Unohda kalorit - laihtua voi muutenkin

Jatketaan vielä ravintoaiheisia postauksia. Syksy on taas se aika vuodesta kun pitäisi aloittaa terveellisempi elämä. Kesän jälkeen. Minulle tulee paljon kysymyksiä omasta ruokavaliostani. Paljonko syön proteiinia grammoina, laskenko niiden määrää? Olenko huomannut voimatasoissa laskua tai lihasten suhteen muutosta kun olen vähentänyt eläinperäisen proteiinin määrää?

Yleensä ensimmäinen kysymys asiakkaan saadessa ruokavalion käteensä on se paljonko siinä on energiaa. Kynnys ruokavalion noudattamiseen kasvaa, jos siinä on vielä tuhdimpia hiilareita (täysjyväriisiä tai bataattia tai qvinoaa vaikka), rasvasta (vaikkakin hyvästä sellaisesta) puhumattakaan. Uskaltaako niin syödä? Vuosikausia meille on toitotettu vähähiilarisen ruokavalion mahtavuutta, karppausta, atkinsia. Tai puolestaan vähähiilarista ja vähärasvaista ruokavaliota, jossa syödään rasvattomia maitotuotteita, rahkoja, broileria, puddingeja.

Olen itse kokeillut varmasti kaikkea mahdollista. Kaikkia erilaisia tapoja syödä, paleo ruokavaliota, 5:2 ruokavaliota, Atkinsia, karppausta, Go fat go dieettiä, lentoemodieettiä, paastoa, veriryhmään perustuvaa dieettiä, kaloreiden laskemista ja niitä on monia eri juttuja mitä on tullut kokeiltua.. Mutta olenko voinut silloin hyvin? Vastaus jokaiseen kohtaan on ei. Vatsa ei toimi, tulee sairastelua, on nälkä, ehkä paino tippuu, mutta onko se ollut pysyvää? Ei. Koska sellaista ruokavaliota ei voi ylläpitää ikuisesti. Olen syönyt protskuja, olen käyttänyt erilaisia lisäravinteita ja varmasti olen testannut kaikki mahdolliset ja mahdottomat superfooditkin. Mitäs maksa niistä sitten tykkää? Ei hyvää.

Tällä hetkellä en stressaa ruuasta, syön puhdasta ruokaa, en laske kaloreita, mittautan säännöllisesti veriarvot (jotka ovat erinomaiset) ja olen terveempi kuin koskaan. Syön herkkuja silloin tällöin. Vatsa toimii hyvin ja suolisto on hyvässä kunnossa. Mielestäni olen muutenkin hyvässä kunnossa ja energinen tällaisella "ruokavaliolla" mitä noudatan. Mutta ennen kaikkea en koe syömisestä huonoa omaatuntoa, en edes silloin kuin herkuttelen. En käytä myöskään mitään superfoodeja, lisäravinteita, vitamiineja, en mitään mikä rasittaa maksaa.. D-vitamiinia aion ottaa talvella ja maitohappobakteereita syön myös silloin tällöin. 

Yksinkertaiset asiat eivät ole trendikkäitä ja niillä ei markkinatalous pyöri. Miten usein näet mainoksia vihanneksista? Yksinkertaisilla asioilla ja puhtaalla ruualla päästään parhaisiin tuloksiin ja puhun ihan omakohtaisesta kokemuksesta. Ja omakohtaisiin (sekä asiakkaideni saavuttamiin) kokemuksiin ja tuloksiin perustan myös tämän postauksen ja nämä vinkit. 

Miten pudottaa muutama kilo? Ja miten pysyä hyvässä kunnossa saavutetun painonpudotuksen jälkeen?

Monelle laihduttajalle ensimmäinen ajatus on alkaa laskea kaloreita. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa ja listaan tähän niitä nyt muutaman:

1. Nuku - vähintään 8 tuntia yössä (säännöllisesti, ympäri vuoden). Jos nukut vähemmän, näläntunnetta säätelevät hormonit ottavat kropan valtaansa. Kaikki tiedämme sen miten väsyneenä tekee mieli jotain hyvää. Etenkin nyt iltojen pimetessä alkaa herkkuhimot yltyä. Silloin lisää unta palloon vain!

2. Riittävästi vihanneksia - syö reilusti (älä mittaa tai laske näiden määrää) vihanneksia ainakin kahdella aterialla. Kun vatsa on täynnä niiden sisältämiä kuituja, ravinteita ja vettä, himoitset vähemmän muita ruokia.

3. Riittävästi vettä - ainakin 8 lasillista vettä päivässä. Jos keho ei saa tarpeeksi nestettä, aineenvaihdunta hidastuu. 

4. 10 000 askelta päivässä. Liiku ja hyötyliiku riittävästi.

5. Venyttele - aineenvaihdunta pysyy vilkkaampana!

6. Tee lihaskuntotreeniä - tämä vaikuttaa niin aineenvaihduntaan kuin veriarvoihinkin!

7. Karsi prosessoituja tuotteita - pahin esimerkki näistä ovat sipsit, jäätelö, karkit.. Nälkä yllättää nopeasti uudelleen vaikka energiaa näissä on!

8. Unohda lisäaineet ja kevyttuotteet. Niilläkin saat kerättyä selluliittia ja lihotettua itseäsi. 

Miksi kannattaa lopettaa kaloreiden laskeminen?

Saatat laihtua kun lopetat kaloreiden laskemisen ja keskityt mieluummin siihen mitä syöt. Millaista ruokaa. Ei montako kaloria. On myös sanottu, että kaloreita laskevilla ihmisillä on korkeammat kortisolitasot (stressihormoni), joka taas kiihdyttää ruokahalua ja lisää vatsarasvan määrää. 

Nautit enemmän itse ruuasta. Kun lasket kaloreita, keskityt niihin enemmän kuin itse ruokaan. Paljonko tämä sisältää? Entä tämä? Ehditkö nauttia itse ruuasta kun olet jo kirjaamassa sovellukseesi ylös sen sisältämää energiamäärää?

Silloin kun lasket kaloreita, saatat valita vähemmän laadukkaita ruokia. Sellaisia jotka laskevat energiatasojasi. Hampurilaisaterian tai pizzan sijaan saat syödä vaikka kuinka paljon tuoreita kasviksia, avocadoa, täysjyväriisiä, marjoja.. Eikä pizza tai hampparikaan ihmistä pahenna silloin tällöin. Kohtuus vaan on oltava kaikessa ja itselleen on silloin tällöin suotava myös herkkua. 

Tartut epätodennäköisimmin "huonoihin kaloreihin" myös myöhemmin päivän aikana, kun syöt kehoa helliviä ruokia. 200 kcal edestä jäätelöä ei ole sama asia kuin 200 kcal edestä kalaa. "Hyvät kalorit" auttavat sinua pysymään paremmin kylläisenä ja olet virkeämpi. 

Säästät aikaa kun et tilastoi jokaista syömääsi asiaa. Laskemiseen menee aikaa ja energiaa vaikka käytössäsi olisi kuinka hieno sovellus. Sinulla on sen sijaan aikaa tehdä mieluisampia asioita, sellaisia mistä nautit ja jotka vievät sinua lähemmäksi tavoitettasi. Vaikka ottaa puolen tunnin päiväunet! Kaloreiden laskeminen voi olla väsyttävää ja ymmärrys nälän ja kylläisyyden tunteesta voi hämärtyä kun joudut miettimään ruokaa jatkuvasti. 

kesälomalla tuli syötyä paljon sellaisia herkkuja päivittäin, mitä en ehkä arjessa suosi jatkuvasti - lomaa myös mielelle 

Olen kuitenkin aina sitä mieltä, että mikä tahansa ehdottomuus on huono juttu. En halua kieltää ketään laskemasta kaloreitaan, jos se tekee onneliseksi tai auttaa hahmottamaan oikeanlaisen ruokavalion noudattamista. Mutta en myöskään suosittele sitä. Kun ruokavalio on tehty sinulle sopivaksi, tukee se tavoitettasi ja painonpudotusta. Ehdottomuus on huonoa myös "ortorektisen ruokavalion" kanssa, kun et voi syödä koskaan ravintolassa (kun et tiedä mitä ruoka sisältää) tai nauttia herkkuja (koska ne ovat "kiellettyjä").

Toisaalta joillekin kaloreiden laskeminen voi tuottaa tulosta. Silloin huomaat paremmin syötkö liikaa tai liian vähän. Vaikka noudattaisi terveelliseltä tuntuvaa ruokavaliota, saattaa sen energiamäärä tulla yllätyksenä. Se voi olla aivan liikaa (monet terveelliset tuotteet sisältävät paljon energiaa, joten niidenkin nauttimisessa kannattaa pysyä tarkkana). Esim. kerralla kokonainen avocado sisältää valtavasti rasvaa, vaikka hyvää sellaista se onkin... Samoin kourallinen pähkinöitä tai raakasuklaa. Myös silloin jos olet tunnesyöjä, saattaa kaloreiden tarkkailu olla ratkaisu. Mutta pitkäaikaiseen elämäntapaan en sitä suosittele, edellä mainituista syistä. 

Kaloreiden hysteerinen laskeminen on stressaavaa, ja stressihän on myrkkyä painonpudotukselle kuten aiemmin totesin. Jos "retkahdat" herkkuihin, älä soimaa itseäsi, vaan jatka suunnitelman mukaan jo seuraavassa ruokailussa. Herkkujakin pitää elämässä olla, sopivassa määrin. Ja mielelle ja keholle on jopa terveellistä pitää pieni tankkausateria (ei kokonaista mässypäivää) silloin tällöin. 

Olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia tämä postaus teissä herättää? Lasketko sinä kaloreita?

Treenimotivaation ylläpitäminen

Tämä postaus on hetken ollut jo tekeillä ja tästä aiheesta tulee keskusteltua usein ja mikä treenimotivaation ylläpitämiseen auttaa? Tänään aiheesta on keskusteltu niin PT-asiakkaiden kuin tuntilaistenkin kanssa.

Toisille lähteminen tuntuu olevan helpompaa ja toisille taas paljon vaikeampaa. Mikä voisi olla avuksi lähtemiseen? 

Kun aloittaa pitkän tauon jälkeen, ei vaikkapa lihaskuntotreeni tai venyttely ole monelle todellakaan kivaa (itse kyllä rakastan sitä tunnetta kropassa kun tuntee tehneensä, mutta monelle se ei ole normaali olotila ollenkaan). Keho ei ole siihen tottunut ja se protestoi vastaan. Silloin on vain oman aikansa jaksettava lähteä vaikka väkisin. Kunto kasvaa vähitellen ja sitä kautta lähteminen helpottuu. 

Omista tuntilaisistani olen todella ylpeä, sillä moni heistä on aloittanut ihan nollasta, iäkkäämmätkin ihmiset. Yritän aina tsempata ja kannustaa ja omalta osaltani tehdä tunneille tulemisen mahdollisimman mukavaksi. Mitä enemmän tulee ikää lisää, sitä tärkeämpää on pitää huolta lihaskunnosta, tasapainosta ja liikkuvuudesta. Ja moni tuntilaiseni on niin hyvässä kunnossa, että motivoidakseni heitä ylittämään aina itsensä, saan tunteja vetää kyllä aivan 100 lasissa jotta pystyn antamaan sen tsempin heille.

Motivaatio ei voi aina olla huipussaan ja joskus pitää hieman potkia itseään lähtemään. Porrastreeniryhmässä tänään tuli todettua, että sovitut treenit auttavat ylläpitämään motivaatiota lähtemiseen. Ja kun on mukava ja tsemppaava ryhmä, auttaa sekin tottakai! 

Liikkumisen pitäisi olla kivaa eikä sen pitäisi aiheuttaa stressiä. Liikuntaa ei pidä suorittaa. Mietin miten itse aikanani suoritin liikkumista. Kiidin kauheassa stressissä toimistolta suoraan jumppaan. Ehdinkö tekemään työt, jotta ehdin tiettyyn bussiin ja ehdinkö jumppaan? Jumpassa kovatahtista liikkumista ja keho kävi aivan kierroksilla. Nuorempana sellaista ehkä kesti, mutta mitä enemmän ikää tuli lisää muuttui ajatus liikkumisesta. 

Joskus hyvä vaihtoehto voi olla kovatahtisen treenin vaihtaminen lempeämpään harjoitukseen, metsässä kävelyyn tai venyttelyyn. Kun työtahti on kova, ei pidä ottaa stressiä stressin päälle tekemällä liian kovia treenejä. Tai kovia treenejä voi tehdä, jos unet on kunnossa ja lepoa ja palautumista saa tarpeeksi. Joskus taas on hyvä kuulostella oloa ja kovatempoinen treeni voi tehdä hyvääkin!

Motivaatiota varmasti lisää mieluisat lajit, pitäisi olla polte lähteä liikkumaan. Treenikavereillakin on merkitystä ja ohjaajalla tottakai, jos käyt ryhmäliikuntatunneilla. Mitä interaktiivisempaa treeni on mitä enemmän siihen liittyy hyviä sosiaalisia tilanteita, motivoi se varmasti enemmän liikkumiseen. 

Esimerkiksi golfkentällä tykkään siitä miten kaikki tervehtivät toisiaan ja pelatessa (vaikka pelaisit ensimmäistä kertaa tuntemattomien ihmisten kanssa), puhutellaan toisia etunimeltä, kannustetaan ja yhdessä etsitään kadonneita palloja. Tykkään myös muista sellaisista lajeista, joihin liittyy se sosiaalinen puoli. Jos avantouintia nyt lajiksi voi kutsua. Kuusijärven saunassa käydään välillä niin hyviä ja hauskoja keskusteluita, että mieli on todella virkistynyt avannossa käynnin jälkeen. Kylmiä vesiä ja saunakeskusteluja siis odotellessa kovasti!

Hyvä musa lisää myös motivaatiota. Tänään kuuntelin pitkästä aikaa fillaroidessa musiikkia ja olisin polkenut musiikin voimin vaikka kuinka pitkään. Musalistojakin kannattaa tehdä itselle erilaisia. Harvoin treenatessa kuuntelen mitään, mutta joskus se on paikallaan. Tunteja pitäessä kun sitä biisiä tulee toisen perään :)

Somesta kannattaa etsiä myös motivoivia kanavia. Instassa on paljon hyviä tilejä, joista voi saada treenivinkkejä tai ihan vain innostusta omaankin treeniin ja hyvinvointiin.

Parhaiten mielestäni kuitenkin motivoi se hyvä olo mikä liikkumisesta tulee. Arjessa on helpompi jaksaa kun kunto on hyvä. Hyvä olo siitä että onnistuu, siitä että kunto kohenee ja terveys paranee. Hyvä olo siitä miten pidät itsestäsi huolta. Askel on kevyempi ja olo pirteämpi. Se on kaikista tärkeintä. Minulle ei ole väliä sillä minkä muotoinen takapuoli on tai millaisia tavoitteita minulla on.. Kaikista tärkeintä on hyvä, terve ja pirteä olo. Kaikki muu on toisarvoista. Kun liikkumisen pitää monipuolisena, saavuttaa varmasti sen hyvän olon. Ja pitää malttaa myös venytellä ja huoltaa kehoa. Sillä pystyy maksimoimaan hyvän olon tunteensa moninkertaisesti <3

Mikä sinua motivoi liikkumaan?

Ruokavalion merkitys töihinpaluussa, asiaa ruokapuolesta

Monella on nyt työt alkaneet ja arki alkaa viimeistään huomenna, kun lapsilla alkaa koulu. Täällä kesäpäivistä on nautittu kuin viimeistä päivää. Töiden välissä on käyty Kumpulassa uimassa ja suoritettu kouluun liittyviä hankintoja. Työt pyörii täällä jo hyvää vauhtia ja ensi viikolla aloittaa viimeisetkin PT-asiakkaat. Sisätunnitkin alkavat ensi viikolla ja musalista syksyä varten on työn alla. 

Tässä postauksessa kirjoitan myös enemmän syömisjutuista ja siitä miksi töihinpaluu saattaa väsyttää. Ruokapuolen asioista mulle tulee paljon viestejä ja myös ruokavalioita olen tehnyt tänä syksynä (voiko jo sanoa syksy?) todella paljon. 

Tänään oli viimeinen kesätunti Hietsussa. Oli ihana tutustua teihin uusiin tuntilaisiin ja ihana oli nähdä teitä "vanhoja" tuntilaisia, joiden kanssa on aloitettu kuulailut jo vuosia vuosia sitten Kaivarissa ja Toimelassa. Mahtava kesä Hietsun tyyppien kanssa. Kiitos kaikille kovasti vaikka kaikki tyypit ette kuvissa olekaan <3 On ollut ihan mahtava saada vetää teille kesätunteja. Ensi kesänä jatketaan!

Miksi töihinpaluu saattaa väsyttää?

Sitten vähän ruokapäivitysasiaa. Kesän jälkeen moni kokee töihin palatessaan väsymystä ja ehkä harmitustakin. Varmasti töiden alkaminen tuntuu, mutta sen lisäksi töihinpaluuärsytyksessä voi olla syy myös jossain muussakin mikä liittyy syömisiin. 

Olen maksa-asioista kirjoittanut jonkin verran viime aikoina (lue täältä esim. postaus "Detox puhdistuskuuri - asiaa kehon puhdistamisesta"), ja moni suomalainen kärsii kohonneista maksa-arvoista etenkin kesän jälkeen. Ja sehän laittaa väsyttämään, maksan kunto. Kyse ei ole pelkästään tissuttelusta, tai siitä että alkoholia olisi mennyt enemmän. Maksaa rasittavat alkoholin lisäksi rasvaiset grilliruuat, makeat herkut ja makeat juomat joilla on hellettä ehkä helpotettu. Myös lääkkeet, vitamiinit, lisäravinteet, piristeet jne. Kaikki nämä rasittavat maksaa niin erikseen kuin yhdessäkin. 

Sen me tiedämme, miten erilaiset piristeet ja lääkkeet aiheuttavat kehossa kemiallisen reaktion ja sitä kautta vaikuttavat tunteisiin. Mutta myös ruoka aiheuttaa kemiallisen reaktion, ja hormonit taas säätelevät aineenvaihduntaa ja vaikuttavat tunnetilojen syntyyn. Maksa varastoi hormoneja ja säätelee lääkkeiden ja muiden kemiallisten aineiden pitoisuuksia kehossa ja ne vaikuttavat aivokemiaan ja tunteisiin. Syömäsi ruoka-aineet vaikuttavat samoin. Meillä oli pari viikkoa sitten pizzaviikonloppu. Tein itse pizzaa.. Vaaleita jauhoja pohjaan ja paljon juustoa päälle. Jälkkäriksi ostettiin irtokarkkeja, vaikka niitä meillä ei juuri koskaan syödä. Ehkä pari kertaa vuodessa. Seuraavana päivänä oli olotila mitä hirvein. Tuntui, että "karkit menivät suoraan aivoihin" ja olotila oli tahmea ja masentava. Voin sanoa, että vastaava setti tulee olemaan sitten kun aika on kullannut nämä muistot :D

Instassa on myös tullut paljon viestejä, joissa kysytään mitä syön ja mitä en. Instan Storyyn olen postannut ruokajuttuja varsinaista instaa enemmän. Siellä onkin tullut kyselyitä syönkö ollenkaan leipää tai viljatuotteita ja miten pystyn vastustamaan herkkuja mitä kaupat on täynnä. 

Syönkö leipää ja viljatuotteita? Ja miten syön?

Syön joskus leipää. Golf -kentälle saatan tehdä leivät mukaan, mutta usein mukana on vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä.. Ainoa viljatuote mitä periaatteessa syön, on kaurapuuro aamulla. Eväinä toimii ihan hyvin vihannekset ja kala tai kananmuna, kuten vaikkapa tänään Kumpulassa.

Herkkuja on helppo vastustaa, kun tietää millanen olotila niistä tulee kun ei ole tottunut sellaisia syömään. Ja kun syöt oikeaa ruokaa tarpeeksi, ei tee mieli napostella. Hiilareita ja rasvaa pelätään vieläkin ihan liikaa (ja nyt puhun hyvistä sellaisista kuten vaikka täysjyväriisi, qvinoa ja rasvoista vaikka oliiviöljy ja avocado). Keho tarvitsee myös niitä. Liian proteiinipitoinen ja vähähiilarinen ruokavalio ei ole välttämättä se toimivin ratkaisu loppupeleissä. Kokeile lisätä näitä ruokavalioosi, jos olet kova napostelemaan tai tekee mieli vähän väliä jotain hyvää. Omat herkut on terveellisiä herkkuja: maapähkinävoita, hedelmiä, pähkinöitä ja kesällä yksi herkku on ollut jäätelö. Rehellinen kermajäätelö, vaikka en käytä mitään muita maitotuotteita. Se toivottavasti kesän myötä jää vähitellen pois ;) Sitten ruokavalio on jälleen maidoton. 

Se miten syön on mahdollisimman puhtaasti. Luonnollisia ruoka-aineita. Paljon marjoja. Runsaasti värikkäitä kasviksia. Vihreitä kasviksia. Kuitupitoisia hiilarin lähteitä. Sopivasti proteiinia (ei liikaa) mikä tarkoittaa paljon pienempää määrää kuin aikaisemmin. Tuoretta ruokaa. 

Sanon aina, että ruuaksi kelpaa sellainen millä on joskus ollut elämä. No kauramaidolla ei ole ollut elämää, se ei ole missään kasvanut (eikä jäätelökään hehe), mutta se taitaakin olla yksi niistä ainoista "prosessoiduista" ruuista päivittäisessä ruokavaliossani. 

Itse huomaan sen, että töihinpaluu tottakai tuntuu kropassa kun fyysinen aktiivisuus lisääntyy. Kilpparin kanssa sekin on melkoista hienosäätöä. Kun rasitus on kovaa, on levättävä myös vastapainoksi todella paljon ja pidettävä huolta siitä mitä syö. Kesällä kun liikuntaa oli vähemmän, saatoin syödä mitä vain ja paino putosi silti. Silloin oli suorastaan "läpipasko-olo". Nyt alkaa aineenvaihdunnassa tuntua kiristynyt työtahti liikkumisineen, joten keho kaipaa lepoa ja sitä helliviä ruoka-aineita sopivissa määrin. Jäätelölle pitänee siis sanoa heipat ja palata täysin omiin ruokiin. Kesällä tässä työssä putoaa aina vähän vaakalukema, mutta kyllä se hieman takaisin sitten syksyn alettua tulee. Vaakalukemaa tärkeämpää kuitenkin on se miten voit ja millainen vireystila sinulla on. Miten jaksat työt ja arjen ja sen lisäksi olisi vielä energiaa pitää itsestään huolta ja liikkua sopivasti. 

Hyvää töiden aloitusta kaikille ja ihanaa viikon jatkoa <3

Perjantaipäivitystä yrittäjän viikosta

Täällä aivan ihana työviikko takana. Ollaan aloitettu PT-asiakkaiden kanssa treenit. Osan treenit alkavat ensi viikolla, ja sitten koulujen alettua alkaa vielä osan treenit. Yritykset ovat lomalla ja yritysten tunnit alkavat myös asteittain. Paluu arkeen on ollut pehmeä ja on ollut ihana nähdä valmennettavia. Niin tuntilaisia kuin PT-asiakkaitakin. Tunteja on vain muutama toistaiseksi, mikä tarkottaa itsellekin kevyempää kuormaa ja sitä, että pystyy olemaan vähän lomafiiliksissä vielä. Eli tekemään enemmän iltaisin omia juttuja. Viime perjantaina käytiin lapsen kanssa Kallvikin rannalla katsomassa kuun pimennystä ja kotona oltiin vasta puolilta öin. Arkisin perjantait menee visusti kotona iltaisin. Eilen illalla taas fiilisteltiin kesäistä Helsinkiä ja pidettiin hauskaa Kristan kanssa. 

Viimeinen vuosi on ollut todella paljon täynnä lepoa ja palautumista ja ihan vain kotona oleilua. Sen on tuntenut olotilassakin, sillä tämä kesäloma on ollut varmasti paras loma ikinä. Jo lomalle jäädessä oli virkeä ja levännyt olo ja lomasta on voinut nauttia todella paljon. Loma ei ole mennyt akkujen lataamiseen, sillä olen ladannut akkuja jatkuvasti ympäri vuoden. Olen todella iloinen ja kiitollinen siitä, että olen vihdoin tämän asian sisäistänyt. Tämän alan yrittäjän on se pakkokin sisäistää, sillä muuten et pysy terveenä jos vauhti on liian kova. Ja terveenä on yrittäjän pysyttävä, jotta pystyy hoitamaan työt. Tätä ilosanomaa yritän julistaa kaikille. Omista kivoista menoista on vain karsittava ja on elettävä rauhallisempaa elämää (tätä ei moni vain halua kuulla tai usko että se jotenkin auttaisi..). Onhan se joskus tylsääkin, mutta terveellistä se on. Universumi pysäyttää jollain muotoa jos vauhti kiihtyy liian kovaksi. Mutta tästä päästäänkin päinvastaiseen asiaan: nyt kyllä näiden ilmojen kanssa on vähän maailmanlopun meininki, sillä tuntuu että viikonloput pitää hyödyntää kivoissa menoissa kun kelit on hyvät ja kaupunki täynnä kesäisiä tapahtumia. Mutta kunhan tunnit täysillä alkavat, alkaa se rauhallinen mummoelämä taas :)

Täytyy myöntää, että kesäloman jälkeen olo oli kuin tuhkimolla konsanaan. Mekot, korkkarit ja huulipuna vaihtuivat meikittömään ja sporttiseen arkeen. Mattoja pestessä juuriharja kädessä oli viimeistään aivan sellainen fiilis. Mutta arki on ihanaa ja sellainen loma myös, jolloin on aikaa tehdä kaikkea sellaista mitä arkena ei ehdi. Voi pestä matot, kuurata kotona paikkoja ja siivota varastoa. Tänään kävin Hietsun kirppiksellä myymässä ylimääräistä ja taas on kevyempi olo kun turha tavara on pois. Ja oikeasti arjessa on niin helppoa ja mukavaa kun ei tarvitse laittautua. Kampaajallakin kävin viikko sitten, mutta tukka ei ole ollut auki oikeastaan lainkaan sen jälkeen. Eilen kuitenkin laitoin sen ekaa kertaa muutenkin kuin ponnarille.

Oon ollut tosi fiiliksissä kyllä töiden alkamisesta. Ja innolla olen taas tarttunut töihin. Täytyy myöntää, että ihan jo kaipasin töitä. Ja niitähän on nyt ollut hyvin. Blogin päivityskin hieman on kärsinyt, sillä koneella vietetty aika on mennyt asiakkaiden ohjelmien suunnitteluun ja fiksaamiseen ja edelleen lähettämiseen. Asiakkaat menevät aina ykköseksi, blogi ja muut jutut tulevat sitten sen jälkeen. Samoin ruokavalioita olen tehnyt paljon ja kuntotestien tuloksiakin lähetellyt kiitettävästi asiakkailleni. Ja tietysti omat treenit tässä kulkee sivussa. Ne hyödynnän teitä varten ja kuvaan usein treenivinkkejä teille omista treeneistä. Instan puolella siis niitä!

Yhteydenottoja on tullut paljon, samoin uusia asiakkaita. Ja olen saanut myös ihania viestejä missä on kiitelty minun kuntoani ja kuinka olen treenaannut itseni (ikää mittarissa lokakuussa 42) tähän kuntoon. Totuushan on, että olen levännyt itseni tähän kuntoon. Kroppa on vihdoin tasapainossa ja se on paljon vastaanottavaisempi kaikelle. Kaikki on minun kohdallani lähtenyt palautumisesta, kehonhuollosta ja unesta. Sen jälkeen kun nämä osa-alueet ovat kunnossa, on kaikki muukin mahdollista. Tällä hetkellä tunnen olevani parhaimmassa kunnossa ikinä. Olen saanut taas oman kehoni takaisin. Viimeiset vuodet tuntuivat siltä, kuin olisin asunut vieraassa kehossa. Nyt siis samanlainen vuosi kiitos levon ja palautumisen puolesta. 

Semmoista päivitystä tähän perjantaihin. Nauttikaa keleistä ja viikonlopusta ja muistakaa myös lepo <3

Xo

Hanna