Sports Lady®

Sports Lady®

31.12.2018

Hyvää Uutta Vuotta 2019 - katsaus menneeseen ja tulevaan


Terveisiä sairastuvalta. Täällä tämä kaamea tauti jatkuu edelleen. On tässäkin tapa päättää tämä vuosi, mutta tuleepa todella hiljennyttyä asioiden äärelle. Vointi on ollut niin heikko, että olen joutunut pyytämään apua koiran ulkoiluttamiseenkin. Ihana ystäväni kävi viemässä eilen Tamin lenkille, ex-mieheni on auttanut myös koiran kanssa. Aamuisin ja iltaisin ja päivällä olen vienyt koiran lyhyesti ulos, mutta jo 10 minuutin ulkonaolo heikentää olon totaalisesti. Vaikka lääkärissä ei löytynyt mitään hälyyttävää, on olo siitä huolimatta aivan hirveä. En muista että influenssakaan olisi kaatanut  minua tällaiseen kuntoon. Diagnoosi oli keuhkoputken tulehdus, virusperäinen sellainen johon ei muuta kuin lepoa. Mutta kroppa ei kestä kyllä pienintäkään rasitusta. Ei yhtään mitään. Keuhkot pistävät ja kurkku alkaa sattua niin paljon, että meinaa oksennus tulla pelkästä kivusta. Tällaista ei ole ollut vielä koskaan, en ainakaan muista. Universumi on todella pysäyttänyt minut. Onneksi netistä voi tilata ruokakassin kotiin, kauppaan ei tarvitse lähteä. 

Kotona koiran kanssa ollessa sitä on ollut aikaa omille ajatuksille ja se on tehnyt todella hyvää. On ollut myös aikaa katsoa sarjoja. Ja Netflixistä katsoin eilen Tony Robbins -dokumentin. Hän on elämäntapavalmentaja, joka on tehnyt vuosikymmenten työn ja kirjoittanut useita kirjoja. Todella inspiroiva dokumentti. Sitä voi lämpimästi suositella jos haluat saada vinkkejä siihen miten voit luoda haluamanlaisesi elämän. 



Lomalla oli tarkoitus tehdä vaikka mitä, mutta yksi suunnittelemani asia oli järjestää valokuva-albumit. Niitä on siellä täällä pitkin taloa kaapeissa, eivätkä ne ole mitenkään järkevästi katseltavissa. Eilen jo innostuneena kaivoin kahdesta yläkaapista ison kasan albumeja, mutta tämäkin piti keskeyttää samantien sillä vointi huononi välittömästi. Olin jo aikoja sitten suunnitellut järjestäväni kuvat, mutta motivaatiota tälle antaa se, että olen ilmoittautunut "Elämänkaari workshoppiin" ensi viikolla, jossa tutkaillaan omaa elämää valokuvien avulla. Työpajaan pitää ottaa 5-10 kuvaa elämän varrelta ja ne pitää valita intuitiivisesti. Odotan tätä tosi paljon. 




Pari vuotta sittenhän "marituksen" yhteydessä kävin läpi ison läjän vanhoja albumeja, otin niistä muutamat kuvat ja albumit heitin pois. Rakastan valokuvia, olen aina tykännyt teettää niitä paljon. Ja nyt niitä on sitten albumikaupalla nurkat täynnä. Lapsen syntymän jälkeisiä kuvia en ole vielä käynyt läpi, kansioita on koti tulvillaan. Icloudissa minulla on 35 000 kuvaa, nekin pitäisi siivota. Valokuvien läpikäyminen on tosi terapeuttista ja samalla rankkaa. Muistan marituksen yhteydessä sen olleen rankimmasta päästä, ja jätin sen viimeiseksi. Näin kelaat läpi koko elämäsi. Vähintään yhtä rankkaa oli käydä läpi vanhat mapit joista poistin kaiken tarpeettoman ja poltin paperit nuotiolla. Säästin vain todella tärkeät paperit. 


Luulen, että se suurin psyykkinen työ kuvien suhteen on tehty jo, mutta sitähän ei koskaan tiedä millaisia tunnelukkoja sitä työpajassa tai sitä ennen avautuu kun etsin loput kuvat. 

Tällaisia suunnitelmia kuuluu siis minun vuodenvaihteeseeni. Kipeänä kotona, koitan käydä läpi menneisyyttäni kuvien avulla ja samalla suuntaan katseen tulevaan. Oli alunperin erilaiset suunnitelmat, mutta tälläkin on nyt jokin tarkoituksensa. Ystävän piti tulla meille ja uutta vuotta oli tarkoitus "juhlistaa" yhdessä hänen ja Tamin kanssa. Tamilla on hänen ensimmäinen uusivuosi, joten toivon että koira ottaa raketit rennosti. Uuden vuoden viettokin on saanut aivan erilaisen tavan nyt kun on uusi perheenjäsen. Mutta tästä tuli vieläkin erilaisempi mitä olin kuvitellut. 





Valokuvista vielä.. Nämä postauksessa olevat kuvat on otettu vuoden päätteeksi, vähän ennen joulua. Halusin otattaa uusia kuvia ihan yrityksen markkinointia varten, mutta yksi syy niiden ottamiseen oli myös se että minä selvisin tästä vuodesta. Kohtuullisen ehjänä, vaikka kaikenlaista tapahtuikin. Ja kuvia otettaessa olin hyvässä fyysisessä kunnossa, mihinkään ei sattunut, olin terve ja vahva. Halusin ikuistaa sen olotilan kuviin. Eniten sen hyvän olon ja terveyden sekä tunteen siitä että keho jaksaa. Samalla se oli pieni hetki itselle, käydä kampaajalla ja heittää aivot hetkeksi narikkaan. Hyvä olo välittyy ehkä kuvista ja osansa asialla on myös taitavalla kuvaajalla.



Päätin myös koota teille suosituimmat postaukseni tältä vuodelta, viime vuoden tyyliiin. Teitä on eniten kiinnostanut painonpudotukseen ja litteään vatsaan liittyvät postaukset. Kokoan ne teille vielä tähän:


Ylivoimaisesti suosituin postaus oli "Rasvanpolttoa edistävä ruokavalio".













Mutta mistä haluaisitte lukea tulevana vuonna? 

Instan TOP9

Jos suosittujen postausten lisäksi koetan summata omaa vuotta jotenkin. Instagram summasi sen ylläolevan kuvan mukaisesti. Se on ollut kyllä hyvä, mutta kovin mielelläni jätän myös muutamat sen aikana tapahtuneet asiat myös taakseni. Olen joutunut pettymään muutaman ihmisen osalta ja se on tehnyt kipeää, etenkin jos olet tuntenut kyseisen ihmisen todella pitkään. Olen ollut myös kipeänä tänä vuonna melko paljon, mutta uskon että siihen vaikuttaa (koiran ja menetettyjen yöunien lisäksi) omat tunteeni. Vuosi ei ole ollut helppo. Ensi vuodesta toivon tasaisempaa vuotta. 

Tosi tosi paljon kaikkea hyvää on mahtunut kyllä tähän vuoteen. Ihania reissuja sekä ihanaa aikaa rakkaiden ystävien ja lapsen kanssa. Ja syksyllä meille tuli pieni koiranpentukin jota on monta vuotta harkittu. Mutta se mikä on parasta on arki. Sen varaan on hyvä rakentaa elämä. Kun arki on hyvää, ei lomaakaan odota niin kuin kuuta nousevaa ja elä vain lomien toivossa. Tällä hetkellä olisin varmasti super pettynyt jos näin olisi kohdallani, onhan tämä jo toinen loma putkeen minkä vietän sairaana. 

Omat uuden vuoden lupaukseni näyttävät tältä: 

Otan vuoden 2019 vastaan tasapainoisena, hidastan tahtia, olen rauhan ja rakkauden hillitty ilmentymä sekä olen vapaasti se mikä olen. 

Tässä ovat tavoitteeni tulevalle vuodelle. Yhdellä virkkeellä sanottuna. Enemmän ne ovat henkisen puolen lupauksia. Nauratti kirjoittaa tuo sana "hillitty", sillä oikeasti luonteeni ei ole sellainen ollenkaan. Temperamenttisen ja herkän ihmisen ei ole helppo aina ollut hillitty, silloin kun tilanne sitä vaatisi.


Uskon että vuosien mittaan olen saavuttanut sen pisteen, että mikään ei ole estänyt minua elämästä unelmaani, tai estänyt minua menestymästä. Tiellä on ollut paljonkin asioita, mutta tahdonvoimalla ja ystävien tuella on niistäkin esteistä selvitty. Ehkä se mikä on estänyt minua elämästä ansaitsemaani elämää, ovat juuri nuo ikävät asiat ja niistä seuranneet ikävät ja surulliset tunteet jotka sitten ovat sairastuttaneet lopulta myös kehon. Olen sietänyt paljon asioita, mutta kaikkea ei tarvitse sietää. Ja myös omaa ajatusmallia muuttamalla voit parantaa elämänlaatua.

Ensi vuodelle on luvassa paljon ihania töitä ja asiakkaita ja kaikkea mahtavaa juttua muutenkin. Tiedän sen! 

Jotta voit toteuttaa unelmasi, sinulla on oltava tavoite. Kirjoita ylös itsellesi vaikka yksi virke. Mitä toivot elämältä. Tulet nimittäin sellaiseksi kuin ajattelet. Se on ollut mottoni ihan blogin alkuajoista asti. Teksti oli monta vuotta blogin bannerissakin, jostain syystä poistin sen sieltä jossain vaiheessa. Tämä on kuitenkin näiden kahdeksan blogivuoden aikana ollut juuri se kantava ajatus, mille olen kaiken perustanut:

You become what you believe - 
not what you wish or want, 
but what you truly believe

Vuosi 2019 tuokoon teille kaikille paljon rauhaa ja rakkautta ja uskaltakaa olla juuri sellaisia kuin olette! Siinä on pohja jolloin painonpudotus ja treenaaminenkin onnistuvat paremmin. Tästä tulee hyvä vuosi!


Rakkaudella,
Hanna

28.12.2018

Ajatuksen virtaa pitkästä aikaa ja vähän ruokapäiväkirjaa


Ennen kuin uusi vuosi koittaa, teen uuden vuoden lupauksen: blogi tulee taas päivittymään nopeampaan tahtiin. Tänään on ollut aikaa pysähtyä, tai itse asiassa sitä on ollut muutaman päivän ajan. Flunssahan se iski kun kroppa ja mieli pääsivät rentoutumaan. Ja nyt kun on aikaa, varautukaa sanatulvaan :D


Olemme siis pikkukoiran kanssa loikoilleet sohvalla ja välillä käyty ulkona. Olen nukkunut ja katsonut Katsomosta The Affairin neljättä kautta. Koskahan on viimeksi tällainen päivä ollut? En muista. Koirakin on malttanut olla rennosti, vaikka välillä on vähän noustu ylöskin sohvalta.


Olen miettinyt miksi olen kirjoittanut tänne vähemmän viime aikoina. Tavallaan koen blogin jollain tapaa rasitteeksi. Älkää käsittäkö väärin. En pelkästään rasitteeksi. Blogihan on ollut ja on aivan ihana ja mahtava ja sen kautta (tai somen yleensä) olen saanut myös asiakkaani. 

Mutta minusta muodostetaan kuva sen perusteella ja jopa ystävät ja sukulaiset (jotka eivät niinkään enää minua tunne tai ole kovin paljon kanssani tekemisissä), tuntuvat muodostavan ihan oman käsityksensä elämästäni. Paljonhan puhutaan sitä, miten blogit ovat vain osa niiden ihmisten elämää, jotka blogia kirjoittavat. Juuri näin. Tietenkään elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista, vaikka blogissa on niitä kivoja asioita. Silti se tuppaa vain monelta unohtumaan. Kateus blogia kirjoittavaa ihmistä kohtaan saattaa nousta valtaisaksi, jos hän osaa pukea arkiset ja kivat asiat ja jutut hienosti upeiksi kuviksi. Nyt en puhu vain itsestäni. Tämä blogia kirjoittava yli-ihminen on taas siellä ja täällä vaikka lukija ja bloggaajaa kadehtiva ihminen itse monasti viettää paljon hulppeampaa elämää ja tekee enemmän asioita. Tietenkään aina ei ole näin, on myös blogeja missä on melkoisen luksusta meininkiä siellä sun täällä ja tavaraa ja tuotteita saadaan. Eli asia on toki molemmin päin. 

Itse en ole osannut koskaan olla kenellekään kateellinen ja sen vuoksi olen ehkä joskus liian naivistikin jakanut omia iloisia asioita täällä. En ole voinut ajatellakaan, että jotain ihmistä ne voisi harmittaa. Nykyään jaan niitä ehkä hieman hallitummin. Oppia ikä kaikki. Ihmiset juoruavat ja puhuvat, mutta sitähän on aina. Jos elämäänsä elää jatkuvasti miettien kuka puhuu ja mitäkin ja puhuuko pahaa, on ihmisellä silloin todella huono olla itsensä kanssa. En ole koskaan jaksanut ajatella tällaisia asioita. Kaikkia et voi miellyttää ikinä eikä tarvitsekaan. Mutta se mitä olen blogissa jakanut, tai somessa, on tuonut luokseni aivan ihania asiakkaita. Kertaakaan ei ole tullut sellaista tilannetta, että jonkun kanssa kemiat eivät olisi niin sanotusti kohdanneet. Tälläkin hetkellä minulla on niin ihania asiakkaita, ja olen niin kiitollinen heistä.



Mutta blogia kirjoittavalla ihmisellä ei tietenkään ole oikeutta koskaan sanoa, että harmittaa tai on huolia (jos kerran elämä blogin mukaan on ihanaa!). Koska hän on aina positiivinen ja kaikki asiat niin hyvin. Miten sellainen ihminen voi valittaa mistään?

Kyllä minuakin harmittaa ja on niitä kurjia päiviä. En vain raportoi niistä päivistä tänne (koska en jaksa itsekään seurata tilejä joissa jatkuvasti valitetaan eikä osata olla asioista kiitollisia). Blogia pitävät ihmiset eivät ole mitään yli-ihmisiä joille aurinko paistaa aina. Tosin uskon siihen, että teet elämästäsi juuri sellaisen kuin haluat. Ennen kaikkea teet siitä sellaisen kuin ajattelet. Koetan pitää mielen korkealla ja ajatukset positiivisena vaikka harmittaa olla kipeänä. Hyvä on se, että tauti iski nyt eikä sitten kun työt alkavat. Yrittäjälle aina parempi sairastua lomalla. Silloin ei menetä sovittuja töitä tai joudu uudelleenjärjestelemään aikatauluja tuntien ja asiakkaiden kanssa. Ja hyvä olla kipeänä myös nyt kun lapsi on isällään, hän ei joudu kärsimään lomalla siitä että äiti ei jaksa toimia "ohjelmatoimistona". Lapsille loma on yhtä odotettu juttu, ja heille ei koskaan soisi sitä sairastumista tai aikuisen sairastumista juuri silloin. Eli hyvä juttuhan tämä vain on :) Ja kun oikein harmittaa, pitää muistaa kiittää niistä kaikista hyvistä asiosita mitä elämässä on. Ja niitähän on paljon. 



No seuraa minulla on ollut ja Tami on kovin kiinnostunut kaikesta terveellisestä myös. Hän on oikeastaan kiinnostunut ihan kaikesta mitä voi syödä :) 

Kipeänä ei muuten kannata herkutella vaikka mieli tekisi. Sokeri, vehnä ja maitotuotteet vain lisäävät kehon tulehdustilaa. 


Täällä ruuat ovat olleet tänään seuraavanlaiset (tietysti iltaa on vielä jäljellä ja kaapissa tietysti niitä herkkujakin vielä.. mutta jospa mennään terveellisellä linjalla).

Aamupala
Luomukahvi kauramaidolla
Gluteeniton kaurapuuro jonne joukoon reilusti Peanut Butter Crunchy -maapähkinävoita (lemppari Ruohonjuuresta)

Välipala
Smoothie jossa purkki ananasta ja sen mehu, 1/2 ltk babypinaattia ja 5 jääpalaa

Lounas
Munakas: 2 munaa, 2 valkuaista, tomaatti, sipuli, valkosipuli (maustettu savupaprikajauheella ja paistettu oliiviöljyssä)

Päivällinen
Itsetehty bataattikeitto, jossa bataattia, porkkanaa, chiliä, vettä ja suolaa mausteena

Ja mitä sitten illalla teen lisäksi vielä keksii syödä.. 

Ja tämän päivän ruokavalio on ollut varsin esimerkillinen. Tuntuu, että edeltävä viikko olikin yhtä all inclusive lomaa syömisten puolesta. Varsinaista herkuttelua. Niin kuin sen joskus kuuluukin olla. Mutta jatkuvasti se ei voi sitä olla. Nyt siis koitetaan taas täälläkin palata ruotuun niin sanotusti. 

Toivottavasti teillä on ollut ihana joulu ja ehkä sielläkin jo palattu ruotuun jouluherkkujen osalta?

Iloisia ajatuksia, iloista mieltä ja ihanaa viikonloppua,
Hanna

21.12.2018

Lomalla viimeinkin


Täällä on vihdoin alkanut loma! Olipas kiireinen loppuvuosi. Ohjauksia on ollut kalenteri täynnä. Nyt tunnit ovat pari viikkoa tauolla ja PT-ohjaukset myös. Satunnaisen työn saatan käydä lomalla tekemässä, mutta muuten on tarkoitus lomailla loppiaiseen asti. 

Syysloma meni tosiaan sairastaessa. Koira laski yöunien määrää kolmella tunnilla yössä ja nukkumattomuuden myötä meni silloin myös vastustuskyky. Nyt unet ovat taas hyvällä mallilla, vaikka me herätäänkin kukonlaulun aikaan niin sanotusti edelleen. 

Tällä lomalla on tarkoitus vain olla ja levätä, vähän treenata, lukea ja tehdä kaikkea sellaista mihin arkena ei oikein ole mahdollisuutta. Oodissa pitää käydä. Samoin Amos Rexissä ja monessa muussakin paikassa. Leffaan olisi ihana mennä pitkästä aikaa myös. 


Syksy on tosiaan painettu eteenpäin melkoista vauhtia ja tuleva kevätkausikin näyttää yrittäjälle todella hyvältä. Kalenteri on mukavasti täynnä. Helmikuussa kyllä pystyn ottamaan uuden puolen vuoden (tai pidemmänkin ajan tietysti) PT-ohjattavan. Jos sellainen kiinnostaa, laita ihmeessä viestiä. 

Olen tosi ylpeä ja iloinen omien valmennettavien edistymisestä tänä syksynä. Painoa on pudotettu, kuntoa kasvatettu ja opeteltu uusia elämäntapoja. Eilen viimeisen ohjauksen jälkeen illalla istahdin sohvalle ja mietin kiitollisena sitä kuinka hieno syksy on asiakkaiden kanssa ollut. Aivan mieletön. 

Sen lisäksi, että he ovat edistyneet upeasti, ovat he aivan mahtavia tyyppejä. Töihin on ihana mennä. 

Ihana on myös jäädä lomalle. Ja uskon että tämän loman jälkeen suorastaan palan halusta päästä jo töiden kimppuun taas. Mutta nyt on tarkoitus rentoutua ja treenata. En tiedä vielä millaisen treeniloman itselle teen. Otanko rauhallisesti ja huoltavaa treeniä, vai annanko mennä ihan kunnolla ja kovaa. Se nähdään sitten!

Ihanaa joulun odotusta teille kaikille!


13.12.2018

Supertehokas 3x3 liikkeen treeni


Suunnittelen jatkuvasti uusia treenejä valmennettaville ja tämän treenin ajattelin jakaa myös teille!

Liikkeitä kussakin patterissa on kolme. Liikkeet ja sarjat tehdään mieluusti putkeen, ilman palautuksia. Tarvittaessa kuitenkin pidä pieni palautus ja anna sykkeen laskea. Tässä treenissä se todella nousee ja kokovartalopuudutus on taattu. 

Lämmittele ennen harjoitusta ja jäähdyttele sen jälkeen. 

Liikepatteri 1 - 3 kierrosta


1) Askellus penkille 6 kg käsipainot kädessä
- oikealla askella 12 kertaa
- vasemmalla 12 kertaa
(Jos teet treenin kotona, penkin sijaan voit tehdä askelkyykyn painoilla taakse ja nostat jalan ylös kun ponnistat takaa takaisin lähtöasentoon)

2) Kyykyt bosun / tasapainolaudan päällä 24 toistoa

3) Vuorikiipeilijä 

Liikepatteri 2 - 2 kierrosta


1) Punnerrus suorin jaloin 24 toistoa (kevennetty versio tehdä polvet maassa)

2) Pystypunnerrus 5 kg käsipainot 24 toistoa (kevennetty versio tehdä vuorokäsin)

3) Lankku 2 minuuttia

Liikepatteri 3 - 3 kierrosta


1) Askelkyykkykävely 24 askelta 6 kg käsipainot

2) Hypyt kyykystä 24 toistoa

3) Perusnosto 24 toistoa 

Videot liikkeisiin löytyy @sportsladyh Instasta!

Laittakaahan kommenttia kun olette treenin tehneet :)

2.12.2018

Viikonlopun tunnelmia ja core vinkkiä


Tänäkin talvena moni on sitä tuskaillut miten väsyttää. Itselläni on tähän vain yksi ratkaisu ja se on nukkuminen. Koira valvottaa vieläkin, mutta nyt muutettiin hänen ruokailunsa kolmesta ruokintakerrasta kahteen, joskos se helpottaisi aamuyön ulos pyytämistä kun iltaruoka aikaistuu :)

Menin torstaina nukkumaan jo yhdeksältä illalla, samoin lauantaina. Viikonloppuisin koiralla ei valitettavasti ole weekend mode päällä vielä.. Sunnuntaiaamuna koira siis rapsutteli ovea 4 aikaan ensimmäisen kerran. Viideltä uudestaan. Nousin ylös ja siivosin jäljet (koska en neljältä häntä vienyt ulos) ja sen jälkeen menin takaisin sänkyyn ja vaatimuksista huolimatta nousin vasta puoli yhdeksältä. Sitten lähdettiinkin heti pihalle. Normaalisti arkena herätään 5.30 jolloin vien hänet ensimmäistä kertaa ulos.. Eli periaatteessa sain unta melkein 12 tuntia.. Tai sen verran olin sängyssä sentään.. Ja meninpä vielä takaisin nukkumaan aamulenkin ja aamupalan jälkeen. Tunniksi. Kunnes lapsonen puoli kahdeltatoista päätti nousta ylös :)

Oli ihana päästä tekemään sitten omaa treeniä kun oli levännyt olo. Se olikin toinen kerta tällä viikolla. Sen sijaan että treenaan kovasti itse, priorisoin lepoa, palautumista ja unta. Sitä tarvitaan kun työ vaatii liikkumista. Perjantaina ja lauantaina pidin täyden levon liikkumisesta.. Jos koiran ulkoilutusta ei lasketa.. Omista treeneistä vaan saa virtaa niin ihanasti ja se on aivan erilaista kun tuntien vetäminen. Viikonloppuna myös herkuteltiin.



Tässä pieni liikevinkki core treeneihin teille!


Oli oikein mukava ja leppoisa viikonloppu. Ollaan vietetty lapsen kanssa aikaa yhdessä, se on ihanaa kun ei ole töitä ja koulua. Koirakin on saanut olla paljon ihmisten seurassa kun meidän ei ole tarvinnut lähteä minnekään. Ja kyllä. Väsymys lähtee nukkumalla. Odotan tosi paljon joululomaa. Silloin aion nukkua tosi paljon ja tehdä omia treenejä. Niistä tulee niin hyvä mieli!



Sain napattua niin söpön kuvat Tami-söpöläisestä että pakko se on tännekin laittaa. Ihanaa viikkoa ja muistakaa lepo <3 Ja muistakaa myös treenit, niistä tulee hyvä mieli ja ihana olo!

29.11.2018

Kirjavinkkejä ja blogikuuluumisia


Loppusyksy ja alkutalvi on mennyt aivan työn touhussa. Asiakkaat on edistyneet upeasti ja on kyllä ollut (ja on edelleen) ilo valmentaa niin ihania ihmisiä. Ensi vuoden suunnitelmat on lyöty lukkoon, ihan kesää ja alkusyksyä myöden. Blogin kirjoittaminen on tosiaan supistunut kertaan viikossa, mutta koetan ehtiä tännekin päivittää teille terveellisiä vinkkejä ja inspiraatiota hyvinvointiin. 

Ja hei Instan puolella tätä jo mainostin: helmikuussa olisi tilaa kahdelle uudelle PT-asiakkaalle. Jos siis haluat kohentaa kuntoa, pudottaa painoa, virkistyä ja ennen kaikkea oppia uuden elämäntavan, laita minulle sähköpostia hanna@anttipoika.com ja soittaakin saa!

Sen lisäksi, että olen tehnyt töitä koko syksyn valtavasti, olen kehittänyt itseäni. Suorittanut yhtä kurssia joka liittyy henkiseen kehitykseen. Olen myös lukenut aivan valtavasti. Laitan tähän muutaman kirjatärpin teille, sillä näitä kirjoja todella voi suositella.

Viimeisin kirjahankinta on "Jäljet kehossa". Tässä Bessel Van Der Kolkin kirjassa käsitellään trauman parantamista aivojen, mielen ja kehon avulla. Ihmiskeho on niin monimutkainen, eikä sitäkään helposti ajattele että tuollaiset traumaattiset tapahtumat siirtyvät aivan näkymättömissä eteenpäin sukupolvelta toiselle. Me kärsimme vanhempiemme ja isovanhempiemme traumoista ja niiden vaikutus ulottuu jopa elintoimintoihin ja immunijärjestelmään asti. Kirja on todella mielenkiintoinen. 

Kaisa Jaakkolan kirjassa taas puhutaan niistä samoista asioista mistä itsekin aina valmennettavilleni puhun. Palautumisen merkityksestä, levosta, unesta.. Asiat on koottu hyvin kirjassa. Palautumiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaikka pitäisi. Hyvinvointi ei ole pelkästään sitä, että suoritetaan tietyt treenit, syödään "oikein" ja nukutaan. Uni ei välttämättä palauta yksistään. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä. 


Uskoa itseen voi luoda lukemalla Jaakko Alasaarelan "Sinä Pystyt" kirjan. Onnellisuuden salaisuus, ja salaisuus maailman suurten ihmisten kohdalla avautuu kirjaa lukiessa. Itse voi rakentaa omat uskomuksensa ja haluamansa tulevaisuuden, kuten ne ihmiset ovat tehneet joita sinä ihailet. Kirjassa oli paljon tuttua asiaa ja se on koottu lukuisten filosofien ja eri alojen viisaiden ihmisten oppeihin. Mutta todella positiivista ja kivaa luettavaa. 

"Elämäsi on suuri lahja ja oikeutesi on elää sinun näköisesi onnellinen ja menestyksellinen elämä"

Mitäs muuta sitten tänne kuuluu? Koiruli kasvaa ja viisastuu, joulukuun alussa aloitamme pentukoulun. Tamin hoitamiseen ja ulkoiluttamiseen menee päivässä paljon aikaa, mutta niin se pieni otus vain antaakin. Eilen aamulla hämärässä koiraa ulkoiluttaessani tuli vanhempi nainen vastaan, jota Tami iloisesti meni heti moikkaamaan. Hän totesi, että lemmikit antavat niin paljon positiivista energiaa, vastapainoksi sille miten toiset ihmiset sitä energiaa itsestä imevät. Hän sanoi tämän niin kauniisti ja sydämellisesti, että se jäi mieleen ihan koko päiväksi. Tottahan se on. 

Tamin kanssa on ulkoiltu paljon ja viikonloppuisin on tehty aina "retkiä" autolla uusiin lenkkimaisemiin. Viime sunnuntaina olimme Hietsussa ja glögilläkin käytiin. Se meni jo paremmin kuin edellinen kahvilareissu Vuosaaren Kampelassa. Sain juoda glögini suht rauhassa ;) Ja uusilla hoodeilla koiran oli kiva katsella paikkoja. 





Jouluun asti on kalenteri hyvin täynnä, mutta sitten pidän pienen joululoman. Ei mitään ihmeellistä. Varmasti haalin lisää hyviä kirjoja ja luen niitä. Olen ihan kotona ja lepään. Ja teen kaikkea "ei treenaamiseen liittyvää" sekä tietysti vähän omia treenejä. Olisi kauhea matkakuume, mutta en halua jättää koirulia. Olen panostanut tosi paljon hänen kanssaan olemiseen, ja kyllä se sitten kantaa hedelmääkin varmasti. Ihan kuin lasten kanssa. Kun yhdessä viettää aikaa ja tekee paljon juttuja, tulee tosi läheinen ja hyvä suhde. Syysloma tosiaan meni sairastaessa. Sitä olin kovasti odottanut. Ja tätä lomaa todella odotan. Syksy on ollut hyvä, mutta samalla raskas. Ja loma tulee tarpeeseen. Tämä sama fiilis taitaa olla varmaan aika monella muullakin?


Viime perjantaina olin tosi pitkästä aikaa ulkona. Käytiin Hennan kanssa Kämpin kello viiden teellä. Teki tosi hyvää. Se vain on niin ihana kokemus, tuli mun synttäreillä todettua. Jos on vähänkin syytä jotain juhlistaa, on tämä kyllä mainio tapa siihen. Ja kotonakin sitä on hyvissä ajoin ennen kahdeksaa, joten oma ulkoilu ei ole sitten koiralta pois :D Edeltävä kuukausi kun oli mennyt aivan täysin treenivaatteissa asiakkaiden kanssa ja kumisaappaissa koiran kanssa ulkoillen. Tai oikeastaan elämä siitä asti kun koira tuli, loppukesästä asti. Ja koko syksyn ajan olen joutunut kieltäytymään jokaisesta iltamenosta, myös kavereiden syntymäpäiväjuhlista. Tälle talvelle ei myöskään ole tiedossa yhden yhtä pikkujoulua tai mitään iltamenoa. Eli täällä sitten fiilistelin ihan joka solulla. Mutta koiruli on pieni vain hetken. Kyllä sitä sitten taas ehtii. Tosin olen hirveän huono missään ulkona käymään muutenkaan, sillä se on juuri pois siitä paljon paasaamastani palautumisesta.





Ihanaa loppuviikkoa teille ja seuratkaahan Instan @sportsladyh treenivinkkejä sekä stooria johon päivitän päivän menoa!

Xo
Hanna

21.11.2018

Palautumisvaje, univaje ja ajatuksia elämästä



Koiruli täyttää tänään neljä kuukautta. Tamin syntymäpäivä on muuten sama kuin minun nimipäiväni :) Meillä on nyt takana kymmenen viikkoa koiranpentuarkea ja siitä ensimmäiset viisi meni aika hyvin valvoessa. Mutta nyt rytmi alkaa löytyä ja yöunet pidentyä taas itselläkin. Omista aamutreeneistä olen luopunut kokonaan. Käyn tekemässä sitten joskus päivisin tai iltaisin treenin jos ehdin, mutta kerrat ovat jääneet kertaan pariin viikossa. Elämäntilanteet vaihtelevat ja nyt on tällainen vaihe. Pitää oppia suhteuttamaan arjen haasteet ja palautuminen. Olisi ollut sulaa hulluutta jatkaa nyt samalla treenimäärällä kuin ennen.. 

Olemme tosi paljon vieneet pentua eri paikkoihin, kyläilleet ja viettäneet aikaa hänen kanssaan. Enää en voisi kuvitella elämääni ilman Tamia. Hän on niin rakas, meidän perheenjäsen. 



Omat menot on muutenkin jääneet, sillä en ole halunnut pentua jättää yksin. Näin siis reilut kaksi kuukautta olen viettänyt tosi paljon aikaa kotona. Muutenkin elämä on ollut tosi rauhallista. Mutta myöskään oman itseni takia en ole mennyt, sillä on pitänyt priorisoida lepoa. Myös vihermehujen tekeminen on jäänyt ihan olemattomaksi. Tuntuu että siihen ei ole enää aikaa. Aamun rutiineihin koiran kanssa menee saman verran kuin ennen omiin ja lapsen aamurutiineihin. Omista olen siis luopunut. Mehuista ja treenistä. Nyt mennään hetki vielä koiran ehdoilla, ja tietysti lapsen.. 

Sitä on vuosien saatossa oppinut levon merkityksen ja palautumisen tärkeyden. Ja tämä on väliaikainen vaihe elämässä. Toki elämä paljon muuttuu muutenkin nyt kun on uusi perheenjäsen. Koiraa olin halunnut pitkään ja se on ollut tosi rakas ja hyvä päätös ottaa meille uusi perheenjäsen. Ja kauan harkittu. Olisi kiva tehdä enemmän kaikkea, mutta sitä on oppinut lepäämään ja olemaan. 

Tutkimusten ja mittausten mukaan palautumisemme on olematonta. Työikäiset suomalaiset palautuvat heikosti. Puhutaan univajeesta, mutta sen sijaan pitäisi puhua palautumisvajeesta. Kumpikin vaje heikentää elämänlaatua, suorituskykyä ja aiheuttavat terveydellisiä ongelmia. Ymmärrän hyvin tämän. Moni ei jaksa tylsää elämää ja aina pitää kalenteria täyttää elämyksillä ja menemisillä ja ystävillä ja matkoilla...

Ei siis ihme, että ihmiset sairastuvat. Jopa vakaviin sairauksiin. Ja fyysisen menemisen lisäksi kehoa kuormittavat stressi, murheet ja ajatukset.. Mielen stressistä tulee lopulta kehon stressiä. Palautumiseen unen lisäksi vaikuttavat säännöllinen ruokailurytmi ja fyysinen kunto. Palautumisesta ja levosta keskustelemme säännöllisesti myös valmennettavieni kanssa. Se on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin muut asiat. Usein saatan heille antaa neuvon olla viikkoon tekemättä mitään treenjä, vain venyttelyä ja kevyttä kävelyä. Sellaisen viikon jälkeen on aina päästy lähemmäksi tavoitetta. Sitä ei vain malteta tehdä, ottaa rauhallisemmin. 

Ajattelin laittaa blogiin myös vähän ruokakuvia. Härkistä ostin ensimmäistä kertaa ikinä ja siitä kokkasin tortillaa ja laitoin salaatin joukkoon. Pääosin ruuat näyttävät tältä, mutta joskus kun on paljon kiirettä, en tuhlaa energiaa siihen että valmistan terveellistä ruokaa. Viime viikon torstaina haimme pizzaa, perjantaina kiinalaista ja sunnuntaina sushia.. Yleensä meillä on kerran viikossa päivä jolloin syömme ulkona/haemme ruokaa lapsen kanssa. Viime viikolla kertoja oli kolme.. Muuten teen kaiken ruuan kotona. Mutta täydellisyyden tavoittelu on sulaa hulluutta jos asioita on paljon ja vuorokaudessa kuitenkin tunteja rajallinen määrä..









Treenimeininkiä löytyy taas Sports Ladyn Instasta. Omalta henkilökohtaiselta tililtä taas löytyy enemmän ruoka- ja muita arjen fiilistelykuvia. 

Ihanaa viikon alkua ja muistakaa palautuminen <3

/Hanna

18.11.2018

Personal Training - mitä se on?



Personal Training – mitä se on?

Olen valmentanut kahdeksan vuotta ja minulla on ollut ilo auttaa niin monia ihmisiä voimaan paremmin. Välttämään sairauksia, parantamaan vireystilaa ja pääsemään eroon erilaisista kolotuksista. Personal Training asiakkuuteen lähdetään yleensä esteettisistä syistä, halutaan parempi kroppa. Kuitenkin matkan aikana selviää niin monia muita hyötyjä, mitä oikeanlaisella valmennuksella voi saavuttaa. 

Valmennettavani ovat iältään 25-86 vuotiaita naisia. Kaikkea siltä väliltä. On nelkyt plus ikäistä ja kuusikymppistä, on päälle kolmikymppisiä ja tällä hetkellä yksi 70-vuotias. Iäkkäin asiakkaani on ollut 86 vuotias. Miehiä olen myös valmentanut paljon. 

Tammikuussa vapautuu taas kahdelle treenattavalle paikka! 
Olisiko toinen niistä sinun? 

Minulla on niin puolen vuoden pakettiin sitoutuneita PT-asiakkaita kuin vuosien mittaisia asiakassuhteita. Osan kanssa olemme treenanneet useita vuosia. 

”Kotitreenit Hannan kanssa olivat pelastus kolmen pienen lapsen äidille! Jokaisen viikon treeni oli erilainen ja vauva usein mukana painona. Hannalta sain lisäksi ohjeet nopeaan ja tehokkaaseen itsenäiseen harjoitteluun ja kaikessa otettiin huomioon synnytyksestä palautuminen. Hanna inspiroi minua liikkumaan ja pitämään näin huolen itsestäni!” -Ulla

Parasta Hannan valmennuksissa on niiden monipuolisuus ja vaihtelevuus. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että liikkuminen antaa enemmän kuin ottaa. Hanna on hyvä tsemppaamaan ja ylläpitämään motivaatiota ohjelmillaan. Erityistä plussaa Hannalle kehonhuollon merkityksen korostamisesta ja sisällyttämisestä treeneihin. Hannan kanssa on mukava treenata sekä yksin että työkavereiden kanssa!” -Susanna

“Hannan kyky kohdata asiakkaat yksilöinä ja panostaa treenattavien erityistoiveisiin ja tarpeisiin takaa sen, että valmennuksesta ei tule ”perinteistä” diettailua vaan kyse on aidosta elämänmuutoksesta, jossa liikunta- ja ruokarutiineista tulee osa arkea.” -Eeva

”Hanna osaa jakaa innostustaan ja neuvoa niin, että maallikkokin ymmärtää. Hän osaa perustella ja olla tarpeeksi tiukka.” -Katja

”Iloinen ja reipas Hanna saa sinut ylittämään itsesi! Ja sai minut saavuttamaan tavoitteeni!” -Kimmo

"Hannan kanssa treenatessa on aina hyvä tekemisen meininki. Monipuolisuus niin ruokavalioissa kuin treeniohjelmissakin on hyvin huomioitu, näin tekeminen myös pysyy mielekkäänä.” -Henna

”Hanna jaksaa laatia meille aina uudenlaisen tunnin ja haastaa meidät ylittämään itsemme. Hiki virtaa ja samalla on hauskaa.” -Juuriharja Consulting


Kenelle personal trainer -palvelut sopivat?
 
  1. Et tiedä millaista liikuntaa harrastaisit, kuinka usein, millä teholla ja kuinka pitkään harjoittelisi. Miten treeni kannattaisi rakentaa?
  2. Olet lopettanut yhtä monta kertaa kuin olet aloittanut
  3. Sinulla on kiire ja tuntuu että aikaa omaan hyvinvointiin ei tahdo löytyä
  4. Sinulle joka haluat oppia syömään oikein niin että syöminen tukee tavoitettasi
  5. Sinulle joka haluat lisää virkeyttä
  6. Sinulle joka haluat saada aikaa pysyviä elämäntapamuutoksia
  7. Sinulle joka haluat ehkäistä tai hoitaa sairautta tai kärsit vaikka selkäkivuista
  8. Sinulle joka haluat muokata kehoasi
  9. Sinulle joka haluat aloittaa tehokkaasti ja turvallisesti
  10. Sinulle joka haluat päästä nopeammin ja varmemmin tavoitteisiin
  11. Sinulle joka haluat treenata turvallisesti

Tässä vielä erään treenattavani tarina:

Teemana ”minä kuntoon –vuosi”

Prologi:
Olipa kerran nuori nainen, joka rakasti hölkkäämistä ja muuta liikkumista sekä söi terveellisesti. Vuodet vierivät ja ruoka maistui sekä hyvät viinit, kilot kertyi. Pitkät kävelylenkit ja pyöräilylenkit olivat silti osa jokaista viikkoa. Tuli vaihdevuodet ja aineenvaihdunta muuttui, kiloja kertyi lisää. Sitten kuoli äiti ja huolehtiminen isän pärjäämisestä ja jaksamisesta vei kaiken huomion ja voimat yli vuoden ajaksi. Kukaan ei huolehtinut naisesta, kaikkein vähiten nainen itse.

Oli vuoden 2017 joulukuu Marbellassa Espanjan auringon alla. Loma. Istuin parvekkeella siemaillen kylmää sangriaa ja selasin facebookin uutisvirtaa. Huomasin Hannan päivityksen, jossa hän kertoi vuodenvaihteessa vapautuvasta treenattavan paikasta ja että jopa kotiinkin hän voisi tulla treenauttamaan. Lähetin viestiä Hannalle ja siitä se ajatus sitten lähti, minun vuoteni, jolloin keskityn saamaan itseni taas kuntoon ja liikkeelle. Painoa pois, liikkuvuutta, notkeutta ja lihaskuntoa lisää ja jospa, oi jospa vielä pystyisin jälleen juoksemaan.
Alkupainoni oli 94,1 kg, mikä on aika paljon 168 cm pitkälle naiselle. Ikääkin on kertynyt jo 56 vuotta, joten ei tästä enää nuorruta ja notkistuta mitään tekemättä.  Hanna laati minulle ruokavalion ja kerran viikossa hän ajoi kotiini pitämään minulle tunnin treenit.  Aloitus oli hankalaa, sen myönnän, tunsin olevani kuin norsu posliinikaupassa ja vielä hemmetin jäykkä sellainen. Jäykkä norsu, joka hikoili kuin sika. Jos Hannaa ei olisi ollut, olisin jättänyt koko homman kesken jo kuukaudessa. Mutta koska diili Hannan kanssa oli tehty puoleksi vuodeksi, niin päätin, että nyt sitten treenataan ja kunnolla, tehdään niin kuin hän sanoo.

Ruokavalioon totuin kahdessa viikossa, kunhan seurasin täsmälleen Hannan ohjeita ja tein viikon ruokaostot kerralla ja suunnittelin jokaisen aterian etukäteen esim. kypsentämällä lihan/kanan/kalan annospusseihin pakastimeen.  Nälästä ei tarvinnut kärsiä, tuntui kuin olisi syönyt koko ajan, sillä ruokailuvälit menivät uusiksi. Mielihaluista kärsin myös noin kuukauden päivät, makeaa teki mieli joskus ihan älyttömästi, mutta puolikas teelusikallinen hunajaa hoiti sen vaivan. Mutta kun paino alkoi kilo kilolta pudota, mielihalutkin karisivat. Punnitsin itseni säännöllisesti treenipäivän aamuina, paino putosi aluksi nopeasti 1,7 -2,5 kg / vko, jossain vaiheessa junnasi paikallaan ja sitten jälleen liikahti, alaspäin. Ja mieliala ylöspäin samoja tahteja J

Treenit vaihtelivat joka viikko, olen oppinut ihan älyttömän määrän liikesarjoja. Välineinä vain jumppapallo, tasapainolauta, kahvakuulat, muutamat käsipainot. Ja ai niin venytyksiä varten hankittu kuminauha. Treenit olivat hauskoja vaikka joskus olikin tahmeaa aloittaa ne, mutta Hannan positiivisuus tarttuu ja yhtäkkiä huomaa tekevänsä justiinsa kuin hän käskee, hiki valuu ja syke nousee. Mutta ai että sen jälkeen on niin voittajan olo. Seuraavana päivänä ei niinkään, vaan auJ


Kun Hanna ensimmäistä kertaa näytti liikkeen, jossa pitää hypätä ylös, katsoin häntä ”oletko tosissasi” ilmeellä, en nimittäin muistanut milloin olin viimeksi hyppinyt… Hannan tsemppauksesta ja kannustuksesta sai aina paljon virtaa.

Nyt on puolen vuoden diili päätöksessä, paino putosi puolessa vuodessa 20 kiloa, senttejä: lähti käsivarret 5, rinnan ympärys ja vyötärö 12, lantio 14, reidet 9, pohkeet 7.  Mieliala on korkealla ja jaksan nykyisin ihan kuin joskus 20 vuotta sitten. Vaatekaapin sisältö on mennyt uusiksi, kaikkein pienimmätkin vaatteet joita olin säästänyt oli pakko pakata pois; on aika hieno fiilis kun pitkät housut, joita et ole voinut käyttää vuosiin kun ne ei ole menneet reisiä ylemmäs lopulta putoavat löysinä lattialle kun ne eräänä aamuna aiot laittaa jalkaasi J  On ihanaa ostaa vihdoin istuvia vaatteita, eikä löysiä ettei vaan makkarat näkyisi. On ihanaa vihdoin vilkaista peilikuvaansa kulkiessaan kadulla jonkin peilaavan pinnan ohi, ennen pidin katseeni visusti edessä. 

Matka jatkuu nyt omin voimin,  lihastreenin teen vähintään kerran viikossa Hannan ohjeiden mukaan, vaihdellen variaatioita fiiliksen  mukaan ja yhden aamun olen varannut venytyksiin.  Ruokavalio on pysynyt edelleen samana, se ei ole mikään dieetti vaan tapani syödä nykyisin. Vielä loppuvuoden aikana olisi tavoite päästä 70 kg lukemaan, mutta onhan tässä näitä joulunaluspäiviä J

Tämän tarinan opetus on se, ettei koskaan ole liian myöhäistä pyytää Hannaa potkimaan sinua persuksiin eikä koskaan ole liian myöhäistä alkaa välittämään itsestään ja tulevista toivottavasti terveemmistä vuosistaan.

Epilogi:
Aamu klo 6.30, aurinko paistaa, uusi hellepäivä tulossa. Lenkkarit jalkaan, muutama venytysliike jaloille, koukistus ja sormet maahan, ponnistus ylös ja sormet pään yläpuolelle ja pari toistoa. Ja sitten hiljalleen nainen alkaa hölkätä. Hengitys kiihtyy, mutta hän ajattelee ” henkeä riittää kyllä, otetaan rauhallisesti”. Mäki alas hiljalleen rullaten, tasaiselle väylälle, jalkaa toisen eteen, ihan hissukseen. ”ihme, reidet ei ole menneet maitohapoille vielä”.  Ylämäki ”ääk, pitäiskö kävellä, ei en kävele, ihan hissukseen rauhassa, pysy hölkässä”. Jalat vie, hengitys tasaantuu, askel rullaa. Tuosta risteyksestä takaisin kotiin päin. Nainen pysähtyy kotiovelle ja tarkistaa rannetietokoneestaan tuloksen: 5,6 km.  Juosten, pysähtymättä.” I did it!”




 Nyt on hyvä laittaa jo loppuvuodesta mietintään asia, kaipaisitko juuri sinä tsemppiä ja apua näissä samoissa asioissa? 

Ihanaa viikon alkua teille kaikille!

Xo
Hanna