Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

12.6.2019

7+7 vinkkiä turvonneen ja "jyrän alle jääneen olon" poistamiseen


Tiedätkö sen olon kun jalat tuntuvat raskaille, keskivartalon kohdalla tuntuu olevan vain höttöä ja jotain kummallista taikinaa ja vähintään kymmennen senttiä ylimääräistä jotain ja olo tuntuu niin jäykälle ja raihnaiselle? Väsyttää ja askel on hidas.. Näin voi todella joskus käydä, mutta annan omat vinkkini siihen miten pääset eroon tällaisesta turvotuksesta ja "jyrän alle jääneestä olosta". Hätä ei ole tämän näköinen. Yksinkertaiset ja edulliset konstit toimivat ja seuraavana päivänä heräät uudesti syntyneenä!

Tiistaiaamuna heräsin lähes 11 tunnin yöunien jälkeen todella väsyneenä ja tuntui kuin joku tai jokin olisi ajanut ylitseni. Takana oli reilu viikon putki töitä ja kolmen päivän koulutus, ilman yhtäkään vapaapäivää. Vähän ehkä liian vähän vielä unta viikonloppuna (kesällähän ei malta olla kotona ja ainakaan mennä ajoissa nukkumaan kun on hienot kelit!). Summa summarum olo oli aivan väsyneen kauhea. Koska olen itseni niin monet kerrat ylirasittanut ja oppinut tulkitsemaan merkkejä jo niiden ilmaannuttua, päätin heti pysäyttää tämän alkaneen olotilan. 

Mutta viikonloppu oli ihana. Oli NLP-koulutusta taas kolme päivää. Perjantaina ennen koulutusta kävin ohjaamassa PT-asiakkaat Kaivarissa 7 aamulla ja koulutuksen jälkeen olimme piknikillä ja Tamia uittamassa Tervasaaressa, lauantaina kävimme Tamin kanssa Kallion Skifferissä terdellä syömässä koulutuksen jälkeen. Ja sunnuntain koulutuspäivän jälkeen menimme kuulatunnille. Eli siinä sitä painettiin menemään perjantai-aamusta sunnuntai-iltaan. 

koulutusta oli pe-su

Tervasaari kutsuu!

Tami rakastaa mansikoita
terdelle lauantaina

syömässä Skifferissä Kalliossa


Tamille oli nakkeja eväänä

Joten tiistaina piti alkaa huolehtia omasta hyvinvoinnista paremmin, tai palautumisesta ja levosta. Maanantai oli nimittäin aamusta iltaan asti töitä. Aamutreenin jätin suosiolla väliin ja koiran kanssa tultuani ulkoa, join edellisenä päivänä tekemäni vihermehun kaikessa rauhassa. Sitten tein kasvohoidon itselleni laitteella, jonka olen vuosia sitten hankkinut. Kasvon lihakset ja kudokset aktivoituivat pyörivien liikkeiden ansioista ja tuntui heti, että ilme alkoi kirkastua. Seuraavaksi kaivoin kaapista piikkipallon, trikkeripallon, pilatespallon, kuminauhan sekä rullan.



Aloitin pyörittelemällä jalkapohjat piikkipallolla, sitten trikkeripallolla. Sen jälkeen venytin pohkeet dynaamisesti pilatespallon kanssa. Rullasin nopeasti ja kevyesti koko kehon läpi, tein selinmakuulla takareisivenytykset kuminauhan kanssa, jatkoin aurinkotervehdyksillä ja venytin rintakehää seinää vasten. Pakara kaipasi vielä venytystä, joten nostin jalan pöydälle ja tein pakaraveytyksen siinä. Kaikkeen tähän meni 15 minuuttia. 



Illemmalla menin lapsen uimahyppytreenien ajaksi itsekin altaaseen. Ensin sauna, sitten kaulaa myöten kylmäaltaaseen, tunnin vesikävely (rauhallinen liike jalkoja ojentaen eteen ja taakse) ja kylmäaltaan kautta saunaan.  

Seuraavana aamuna olo oli täysin erilainen, vaikka aamuyöstä lapsi vähän herättelikin kun ei saanut nukuttua kuumuuden vuoksi. Vaakakin näytti kilon vähemmän ja kaikki turpeus keskivartalosta oli kadonnut, olo oli kevyempi, jalat kevyemmät ja koko olemus heti paljon pirteämpi. 

Omaa olotilaa olen oppinut kuulostelemaan vuosien varrella. Palautumiseen ja turvotuksen poistamiseen, väsymykseen ja kipeisiin lihaksiin ei tarvita mitään ihmeellisiä tai kalliita toimenpiteitä. Yksinkertaiset jutut on parhaita. 

1. Nuku hyvin
2. Tee vihermehu
3. Tee kasvohoito
4. Venyttele ja rullaa
5. Vesikävele
6. Sauno ja pulahda kylmäaltaassa
7. Juo runsaasti vettä


Loppuviikko on täynnä vielä ihania töitä ja huomenna kuvataan yhteen lehteen treenijuttuja. Sitten sunnuntain kuulatunti onkin vika ohjaus ennen lomaa! Ja ennen lomaa olen ehtinyt kirppistellä vanhoja tavaroitakin pois ja laittaa kotia, joten lomalla voi keskittyä sitten ihan vain olemiseen!


5.6.2019

Blogikuulumisia ja porrastreeniä



Heippa pitkästä aikaa! Täällä on eletty niin työntäyteisiä päiviä, että blogin päivitys on jäänyt hieman hunningolle. Olen aloittanut postausta monta kertaa, mutta jotenkin kuvat eivät lataudu koneelle ja muutama postaus on jo jäänyt kesken ja "vanhentunut" siinä samalla. Mutta Sports Ladyn® Insta täyttyy joka päivä treeniaiheisilla jutuilla ja treenivinkeillä. Siellä olen ollut ahkerana. 

Tänään oli taas Herttoniemessä porrastreenit ja siitä inspiroituneena linkkaan teille muutaman postauksen koskien porrastreenejä, ne löydät täältä! Porrastreeni on parasta kuntoilua kesällä. Siellä kannattaa muistaa kyllä hattu, aurinkorasva ja Herttoniemessä myös hyttysmyrkky. 

Viime kesänä oli myös Cosmopolitanissa mun suunnittelema porrastreeni:



Tää alkuvuosi on mennyt niin mielettömän nopeasti, että tajusin juuri sen tosiasian että mulla on töitä enää tämä viikko ja ensi viikko. Pidän kuuden viikon kesäloman. Haluan säilyttää oman jaksamisen, terveyden ja innon työn tekemiseen. Maanantainakin mietin sitä miten ihana on mennä töihin. 


Kaikkea kivaa on tulossa vielä ennen lomaa töiden puolesta ja oikeastaan en osaa edes odottaa lomaa vielä. Töitä on paljon ja ensi viikolla kuvataan vielä yhden lehden treenijutut jotka olen luvannut suunnitella vielä ennen lomalle jääntiä. Menen päivä kerrallaan nautin aina jokaisesta päivästä. 


Viikonloppuna on taas NLP -koulutusta, joten tässä mennään nyt lomaan saakka ihan ilman mitään vapaapäiviä. Mutta sittenhän niitä riittää! Ihanaa viikkoa ja nautitaan nyt näistä keleistä!

26.5.2019

Kaikki entiset työpaikkani


lehtijuttu Me Naisissa 2012

Peruin illan kahvakuulatunnin sateen vuoksi ja olen tässä tylsistynyt nyt kotona. Välillä sitä aina haaveilee, että olisi ihanaa kun illat olisi vapaita ja voisi tehdä mitä huvittaa. Mutta tänään sen tajusin (jälleen kerran), että mielelläni teen töitä myös iltaisin ja olisin tänäänkin niin kovin mielelläni mennyt vetämään tuntia. No, tunnille löytyi korvaava aika helatorstaille ja onhan se kivempi kuulailla ulkona kun on kiva keli. 

Sitten täällä tylsyyden syövereissäni luin ensin kaikki lukematta jääneet lehdet, näytenumerot, golf-lehdet ja koiramme -lehdet. Sitten aloin selata blogeja. Muutamassa blogissa törmäsin juttuihin entisistä työpaikoista. Tässäpä olikin mielenkiintoinen aihe, ja olen aina ollut kiitollinen jokaisesta edellisestä työpaikastani. Ne ovat kaikki tuoneet minut tähän missä olen nyt.


äidin kanssa teatterilla

1984 
Varmasti ensimmäinen oikea työni oli Porin Teatterissa avustajana. Olisiko se ollut vuotta 84 ja näytelmä jossa olin mukana oli Prinsessa Ruusunen. Puoliajan jälkeen esitys alkoi sillä, että kastelin linnan pihalla olevia ruusuja ja lauloin. Aivan paniikissa odottelin esiripun aukeamista väliajan jälkeen ja sitten olikin minun vuoroni astua lavalle ja aloittaa toinen puoliaika. Tästä ala-asteikäinen tyttö sai mukavasti rahaa ja pääsin ratsastustunneille niillä rahoilla. Olin mukana myös muutamassa pienessä elokuvassa, joista sai niistäkin taskurahaa. Äitini oli näyttelijä, hän myötävaikutti näiden töiden saantiin tietysti :)



1990-luvun alku
Sitten 90-luvun alussa puhuimme parin kaverin kanssa itsemme töihin hevostallille kesäksi. Tallin omistaja sai jotain tukea, jolla palkamme maksettiin ja me saimme maalata aitoja, puomeja ja tehdä kaikkea sellaista hommaa mihin teini-ikäiset pystyivät. Tallilla tein myös hevosten iltaruokintavuoroja ja viikonloppuisin siivosin karsinoita, niistäkin maksettiin. 

1995
Lukion jälkeen en päässyt heti hakemaani kouluun. Ehdotin hevostarvikeliikkeeseen, että he työllistäisivät minut. Sain työmarkkinatukea ja työnantaja sai apuja liikkeeseen. Olin myyjänä, tein tilauksia ja myös toimitin tilauksia. Sain arvokasta työkokemusta vuoden ajan ja pääsin opiskelemaan sitten markkinnointia ja viestintää. 

1996
Sitten opiskelujen ohella työntekoni jatkui Eka Marketin kassalla. Jostain oli saatava rahaa. Minulla oli hevonen ja sen ylläpitoon tarvitsin joka kuukausi rahaa. Kassatyöllä sain maksettua hevosen, omaan elämiseen riitti muistaakseni opintotuki ja -laina. Marssin johtajan puheille tallivaatteissa, hevoselta haisevana, ja ilmoitin että tarvitsen työn. 

1998
Sitten opiskelujen loppuvaiheessa löysin itseni lääkäriaseman respasta töistä. Muutin kesäksi Porista Helsinkiin. Tämän työpaikan sain isäni avustuksella. Tätä työtä tein yhden kesän ja myös opinnäytetyöni käsitteli leikkauspotilaiden asiakastyytyväisyyttä. Lopulta ymmärsin, että Helsinkiin muutto oli edessä jotta työmahdollisuuksia olisi enemmmän. 


ensimmäinen messuosasto josta vastasin 2000


1999-2001
Ensimmäinen "oikea" työpaikkani, valmistuttuani, oli  IT-alan yrityksessä. Minut palkattiin sinne sihteeriksi ja assistentiksi ja järjestin aina messustandit ja organisoin niihin liittyviä asioita. Lopulta tämä yritys ostettiin osaksi isompaa konsernia, työtehtäväni muuttuivat assistentin töistä markkinoitiviestinnällisempiin töihin. 


2003 työmatkalla Rigassa

2001-2010
Parin vuoden jälkeen päätin kuitenkin hakea Helsingin Pörssiin. Nykyinen Nasdaq OMX haki Helsingin Sanomien rekryilmoituksessa johdon assistentteja. Pörssissä toimin ensin kaupankäynti liiketoimintayksikön johtajan assistenttina, myöhemmin hänestä tuli toimitusjohtaja. Ja minusta toimitusjohtajan assistentti. Esimieheni kehotti myös aina menemään koulutuksiin ja pörssin aikana kävin valtavan määrän koulutuksia. Kävin kaikki yrityksen järjestämät kurssit, opi optiot, opi osakkeet, portfolioteoria ja niin edelleen. Lopulta suoritin myös pörssimeklaritutkinnon. Suoritin laki- ja sääntöosuuden sekä käytännön kokeen Saxess -kaupankäyntijärjestelmällä ja olisin saanut meklarioikeudet. Pörssin aikana kävin myös viikottain englannin tunneilla, suoritin johdon assistentin tutkinnon Markkinointi-Instituutissa ja vaikka mitä. Muistanko edes kaikkea. Järjestin todella isoja asiakastilaisuuksia, varasin matkoja ja työtehtäväni olivat vaativia. 

after workout Blackissa
2010 
Sitten keksin mikä minusta tulisi isona. Aloin töiden ohella kouluttautua personal traineriksi. Perustin Sports Ladyn ja vaihdoin alaa. Olin hetken myös töissä Trainer4You:lla hyvinvointikoordinaattorina ja sieltä menin CocoVi Bariin ravintolapäälliköksi, myymäläesimieheksi. Tein kahta työtä pari vuotta. Oman yrityksen töitä ja noita siinä ohella. 


2011 Ilta sanomat

2012
Siirryin kokopäivätoimiseksi hyvinvointialan yrittäjäksi jolla tiellä olen edelleen. 

Vuodesta 2010 eteenpäin olen kouluttanut itseäni jatkuvasti. Ensin suoritin Hyvinvointivalmentajan, Kuntosalivalmentajan, Ravintovalmentajan, Personal Trainerin, Kahvakuulaohjaajan tutkinnot. Sitten vuorossa oli TRX yksilö- ja ryhmäohjaajan koulutus, Method Putkisto ja Method Putkisto Pilates ohjaajakoulutukset. Sitten olikin hetki taukoa koulutusten saralla, kunnes loppuvuodesta kävin Henkisen tietouden kurssin ja tänä keväänä aloitin NLP-opinnot.  

Yrittäjyys ei todella ole ollut helppoa eikä sitä voi kutsua downshiftaamiseksi. Välillä haaveilen kahdeksasta neljään työstä, voisin mennä toimistoon downshiftaamaan. Tätä haaveilua ei ole tosin tapahtunut enää muutamaan vuoteen, kun olen saanut oman levon ja palautumisen tasapainoon ja homman pyörimään kunnolla. Mutta ensimmäiset vuodet olivat tosi raskaita. Kesäloman jälkeen ajattelin aina sitä miten ihanaa olisi kun ei tarvitsisi taas jatkaa tätä työtä ja voisi elää elämää paljon virkeämpänä ja onnellisempana. Sitten tuli aina joku ihana asiakas sanomaan miten kiitollinen on ollut avustani ja kun koin työni merkitykselliseksi, jatkoin sitä aina kaikesta huolimatta. Mutta olen kiitollinen siitä, että olen oppinut tasapainottamaan levon arjessa jotta jaksan työt. Tätä en ehkä palkkatöissä olisi koskaan oppinut. Sieltä kun voi jäädä aina sairaslomalle kun sairastuu, yrittäjällä siihen ei ole varaa. Tai mielellään ei saa sairastua sillä silloin menettää työt ja ansiot. On osattava pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan niin hyvin että jaksaa ja pysyy terveenä. 

Heppa-Hanna ensi-illan jälkeen kukkien kanssa kotona

Mutta olen yrittäjähenkinen, tykkään tehdä töitä ja olen jo lapsesta asti oppinut sen että mitään ei saa ilmaiseksi. Olen varmaan aina ollut sen tyylinen ihminen, että tykkään tehdä töitä kovasti. Opin jo lapsena, että jos haluaa tienata, on ainoa keino mennä töihin ja tehdä kovasti töitä saavuttaakseen unelmansa. Ja olen ymmärtänyt myös sen, että kaikki on mahdollista kun tekee töitä tarpeeksi sen eteen ja uskoo asiaansa. Äiti kertoi, että olin jo lapsena levittänyt tavarani kadulle kaupungilla ja koittanut myydä niitä. Pienenä löysimme myös kokonaisia leipiä puistosta ja otimme ne ja kiersimme myymässä niitä naapureille. Pulloja keräsin myös ahkerasti aina ja vein niitä kauppaan. Viikkorahaa en saanut ala-asteella ensin ollenkaan, lopulta sain neuvoteltua itselleni viikkorahan joka oli kaksi euroa. Ala-asteella säästin monta vuotta ratsastuksen alkeiskurssiin. Se oli niin kallis, että muuten en olisi sinne päässyt. Kuten kuvastakin näkyy, olin päällystänyt huoneen seinätkin hevosten kuvilla. Ehkä jonain päivänä vielä hyppään hevosen selkään ja fiilistelen rakasta lajia. 

Sellaista jutustelua tähän sunnuntai-iltaan. Nyt odottelmaan sitten Suomen peliä. Kannustetaan Suomi voittoon! 




24.5.2019

Minun totuuteni ja hänen totuutensa


Oletteko kuulleet koskaan jonkun puhuvan hänen totuudestaan? Henkilö selittää sinulle asioita, jotka eivät ollenkaan pidä paikkaansa. Mietit jo voisiko hänellä olla kenties joku muistihäiriö kun asiat ovat jo niin tuulesta temmattuja. Hänelle asia kuitenkin on totta. Me ihmiset muistamme asiat hyvin eri tavalla ja koemme asiat oman maailmankuvamme mukaan. Tämä oli yksi syy, mikä sai minut aloittamaan NLP opinnot. Toinen syy tärkeä syy oli tietenkin ihmiskehon ja -mielen yhteys. Haluan myös oppia vaikuttamaan omiin ajatuksiini, tunteisiini ja reaktioihini, ja olemaan tätä kautta parempi valmentaja ja tietysti parempi ihminen. Haluan myös oppia ymmärtämään paremmin muita, ja samalla tulla paremmin itse ymmärretyksi. Kun ihmisten kanssa on eri mieltä asioista, on vuorovaikutuksella valtava merkitys. Helpottavaa on oppia myös oppia tunnistamaan ja asettamaan omia rajojaan paremmin. Kaiken tämän pystyn yhdistämään myös valmennustyöhön ja NLP:stä saan työkaluja niin motivoimiseen, tavoitteiden asetantaan, asiakkaiden potentiaalin hyödyntämiseen kuin itsetuntemukseenkin.



Olen aina ollut innokas oppimaan asioita, ja olen ehdottomasti sitä mieltä että uuden oppiminen on onnellisuuden yksi perusedellytys. Kysyn jokaisena iltana itseltäni, mitä olen tänään oppinut. Jos joudun miettimään asiaa, otan kirjan käteen ja luen muutaman sivun tai luvun oppiakseni uutta. 

Mutta todella mielenkiintoista on se, miten totuutemme eroavat. Olen huomannut jopa vuosien jälkeen ihmisistä, että he ovat nähneet kaiken aivan eri tavalla kuin minä. Ja kun ihmiset eivät puhu asioista, saattaa totuuksien ero purkautua hurjastikin joskus kun asioita yritetään lähteä selvittämään. Mikä siinä onkaan, että ihminen pitää sisällään asioita vuosikausia ja yhtäkkiä kaikki purkautuu ulos räjähdyksenomaisesti.. Oma todellisuus muotoutuu mielikuvien, oman sisäisen puheen (ja tietysti toisten puheen) perustella ja myös tunteiden ja tuntemustemme perusteella. Havaitsemme todellisuutta viiden aistimme avulla, josta nappaamme vain 10%. Loput 90 % todellisuudestamme muodostuu edellä mainittujen asioiden perusteella. Lisäksi tietoinen mielemme on hidas, ja otamme paljon tietoa ei-tietoisen mielen kautta, niin että emme edes huomaa sitä itse. Oma todellisuutemme alkaa rakentumaan kun synnymme tähän maailmaan. Alle kouluikäisenä lapsi ei vielä kykene kyseenalaistamaan asioita, joten niillä eväillä mitä tähän ikään mennessä reppuumme saamme, on todella iso merkitys. Tätäkin tuli viikonloppuna mietittyä, mitä olen saanut omaan reppuuni. Ja mitä kaikkea olen filtteröinyt sieltä pois. Se nyt ei kurssiin kuulunut, mutta mietin kuitenkin. NLP onkin subjektiivisten kokemusten tutkimista. 



Jo ensimmäisen koulutusviikonlopun jälkeen sain suuren rauhan omaan sydämeeni. Olen yrittänyt ymmärtää ihmisiä kovasti ja oppia käsittelemään tunteitani, mutta koulutuksessa näiden ensimmäisten päivien aikana käydyt asiat selvensivät jo paljon asioita. Uskon, että koulutukset käytyäni olen todella todella paljon viisaampi ja parempi ihminen. NLP:tä sovelletaan niin monella alueella: liike-elämässä, itsensä kehittämisessä ja johtamisessa, valmennuksessa, työyhteisötaidoissa, johtamisessa ja esimiestaidoissa, myynnissä, asiakaspalvelussa, koulutuksessa, urheiluvalmennuksessa, terapiassa ja itsetuntemuksessa. Maailmankuva kun muodostuu 90 prosenttisesti omasta kokemuksesta ja tästä seuraa aina ihmisen reagointi ja käyttäytyminen asioihin. Poistamme mielestämme ikäviä asioita, yleistämme asioita (jopa parin kerran jälkeen on helppo sanoa "sinä aina" tai "en koskaan saa..") ja lisäksi vielä muunnamme asioita. Kokemus voi lisäksi muuttua täysin kun ihminen kertoo asiaa eteenpäin. Hän kertoo sen oman kokemuksensa perusteella. Vastaanottaja taas saa tiedon aivan erilaisena, millainen se oli alunperin. Asialla on merkitys A ja merkitys B. 



Jos suoraan sanotaan, on hyvä opetella muuttamaan omia mentaalisia mallejaan ja ottamaan itse vastuu omasta matkastaan, jotta ei tiettyjen ihmisten kanssa ei tulisi ihan hulluksi niin sanotusti. Ja opetella asettamaan tietyt rajat itselleen suojellakseen omaa hyvinvointiaan. Sekin on helpottavaa kun sen vihdoin tekee. Kaikkea ei pidä kestää. Tiettyjä asioita voit hallita, monia et. Se mihin itse pystymme vaikuttamaan ovat omat ajatuksemme, asenteet, suhtautuminen, puhuminen, tekeminen, osaaminen, arvot ja uskomukset, identiteetti, oma fiilis, omat kokemukset ja oma elämä. Toisten asioita et voi hallita, mutta voit vielä vaikuttaa niihin jollain tapaa. Sitten on asioita joita et voi hallita etkä voi edes vaikuttaa niihin. Tällaisia asioita elämässämme on esimerkiksi sää. 


koulutuksen jälkeen relaa sohvalla pikkukoiran kanssa
Tulen varmasti kirjoittamaan tästä koulutuksesta blogissa paljonkin. Olen siitä todella innoissani. Meillä on mahtava ryhmä ja upea ohjaaja. Tehtävät ovat enemmän kuin mielenkiintoisia ja kurssilta tullessa on todella energisoitunut olo. Kolmen päivän koulutuksen jälkeen olin ajatellut olevani aivan puhki. Mutta olikin toisinpäin. On taito osata valmentaa ryhmää näin. Olen ollut pitkissäkin koulutuksissa, jossa on ollut päinvastoin. Se on ollut todella raskasta. Ja osaan entistä enemmän arvostaa tätä koulutusta senkin suhteen. Mieli tekisi kirjoittaa enemmänkin kaikesta. Kuten vaikka ennakkotehtävästämme joka koski arvoja ja tavoitteita ja sitä miten omia arvojaan on helpompi oppia tunnistamaan. Kirjoitan näistä sitten toiste. 

Tulikin pitkä alustus näihin blogikuulumisiin. Töitä on ollut paljon ja on ollut kaikenlaista punkkiepisodia ja pientä terveydellistä murhetta, mutta näihinkin voi vaikuttaa ihan omalla asenteellaan. Ja jo näihinkin asioihin pääsin hyödyntämään kurssilla opittuja työkaluja. Mielikuvaharjoitteet ovat aivan parhaita ja niitä pitää todellakin alkaa käyttää enemmän. Tällä viikolla havaitsin sen, miten etukäteen kuviteltu tilanne (kuvittelin sen siis menevän positiivisesti enkä negatiivisesti) todella muotoutui sen kuvitelmani mukaiseksi. Ja vielä pakko kertoa..  Yksi treenattavistan totesi (ei liittynyt mitenkään aiheeseen NLP), että oli ollut puhumassa isossa seminaarissa jossa oli myös kuninkaallisia kuuntelemassa ja hän oli ollut aivan paniikissa ennen puheenvuoroaan. Ennen lavalle menoa hän oli kuvitellut olevansa aina niin itsevarma Lenita Airisto, ja puhe oli mennyt hienosti. 


Eilen oli pieni breikki taas tuulihousuarkeen, kun käväisin mummiksen avajaisissa. Aamulla tosin oli seitsemältä asiakkaat odottamassa, joten ilta loppui hyvin aikaisin. Mutta niin piristävää on joskus edes päästä käymään jossain ihmisten ilmoilla niin sanotusti :) Ja Tamin vein uimaan Herttoniemeen mereen ekaa kertaa tällä viikolla, hän tykkäsi niin paljon! Tamilla oli samana päivänä synttärit, 10 kuukautta pärähti mittariin <3






Viikonloppuna on tarkoitus nähdä ystäviä ja viettää aikaa lapsen ja ex-anopin ja pikkukoiran kanssa. Koitan pysytellä työnteosta nyt erossa viikonlopun ajan, se tekee aina hyvää. Siihen pitää vähän pakottaa itseään välillä, sillä yrittäjyyden ja unelmatyön vaara on juuri se että innostuneisuudellaan piiputtaa itseään. Eli nyt aivot narikkaan sen osalta. Kivaa viikonloppua teille myös!