain kivaa tai viedä vaikka kaverin teatteriin tai syömään. En silti tarkoita sitä, etteikö olisi joskus kiva saada niitä lahjoja. Tietysti on. Etenkin, kun sellaisia harvoin mistää saan :D 



Meillä ostetaan käytettynä nykyään aika paljon sellaista, mitä ennen ostin uutena. Mm. tuolit keittiöön ostin Kierrätyskeskuksesta. Hyvät, kauniit, vanhat tuolit. Astioita olen myös hankkinut kirppikseltä. Syviä lautasia uupui, ja ostin kauniita, vanhoja, Arabian, syviälautasia Porista kirppikseltä. Euron kappale. Mitä olisivat uudet Arabiat maksaneet? Ennenvanhaan myös lautaset olivat pienempiä, ei tule syötyä niin suurta määrää kerralla. "Entinen valkoinen sohva" sai uuden värin, kun vein päälliset pesulaan ja ne värjättiin "Myyränharmaaksi". Mahtaako siitä tulla seuraavaksi musta.. 


Vantaan Energia on tekemässä Vantaasta Suomen roskattominta kaupunkia. Täältä voit lukea roskattomimman kaupungin julistuksen. Tässä tuli muutama vinkki minulta ja lupaan vastaisuudessakin lajitella kaikki meidän roskat, en roskaa luontoa ja yritän autoilla vähemmän. Täytyy sanoa, että tuo parin viikon autottomuus pisti ajattelemaan myös. Nyt kuljemme julkisilla silloin kun se on mahdollista. Vaikka autolla voisi mennä, voi aina säästää luontoa ja kulkea kävellen tai julkisilla niin paljon kuin mahdollista. Toivon, että jossain vaiheessa en tarvitsisi autoa ollenkaan.

Vantaan Energiasta kerrottakoon vielä se, että meidän pääkaupunkiseutulaisten ja Turun alueen roskapussit poltetaan Vantaan Energian jätevoimalassa. Siitä syntyy sähköä ja lämpöä. Vantaan Energian jätevoimala on uuden ajan tapa tuottaa energiaa,  jossa kaikki voittavat. Ympäristö pysyy puhtaana ja meidän ei tarvitse ostaa ulkomailta fossiilisia polttoaineita. Mun mielestä kuulostaa hyvälle.

Mitä hyvää sinä lupaat tehdä ja miten sinä osallistut ympäristötalkoisiin? Ja vielä olisi kiva kuulla millaisia kierrätysvinkkejä teillä on?

Postaus on tehty yhteistyössä Vantaan Energian ja Blogiringin kanssa.





31.1.2016

Sunday morning - päärynä/fenkoli -mehu




Täällä sunnuntai on alkanut leppoisasti. Aamiaiseksi kokeilin taas uutta mehua. Päärynä-fenkoli -mehua. Idean tähän sain yhdeltä mun tuntilaiselta. On mahtavaa aina jutella ruoanlaitosta ja etenkin nykyään mehustamisesta kaikkien kanssa. Sitä saa ihan mahtavia ideoita. Päärynä ja fenkoli sopivat maultaan mahtavasti yhteen ja mehu oli tosi herkullista. Se tuoksui aavistuksen lakritsiselle, raikkaalle. Maku puolestaan oli pehmeä ja sopivan makea. 

Fenkoli on melko harvoin ruoanlaitossa käytetty juures, mutta terveysvaikutuksiltaan se on varsinainen ihmejuures. Fenkoli suojaa anemialta, vatsavaivoilta ja sitä käytetään yleisesti myös hammastahnoissa, suunraikastajissa ja närästyslääkkeissä. Fenkoli on apuna erilaisissa hengigystien vaivoissa ja yskässä. Anetoli ja sineoli öljyt ovat fenkolin vaikuttavia ainesosia ja niistä on apua mm. keuhkoputken tulehduksissa.

Fenkoli säätelee myös hormonitasapainoa ja se saattaa olla avuksi kuukautiskivuissa ja voi lisätä äidinmaidon eritystä. Fenkoli on diureetti, eli se lisää virtsaamista, mikä taas auttaa haitallisten aineiden poistumista kehosta. Näiden lisäksi fenkolin uskotaan myös ehkäisevän hiustenlähtöä, parantavan muistia ja rentouttavan kehoa. 

Mutta ennen kaikkea mehua kannattaa tehdä sen herkullisen maun vuoksi. Kokeilkaa!

Päärynäfenkolimehu

1 iso päärynä
1/4 fenkolista

Kuori päärynä. Mehusta ainekset ja nauti.

Me lähdetään nyt uimaan. Mäkelänrinne menee maaliskuussa remonttiin ja pitää nauttia nyt siitä siihen asti. Kylmäallasta, saunaa, höyrysaunaa ja lapsen kanssa polskimista. Ja tämän viikon ruoanlaittorupeaman jälkeen aion palkita itseni uimahallin kahviossa salaatilla. Siellä on tosi hyvät ja reilut annokset, viime viikolla laitoinkin blogiin kuvaa salaatista. Illalla kuulatuntia pitämään! Mahtavaa sunnuntaita kaikille!

30.1.2016

Kaali on kaveri - vai onko :D

Tähän viikonloppuun on mahtunut kaalia niin uuniin kuin mehustimeenkin. Ja jossain vaiheessa meinannut ottaa vähän kaaliinkin :D Eilen tein lohen lisukkeeksi itselleni uunissa uunimunakkaan. Nopea ja helppo.


Uunimunakas lehtikaalista ja pinaatista
2 hengelle

1/2 rasiaa babypinaattia
4 isoa lehteä lehtikaalia (revi ruoto keskeltä pois)
4 munaa
2 valkuaista
100g Oatly kaurakermaa
suolaa
pippuria

Pese pinaatti ja kaali. Revi kaali pieneksi ja laita se pinaatin kanssa uunivuokaan. Sekoita munat, valkuaiset sekä kerma. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos pinaatin ja kaalin päälle vuokaan. Paista uunissa 175 asteessa noin 5-7 minuuttia. Paistamisen puolivälissä sekoita kerran. 


Illalla kaali ei enää ollut mun kaveri. Yritin tehdä kaalista mehua mun Philipsillä. Ei mennyt niin kuin Strömsössä, kun tungin punakaalia (liian isoja paloja) mehustimen aukosta sisään. Ei se mennyt perille asti ja mehustin vain juuttui kun sillä kapulalla kaalia tungin väkisin sinne. Nyt otti kyllä mua kaaliin. Argh! Oisko se pitänyt pilkkoa vähä pienemmäksi :D Tänään aamulla yritin uudelleen paremmalla ajalla ja energialla, ja todellakin sitä kaalia kannattaa pilkkoa. Vähän alkoi perjantaina jo painaa väsymys viikosta päälle ja tuli muutamat ruoat laitettua :D Aamulla mehut, puurot, smoothiet, lapsen aamiaiset, päivällä laitoin kanat marinoitumaan illallista varten, tein munakkaan ja lapselle lohta ja pastaa, ja illalla laitoin thaikkuruokaa vielä tunnin verran.. Onnekseni sain kuulla illallispöydässä, että meidän bravuuri, Thaimaalainen kana, on ollut ehkä muutaman kerran vain näin hyvää. Kannatti antaa kanojen muhinoida tuntikaupalla. Ja niin se oikesti menee.. Rakkaudella valmistettu ruoka on aina hyvää. Yhdessä tehtiin ja yhdessä syötiin. En viitsi edes miettiä montako tuntia olin eilen hellan edessä. Joka tapauksessa on ollut kyllä sen arvoista, jos mehua ei lasketa.. Ja sekin oli kyllä tosi hyvää. Kaali tosin tänään aamulla antoi siihen hyvän maun, ilman sitä se oli aika makeaa.


Kaalimehu

4 lehteä punakaalia
4 lehteä valkokaalia
1 punajuuri
1 porkkana
1 omena
1 päärynä

Mutta ai ai miten hyvää! Mehusta reseptin tässä järjestyksessä. Järjestyksellä on väliä. Ja myös raaka-aineilla. Luomu ja basic -tuotteiden välillä ero on kuin yöllä ja päivällä. Esimerkiksi Prisman tavallinen inkivääri ei maistu millekään (viimeksi ostaessani se oli ihan oudon väristäkin), mutta Lidlin luomu inkivääri sen sijaan.. Huh, potkua riittää. Inkivääriä mulla menee useampi köntti viikossa. Samoin nuo muut vihannekset. Mitä luomumpaa ostat, sen parempi on maku ja puhtaampi koostumus. Välillä kuitenkin ostan ei luomua, sen valitettavasti huomaa maussa (ja hinnassa). 




Täällä jatkuu viikonloppu fudiksen merkeissä. Mulla on huilia treeneistä pe ja la, ja keskityn kannustamaan poikia. Tänään pelataan talviliigan pelejä (siis pojat pelaa minä katson ja huollan) ja sen jälkeen on tarkoitus mennä luistelemaan ja viettää kiva ilta hyvässä seurassa. Jotain talviaktiviteettia sentään voi tehdä vaikka nuo lumet lähti. Relax -moodilla tämä viikonloppu. Mun relax taitaa kuitenkin olla melkoisen toiminnallista. Jos sitten sunnuntaina oltaisiin vähän rauhallisemmin..? Haluisin käydä Kaapelilla tsekkaamassa Street Foodit ja gourmeet. Se on tavoitteena. Ja uimassa, Mäkelänrinne menee maaliskuussa remonttiin ja on pitkään kiinni.



Ainoa kuva itsestäni tällä viikolla. Töitä, äitiyttä, jatkuvaa ruoanlaittoa (en tiedä kumpi meistä syö koko ajan - todennäköisesti molemmat), tuntien vetämistä...Paita vähän entinen kokkauksen jälkeen. Finninkin pukkasi leukaan. Sellaista ei ole sitten näkynytkään sitten lapsen syntymän ja vauva-ajan.. Mutta ihana viikko ollut ja nyt nautitaan viikonlopusta.