Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

27.2.2017

Maanantain herkkuruokia nyhjää tyhjästä periaatteella



Hip hei! Hiihto sai uuden mahdollisuuden heti seuraavana päivänä. Nyt olikin parempi keli ja suksi luisti. Reilu tunnin lenkki joenvarsimaisemissa, hymy huulilla koko matkan :)


Viime päivät olen marttaillut ruokien kanssa ja syönyt kaappeja tyhjäksi, ennen kuin menen uudestaan kauppaan. Heh, no olen mä muutakin tehnyt kun syönyt niitä tyhjäksi :) Kuulosti juuri siltä, että täällä on nyt vain syöty ja syöty :D Perusvarastoja pitää täydentää nyt muutenkin, mutta samalla olen käyttänyt kaiken mahdollisen kaapeista ennen kuin ostan uutta ruokaa. 

Aamupalana tänään oli tuorepuuro, jonne kippasin eilen vikat kaurahiutaleet ja kaveriksi chiasiemeniä. Lounaaksi lämmitin linssibolognesea pakkasesta. Sitähän tuli silloin aivan valtava kattilallinen ja täytyy sanoa, että maistui tosi hyvälle hiihdon päälle. Täältä löydät reseptin "maailman helpoimpaan ja herkullisimpaan linssibologneseen"!


Päivälliseksi tein taas jääkaapissa lojuneesta bataatista bataattiransuja, sen kanssa pakkasesta seitä. Paistoin pannulla kookosöljyssä, maustoin suolalla sekä mustapippurilla ja kurkumalla (joista jälkimmäisten mausteiden terveysvaikutuksia yhdessä on hehkutettu pitkään). Aamupalaksi tulee huomenna olemaan mustikkasmoothie, pinaatilla terästettynä. Sitten onkin kaapit kyllä niin tyhjät, että ei voi sanoa martta-asennetta puuttuvan. Jääkaappi on koko päivän ammottanut tyhjyyttään, mutta kummasti sitä vain hyvää ruokaa saa loihdittua. Käyn säännöllisesti myös kuiva-aine jutut läpi ja jos huomaan, että jotain on menossa vanhaksi, keksin tehdä siitä jotain. 


Hyvää alkanutta viikkoa ja tämän viikon hiihtolomalaisille hyviä hiihtokelejä! 

26.2.2017

Havuja perkele



No tää on nyt ollut sellainen mun tyylinen lomapäivä. Tosi paljon liikkumista, ulkoilua. Aamun aloitin 30 minuutin venyttelyllä ja siihen päälle aamiaiset. Sitten lähdin ulkoilemaan ja treffaamaan ystäviä. Lapsi on isällään ja tietysti tuli kamala ikävä erityisesti tänään kun oli laskiainen. Onneksi sain halia muita pikkuisia ja todistaa lasten riemua pulkkamäessä. 



Pulkkafiilistelyn jälkeen tein reilun tunnin lenkin. Katselin kun ihmiset oli hiihtämässä, ja ajattelin että kyllä munkin pitää sukset hakea ja lähteä vielä uudestaan ulkoilemaan ruuan jälkeen. Niinhän mä sitten tein. Mulla on viha/rakkaus -suhde hiihtoa kohtaan. Välillä se on kivaa, välillä ei. Koulussa hävisin kaikki hiihtokilpailut. Hiki valui ja suksi ei luistanut. Sen jälkeen en vapaaehtoisesti hiihtänyt. Kunnes kolmekymppisenä hankin sukset. Ne olivat mun ensimmäiset omat sukset, jotka eivät olleet kenenkään vanhat. Rakkauteni lajia kohtaan ei syttynyt vielä silloinkaan. Sitten oli vuosien tauko.. No viimeksi olen ollut taas suksilla ehkä nelisen vuotta sitten. Silloin pääsin jo vähän innostumaan, mutta sitten näitä lumettomia talvia on riittänyt. Me ei lapsenkaan kanssa ikinä hiihdetä. Hänkin inhoaa sitä, vaikka muuten on super liikunnallinen. Niin kuin minäkin. Ehkä se on sitten geeneissä..? Mieluummin luistelua ja laskettelua.




No eihän se suksi kauhean hyvin tänäänkään luistanut, kun oli tällainen plussakeli. Toisaalta mua se ei haitannut, tuli ainakin lämmin ja oli kivaa. Tosin puolivälissä lenkkiä jouduin pysähtymään ja kaapimaan paakkuuntunutta lunta suksien pohjista. Ohitse käveli mies joka naureskeli mun säheltämistä. Koputtelin sauvoilla suksien pohjasta lunta irti... Suomalainen vahingonilo on kai paras ilo :D No, annan hiihdolle kyllä toisen mahdollisuuden vielä. Eikä tuo mua oikeasti haitannut. Sain paakut pois ja matka jatkui. Ja sainpahan hymyn ohikulkijan huulille. No olen sitä mieltä asioista, että ne eivät tee meitä onnettomiksi vaan onnettomaksi meidät tekee se miten niistä ajattelemme. Kyllähän tuostakin olisi voinut mielensä niin pahoittaa :)

Hiihdosta voi sitäpaitsi tulla yksi mun lempijutuista. Sitä ei koskaan tiedä! On annettava mahdollisuus. Uinnistakaan en pitänyt muutama vuosi sitten. Uimahallit oli mun mielestä jotenkin kolkkoja ja kylmiä, maauimalassakin otin aurinkoa mieluummin. Avantoa en olisi muutama vuosi sitten ikinä voinut edes  harkita! Niin sitä vain mieli muuttuu. Uimisesta aloin pitää vasta sen jälkeen, kun jokunen vuosi sitten väkisin kävin uimahallissa polvea kuntouttamassa. Ja ehkä tuohon uintipuoleen on myötävaikuttanut myös seura, kun minua on rohkaistu vaikka avantoon tai vesikävelemään. Älkää siis heti teilatko ehdotusta, jos ystävä ehdottaa teille jotain uutta lajia. Tai sellaista lajia mistä et pidä. Voitkin olla hetken kuluttua aivan toista mieltä! Toivon, että rakastun hiihtoon. Sillon olisi yksi tapa lisää liikkua luonnossa ja metsässä.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että vuodenaikojen mukaan treenataan miten kelit antaa periksi. Olen tosi huono treenaamaan missään sisällä aerobisia lajeja. Juoksumatolla tai pyörällä. Eli aina ulkona kuin mahdollista! Raitista ilmaa ja luonnossa mieli lepää. Kun tankkaat kunnolla happea, kehosi vahvistuu ja puhdistuu! Metsään meneminen ei maksa mitään. Ja meilläkin metsä löytyy heti kotiovelta. Metsässä oleilemisen terveysvaikutuksiakin on tutkittu viime aikoina tosi paljon. Ja on mahtavaa, että ne tiedostetaan. Metsässä on myös hiljaista. Treenin lisäksi saat myös sen meditatiivisen puolen.

Kesää kyllä odotan. Porrastreenejä, pitkiä kävelylenkkejä ja päivittäistä Kumpulassa ja Stadikalla käyntiä. Mutta. Siihen asti nautitaan hiihdosta (opetellaan nauttimaan) ja muista kivoista talvilajeista. Moni aina haaveilee jossain lämpimässä asumisesta. Mua ei ikinä saisi pois Suomesta. Ei pääsisi laskettelemaan, hankeen rämpimään tai avantoon. Kyllä talvi vaan on ihanaa! Hangessakin kyllä kierisin saunasta jos olisi oma piha ja sauna!




Aktiivisuusmittarin mukaan olen saavuttanut päivän aktiivisuudesta 230 %, vaikka olen kirjaakin ehtinyt lukemaan. Nyt se kirja sitten uudestaan käteen ja loppuillaksi sohvalle nautiskelemaan. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille. Olkaa ennakkoluulottomia eri lajeja kohtaan ja menkää metsään!


25.2.2017

Sisustusmagiaa ja kookosöljykikkoja kauneuteen


Mikä ihana ja aurinkoinen lauantai! Sai nukkua ilman puhelimen herätystä. Tehdä mehut ja aamupalat kaikessa rauhassa ja lukea Hesaria. 


porkkanaa, kurkkua, inkivääriä, omenaa, sitruunaa ja limeä (kaikki luomuna)
Aamupäivällä olisi lenkkipolut kyllä mieluusti kutsuneet heti, mutta piti käydä aamupäivästä asioilla. Ja Plantagenista kävin hakemassa vähän kukkia kotiin. Mulla ei ole kauheasti viherkasveja kotona ollut, jostain syystä. Nyt tuli sitten hankittua useampi. Toivotaan että ne pysyy hengissä :) Se on siis syy miksi niitä ei ole, ne eivät pysy hengissä koskaan. Nyt yritän skarpata.


ruukkuna toimii Hobstarin valkoinen lasi

keittiön kukkanen 

ruukku Nougatin uutuuksia


Sitten iltapäivästä maltoin lähteä jopa lenkille, vaikka sormet taas syyhysi laittaa kotia. Oon vaihtanut vähän järjestystä tänään, siivonnut, sisustanut.. Hyvää teki tunnin lenkki.





Kookosöljy

Pakko muuten mainostaa taas kookosöljyn parhautta! Oil pullingia oon tehnyt jo pitkään, aina silloin tällöin aamuisin. Jossain vaiheessa vedin sen parin viikon pätkän, että purskuttelin kookosöljyä aamutoimien ohessa 10-15 min joka aamu. Nyt teen sen muutaman kerran viikossa. Öljy toimii puhdistavana aineena, keräten bakteereja itseensä. Oil pulling on perinteinen ayurvedinen hoitokeino suun ja sen kautta koko kehon terveyden parantamiseksi. Täältä aiemmasta postauksesta voit lukea miten homma toimii! 

purkin pohja taas häämöttää kookosöljypurkissa (sitä kuluu oil pullingiin, hiusten hoitoon ja ruuanlaittoon)

Mutta nyt on tarkoitus hehkuttaa kuitenkin kookosöljyä päänahan ja hiusten hoidossa. Talvella, kun päänahka kuivuu, kookosöljy on erinomainen apu kuivaan ihoon. Ja tällä saat todellakin kiiltävämmät ja paremmat hiukset kuin yhdelläkään hiusnaamiolla!

Kuiva päänahka / elottomat tai kuivat hiukset

Hiero kookosöljyä päänahkaan ja levitä myös hiuksiin koko pituudelta. Päänahkaan laitan ruokalusikallisen ja hiuksiin saman verran. Anna vaikuttaa noin tunti tai halutessa vaikka yön yli. Mitä enemmän öljyä käytät tai mitä kauemmin annat sen vaikuttaa, sen paremmin kannattaa hiukset pestä. Vaikka pariin kertaan. Sitä ei kannata pelätä, ettei öljy irtoaisi. Kyllä se hyvin lähtee, luomushampoollakin! Kookosöljy hylkii vettä ja ehkäistee näin veden aiheuttamaa haurastumista ja suojaa hiusta. Päänahkaan olen huomannut tämän auttavan tosi hyvin ja eilen sain ystävältä kiitosta siitä, miten kiiltävät mun hiukset ovat. Vaikka en ole värjännytkään niitä enää. Tajusin, että kyllähän ne kiiltelee ja voi nyt hyvin, kun juuri samana päivänä olin tehnyt aamulla öljyhoidon ennen lenkkiä. Öljyä laitan usein ennen lenkille lähtöä. Pipo vain päähän ja menoksi. Sitten lenkin jälkeen pesen hiukset.

Nyt sitten tällaista ihanaa ja rentoa kotona oleilua. Saunaan ja sitten kirja käteen ja ehkä vähän Putouksen katselua! Mun pitäisi teille kirjoittaa se mun KonMari juttukin, mutta se on edelleen työn alla. Kauhean henkilökohtainen aihe jotenkin, sillä siihen liittyy niin paljon muutakin kuin vain kodin raivaaminen.. Tulossa on kyllä :)

Nougatista löysin myös tän luonnollisen ja luomun tuoksukynttilän


Mukavaa lauantai-iltaa teille <3

24.2.2017

Friday thoughts



Ihanaa perjantaita kaikille! Tulin keskiviikkona reissusta, ja olipa ihana herätä omassa kodissa. Hyvät yöunet. Aamulla oma aamumehu ja aamupalat. Kyllä se arki vaan on parasta. Tahkolla meidän majoituksessa ei ollut aamiaista eikä ruuanlaittomahdollisuutta ja otimme aamupalan hotellilta. Viidentoista euron aamupalaa ei toiste kannata ottaa. Siellä oli lähinnä kaikkea syötäväksi kelpaamatonta. Puuroa löytyi ja sen kanssa pakastemarjoja. Myös keitettyjä munia ja vähän vihanneksia. Niiden tarjonta ei ollut kovin laaja. Kahvia oli ja soijamaitoa löytyi lehmänmaidon sijaan kun kävin pyytämässä. Smoothietakin löytyi, mutta siihen oli laitettu prosessoitua mehua (en käytä niitä) sekä jugurttia (en käytä maitotuotteitakaan..). 

Eli kyllä maistui ihanalle omat ruuat sitten kotona. Ei hotellin aamupalassa sinänsä mitään vikaa ollut, hienommissakin paikoissa on sama juttu. Ihan normaali aamupala. Tosin toisissa hotelleissa on huomoitu kuitenkin enemmän vaikkapa gluteenittomuus. Enemmän toivoisin paikoilta huomiota myös maidottomuuteen (kauramaitoa kahvin kanssa jne..) ja ruoka-aineiden laatuun. Hotelleista ei löydy oikein oman ruokavalion mukaista syötävää. Tarkoitus ei ole valittaa, mutta sama juttu on hotellien lisäksi huoltoasemilla. Ruokatarjonta nyt on mitä on. Sen vuoksi mulla on aina reissussa omat eväät (matkalle ja aamupalalle). Pitkästä aikaa en ottanut, olisi pitänyt. Ulkona syömisessä on vähän sama juttu. Kotona saa melkein parempaa ruokaa, joten sen vuoksi en syö lounastakaan koskaan juuri ulkona. Tietysti on ihanaa mennä joskus hyvin syömään vaikka illalla, mutta se että pääosin söisi ulkona.. Ehkä olen vain niin tottunut kotitekoiseen ruokaan :)


gluteenittomia kaurahiutaleita ja chiaa kauramaidossa maustettuna luomubanskulla ja ceylonin kanelilla sekä luomukahvia kauramaidolla...

noh.. ehkä mä sitten olen vain vaativa hotellin aamupalan asiakas?



Eilinen meni töissä ja loppuviikon lomailen vielä. Tänään oli jotenkin ihana herätä aamulla, vaikka heräsin kyllä turhan aikaisin. Hautajaisasiat ja muut käytännön asiat painavat mieltä, ja jotenkin ei saa sitten nukuttua. Käytännön asioita ja -järjestelyjä olen hoitanut lomallakin, toisiin hautajaisiin jotka myös ovat lähiaikoina en osallistu, mutta kävin hakemassa eilen adressin. Mielessä pyörivät kaikki asiat ja ajattelin pitkästä aikaa kokeilla meditaatiota. Tuntui, että  olin todella meditaation tarpeessa. Hiljentyminen ja keskittyminen vain siihen hetkeen on välillä tosi vaikeaa. Etenkin jos on stressiä tai huolta. Metsässä kävely puiden seassa toimii, mutta kotona se ei ole niin helppoa. Avanto toimii ja uiminen toimii.. Olen aikaisemminkin koittanut meditoida, mutta kotona se ei ole onnistunut kovin hyvin. Ajatus harhailee ja käsi hamuilee kalenteria tai puhelinta. Koti kun on samalla toimisto. Nyt kuitenkin KonMarituksen jälkeen rakastan mun kotia. Se on valkoinen, harmooninen, kodikas.. Laitoin kynttilät palamaan ja Spotifysta meditaatiomusiikkia (YouTubesta ja Spotifysta löytyy hyviä valmiita listoja esim hakusanoilla "meditation", "relaxation", "healing"). Lopulta sitä mielikin rauhoittui. Ei se ollutkaan niin vaikeaa kuin ennen.. Jouduin kyllä vähän aikaa laskemaan kymmeneen. Hassua miten mielestä vain yrittää väkisin tunkea läpi kaikkia mahdollisia juttuja, kun yrittää keskittyä..Venyttelin ja tein joogaliikkeitä vielä reilun puoli tuntia. Sen jälkeen olin kuin uudestisyntynyt olo. Kroppa oli aivan kankeana laskettelun jäljiltä, vaikka venyttelin jo eilen ja keskiviikkoiltanakin. Ehkä aikaisemmin pelkkä venyttely on toiminut vastaavassa tarkoituksessa, mutta kyllä tämän jälkeen sai mieli ja kroppa molemmat huoltoa ihan eri tavalla.

Kovin paljon ei ole henkisen puolen asioista tullut blogissa puhuttua. Ehkä olen pelännyt, että mut leimattaisiin hörhöksi tai business kärsisi. Kavereille olenkin sanonut, että oon tällainen "piilohörhö" tai "piilohippi". Toisaalta en tiedä miten hörhöä sen on, että myöntää oman herkkyytensä ja elää elämäänsä intuitioon luottaen ja arvostaa normaaleja yksinkertaisia asioita. Mun elämä on muuttunut todella paljon. Biletys ja shoppailu tai materialististen asioiden ihannointi on vaihtunut enemmän luonnossa liikkumiseen, venyttelyyn, avantouintiin, uintiin yleensä, hiljentymiseen, rentoutumiseen.. Joskus saatoin olla onnessani, että pääsen Kämppiin drinkille, nyt olen onnessani kun pääsen kalliolle nuuhkimaan merta ja hengittämään meri-ilmaa. Pinnalliset keskustelut puolituttujen kanssa ovat vaihtuneet henkeviin keskusteluihin hyvien ystävien ja läheisten kanssa.. Toki noita jälkimmäisiä on ollut ennenkin, mutta nyt on tullut ehkä avattua enemmän omia ajatuksia myös muille. Ja olen saattanut jopa yllättyä miten mahtava jonkun ystävän kanssa onkaan puhua. Ehkä tämä yllättyminen on tapahtunut puolin ja toisin. 


Viimeisen vuoden aikana olen ymmärtänyt myös rentoutumisen ja olemisen merkityksen. Tuntuu, että ihmiset kovasti suorittavat sitä vapaa-aikaansakin. Kun joskus pitäisi oikeasti vain olla. Vuoden alun ekassa postauksessa puhuin juuri siitä, miten viimeisen vuoden aikana olen tosi paljon jättänyt menemisiä väliin ja keskittynyt enemmän olemiseen ja rakkaiden ihmisten näkemiseen. Viimeisten neljän vuoden aikana, sen jälkeen kun oma äiti nukkui pois, ovat elämänarvot ja ajatukset menneet aivan uusiksi. Äitikin rakasti olla meren äärellä, kulkea luonnossa, hoitaa terveyttä luonnon jutuilla.. Tätä kaikkea viime vuosien muutosta voisin kai sanoa omaksi "henkiseksi poluksi". Enkä puhu henkisyydestä nyt uskontoon tai kirkkoon liittyen. Siitäkin "maritin" itseni loppuvuodesta pois. Koin, että se ei tuota minulle mitään iloa ja uskoa voi jokainen muutenkin mihin haluaa. Hyväntekeväisyyttä voi myös harjoittaa muutoinkin, kuin maksamalla kirkollisveroa. Yritän joka päivä auttaa muita ja olla kaikille ystävällinen. Ja lahjoittaa myös hyväntekeväisyyteen.


No, minkä takia tuli nyt näistä puhuttua sitten enemmän. Olen ehkä kokenut bloginkin kirjoittamisen vähän haasteelliseksi, kun katson sen alkuajan juttuja. Muutoksen kaari todella näkyy teksteissäkin, ehkä se saa jatkua. Vaikka jossain vaiheessa myös mietin ihan sitäkin, että aloitan koko bloginkin aivan alusta. Puhtaalta pöydältä. Toisaalta se on elettyä elämää ja osa minua. Tärkeää on ehkä tiedostaa muuttuneensa itse ja se on ollut myös ihana kuulla läheisiltä ystäviltäkin. No samat jututhan täällä kyllä jatkuvat. Reseptit, treenivinkit ja muut.. Mutta ehkä oma ajatusmaailma on muuttunut aika paljon monista asioista. Olen siitä tosi iloinen. Kaikkeen oli varmasti alkuna alanvaihto, josta vähitellen sitten olen kulkenut eteenpäin näiden seitsemän vuoden aikana ja matkan varrella oppinut uusia asioita ja tavannut upeita ihmisiä. Aivan erilaisia mihin olisin törmännyt toimistomaailmassa (ja ihaniin ihmisiin mä sielläkin törmäsin silloin aikoinaan!).

Aurinkoista päivää kaikille! Aamupalat on nyt kirjoitellessa sulateltu. Aurinko paistaa ja metsä ja joenvarsimaisemat kutsuu lenkille!

22.2.2017

Terkkuja Tahkolta



Porista matka jatkui maanantaina Tahkolle. Oli melkoinen ajomatka, ja tietysti heti perille päästessä piti saada monot jalkaan ja päästä mäkeen. Ehdinkin laskea kolmisen tuntia.



Mäkeen oli aivan mahtava päästä pitkästä aikaa ja vauhtikin kiihtyi ja Mustapekkakin piti laskea vaikka se ei ollut valaistu. Muut kivat rinteet olivat kiinni, en ymmärrä miksi Panoraman tuolihissi suljetaan neljältä.. Tai ymmärrän, mutta tylsää se on kun ei sinne päässyt. Eli piti eka ilta mennä eturinteitä. Huonostihan siellä Mustapekassa sitten meinasi käydä, kun ei pimeässä nähnyt kaikkia lumikasautumia ja liukkaita kohtia. Oikea jalka lipesi liukkaalla ihan kunnolla alas kovassa vauhdissa. Varsinainen spagaati, josta myös vauhdissa korjasin itseni kokoon ja jatkoin matkaa kaatumatta. Vähän juili tuo sisäreisi. Olisi varmasti revähtänyt, jos venyttelypuoli ei olisi ollut kunnossa. Meidän "vanhojen" ihmisten ongelma on se, että ei venytellä ja päästellään menemään täysillä, niin kuin aina ennenkin. Sitten sitä saattaa jotain sattua, ja usein tarinalla ei ole niin onnellinen loppu. Eli taas hyvä esimerkki siitä, että kannattaa venytellä säännöllisesti! Säästyt monilta loukkaantumisilta.



Toisena laskupäivänä tuli laskettua kuutisen tuntia ja oli se vaan niin mahtavaa taas. Hiihtolomalla Tahko on rauhallinen, kun aikuisten biletys puuttuu. Ei mulla mitään sitäkää vastaan ole, mutta rauhallisesti tällä kertaa. 



Tänään kerkesin vielä rinteeseen aamupäivällä, ja sitten pitikin lähteä ajamaan kohti Helsinkiä. Huomenna vähän töitä ja sitten lomailua vielä muutama päivä. Ihanaa hiihtolomaa kaikille. Olkaa varovaisia ja muistakaa se venyttely!

20.2.2017

Hiihtolomaa


Hiihtoloma alkoi Porista lauantaina. Kotikaupungissa on aina ihana käydä ja nähdä rakkaita ihmisiä. Ja teatterissa toki aina on käytävä. Tällä kertaa vuorossa oli Tuntematon Sotilas. Mihin Porissa sitten muuten on pakko päästä..? Kirjurin lenkki on tehtävä, vaikka vesisateessa. Tällä kertaa ehdin myös Reposaareen, Kalloon ja Yyteriinkin käymään. Ne ovat rakkaita paikkoja.








Kiitos taas ihana Pori! Toivottavasti pian uudestaan :)

17.2.2017

Friday mood


Sosiaalisessa mediassa on helppo pitää somehiljaisuutta aina kun siltä tuntuu. Blogin kanssa on hiljaiseloa nyt ollut koko viikko ja ennen tiistaitakin on ollut hiljaisempaa. Sen suhteen on ollut vähän huono omatunto. Täällä kuitenkin ollaan ja tahti tulee jossain vaiheessa taas tihentymään ja palaamaan normaaliksi. Ajattelin tulla kertomaan. Nyt ei vain ole ollut energiaa suunnata ajatuksia "normaaliin" arkeen. Parin viikon sisällä olemme kokeneet kahden todella rakkaan ja läheisen ihmisen poismenon. Suru on niin suuri, että on vaikeaa ja rankkaa keskittyä nyt muuhun kuin läheisiin ihmisiin ja suruun/ikävään ja hoidettaviin asioihin. En ole luonteeltani koskaan ollut sellainen, että käsittelisin tällaisia asioita somessa. En facebookissa, en blogissakaan. Elämä tottakai jatkuu ja surun ja käytännön järjestelyjen keskellä on hoidettava myös työt ja arki. Tai jossain vaiheessa palattava siihen arkeen vähitellen. Ja arki ja liikunta ja harrastukset myös auttavat. Olen kiitollinen ihanista ja rakkaista ystävistä jotka ovat surun keskellä tukena. Ja myös ymmärtäväisistä asiakkaistani, joiden kanssa on nyt treenejä tällä viikolla jouduttu vähän siirtelemään. 

Huomenna alkaa pieni suunniteltu talviloma, torstaina taas töihin. Tänään arkea ilostutti jalkapallojunioripojille vetämäni Method Putkisto venyttely. Pojat, heidän vanhempansa ja valmentajat starttasivat viikonloppuun puolentoista tunnin dynaamisella syvävenyttelyllä. Huippu meininki ja on ilo saada auttaa joukkuetta tällä osa-alueella. 

Vielä lopuksi.. Niin kuin ystävänpäivän postauksessakin jo tuli todettua, ystäviä ja läheisiä pitää muistaa arjessakin, ei vain ystävänpäivänä. Koskaan ei voi tietää milloin on viimeinen kerta jonkun ihmisen kanssa. Nukkumaan ei saa koskaan mennä vihaisena ja on muistettava sanoa ihmisille kuinka tärkeitä ja rakkaita he ovat. Hyvä tulee aina hyvän luo. Maailmassa nykyään on liian vähän pyytetöntä auttamista. Sitä kuitenkin moni lähipiiristäsikin varmasti tarvitsee ja on kiitollinen kaikeasta saamastaan avusta ja ystävyydestä. Ihmisillä on kiire, ei ehditä ehkä välittämään. Mitä jos sille välittämiselle ja auttamiselle vain järjestäisi enemmän aikaa? 

Love
Hanna

14.2.2017

Hyvää Ystävänpäivää


Ystäviä pitää muistaa ja auttaa aina muinakin päivinä, mutta kukaan ei varmasti pahastu pienestä ystävänpäiväntoivotuksesta. Tärkeintä on että muistaa! Kenet voisit tänään tehdä iloiseksi? Pieni arjen hyvä teko voisi olla tänään erityisesti paikallaan. Minua ilostutti aamun viestit puhelimeen ja aion pitkin päivää muistaa myös omia ystäviä. Vaikka yritän aina muistaa ja auttaa, niin kyllä tämä päivä silti on jotenkin erityinen ja olen aina tykännyt tästä päivästä. Hyvä syy keskellä viikkoa tehdä ihmisiä iloiseksi. Nyt kuitenkin töihin! 

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille! Aurinkokin paistaa ihanasti!



11.2.2017

Viikonlopun härdelliä



Heippa ihanat. Täällä viikonloppu alkoi mielenkiintoisissa merkeissä. Sähköihin ja sulakkeisiin tuli jokin oikosulku. Vaikka vaihdoin jokaisen taulusssa olevan sulakkeen, ei homma vain korjaantunut. Vanhan talon ihanuutta ;) Sähköt toimivat muuten, lukuunottamatta liettä ja pesukonetta. Niitähän ei urheilevaisessa perheessä juurikaan tarvita.. No selvittelin ihan itsekseni noita ampeereita ja kilovatteja ja näistä tiedoista varmistuuneena uskalsin tuikata pesukoneen johdon lähimpään töpseliin. Tuossa se nyt iloisesti pyörii ja savua ei nouse :)




Aamumehun sain tehtyä hyvin ja kun aloin keittämään kananmunia, ei liesi toiminut.. Siinäpä haaste kehittää proteiinipitoinen ja nälkää pitävä aamiainen ilman paistinpannua ja kattilaa. Tuorepuuroakaan en eilen illalla ollut laittanut jääkaappiin tekeytymään, joten sitäkään ei ollut tarjolla. Vitamixiä en uskalatanut alkaa pyörittää, jos jokin sulake taas leviää ylikuormituksesta kun pesukonekin pyörii.. Helppoa olisi ollut toki kipaista kaupasta hakemassa vähän rahkaa ja tehdä puuro mikrossa ja laittaa rahkaa sen päälle. Mutta koska olen ollut totaali maitotuotteita syömättömänä kuukauden verran, ei tehnyt mieli tehdä niin. Enhän mä maitotuotteita käyttänyt sitä ennenkään kuin iltaisin. Tein välillä rahkan/jugurtin sekoituksen, minne tuli marjoja ja pähkinöitä. Tämän iltapalan lopetettuani, huomasin että kuiva päänahka on parantunut. Se oli pitkään oireillut, ja olin yhdistänyt sen enemmän lisäaineisiin ja stressiin tai kuivaan sisäilmaan talvella. Mutta koska lisäaineita ei ruokavaliossa ollut, niin kuvittelin että se johtuu stressistä (mitä tietääkseni mulla ei kai olisi pitänyt olla?) tai kuivasta ilmasta. Huomasin kuitenkin, että maidostahan tuo johtui. Moni vaiva saattaa olla korjattavissa, kun jätät maitotuotteet kokonaan pois. Ja se tarkoittaa siis kaikenlaisia rahka- ja jugurttivalmisteita, cappuccinoja ja kahviin lorautettua maitoa. Eli totaalisesti maidoton ruokavalio. Suosittelen kokeilemaan. 


No aamiaiseksi oli sitten vohveleita. Pari munaa, gluteenittomia kaurajauhoja, erytriolia ja ceylonin kanelia. Ei tullut oikosulkua vohveliraudastakaan :) Loppu viikonloppu syödään sitten kuumentamatonta ruokaa ja lapsen iloksi myös noutoruokaa tai mennään syömään. Tämän viikon ulkonasyöntikiintiö nimittäin olisi muuten täytetty, kerran viikossa on tapana hakea jotain ruokaa kotonatehdyn sijaan. Eli iloinen viikonloppu tulossa lapsen kannalta! Ja mulle helppo. Pääsen relaamaan ruuanlaiton kanssa. 


Posti toi tällä viikolla ihanat Madaran kasvovoiteen ja huulirasvan. Niitä olen päässyt testailemaan ja tykkään tosi tosi paljon! Ihanat talvisen kuivalle iholle. 

Mukavaa viikonloppua. Täällä tiedossa fudista ja sitä ulkonasyömistä :D