Sports Lady®

Sports Lady®

29.4.2019

Noudatatko ketogeenistä ruokavaliota?


"Noudatatko ketogeenistä ruokavaliota?" 

Sain instan stoorissa tämän kysymyksen eräältä lukijalta yhteen ruokakuvistani. Siitä lähti myös ajatus postauksen tekemiseen. Juttelin myös tuttavani kanssa siitä, että hän oli saanut allergisen reaktion syötyään sitä sun tätä joka ei hänen ruokavalioonsa yleensä kuulu (tämä ei liity siis ketodieettiin). Siitäkin lähti ajatus tämän postauksen tekemiseen. Hän soitti minulle kun muisti minun kertoneen hänelle joskus vastaavaa itseni kohdalla. 

Keto -aiheesta hyppäänkin suoraan erilaisiin ruokavaliokokeiluihin. Itse olen käynyt pitkän tien erilaisten kokeilujen kanssa viimeisten 25 vuoden aikana. Olen koittanut erilaisia dieettejä, ja niitä on ollut paljon. Kovasti muodissa oleva keto ruokavalio on varmasti monilla kokeilussa. Itse en aio sitä kokeilla. Tarvitsen tuhdimpia hiilareita jotta jaksan. Arki on tosi aktiivista tämän työn, koiran ja lapsen kanssa Olen vuosien aikana kokeillut lukuisia erilaisia dieettejä ja ruokavalioita, mutta yhdestäkään sellaisesta ei ole ollut pysyväksi ruokavalioksi. Ruokavalion pitäisi aina olla sellainen jota pystyt noudattamaan lopun elämääsi, myös se millä pudotat painoa. Määrät toki muuttuvat kun paino on saavutettu ja mukaan voi lisätä myös hieman herkkuja ja "tuhdimpia aineksia".


aika perus lounas: lehtikaalia, pinaattia, rucolaa, täysjyväriisiä, paprikaa, tomaattia, kananmunaa, oliiviöljyä..

Kun käytän sanaa ruokavalio, en puhu ruokavaliolla olemisesta dieettaamisena vaan elämäntavastani. Tämän hetkinen ruokavalioni perustuu seuraaviin periaatteisiin: syön aamuisin puuron maapähkinävoilla ja luomukahvin kauramaidolla. Lounas ja päivällinen ovat usein samalla kaavalla rakennettuja: paljon erilaisia kasviksia, kalaa tai kananmunaa, oliiviöljyä ja avocadoa sekä täysjyväriisiä tai qvinoaa. Välipalaksi syön hedelmän tai vihermehun. Joskus aamupuuron kanssa marjoja liotettujen manteleiden kanssa muussattuna. 

Mitä sitten vältän: pastaa, leipää, kaikkea prosessoitua ruokaa, maitotuotteita, karkkia, leivonnaisia, herkkuja, lisäaineita.. Meillä ei ole kaapissa koskaan jugurttia, juustoa, leikkeleitä, rahkoja.. Punaista lihaa en ole syönyt 25 vuoteen, broileriakaan en yli vuoteen (lukuunottmatta paria kertaa). Eläinperäinen proteiini on aika minimissä, maitotuotteiden sisältämä täysin. Macissa tai Hesessä en ole syönyt 8 vuoteen. Jos syön hampurilaisen, syön sen hyvistä raaka-aineista tehtynä. 


lauantain päivällinen B-smokeryssa seitan (vehnägluteenia) burger
Mutta kuitenkin voin näitä joskus satunnaisesti nauttia jos mieli tekee. Ja aina hyvällä omatunnolla. Maitotuotteita lukuunottamatta. Niitä en syö muussa muodossa kuin jäätelön muodossa. Olen ollut niin pitkään syömättä rahkoja, jugurtteja ja lehmän maitoa, että en enää edes pidä mausta. 

Miksi sitten vältän noita yllämainittuja? Sen näkee ensinnäkin ihossa. Huomaan ihon kunnossa välittömästi kun syön leipää tai herkkuja. Näytän vanhemmalta ja väsyneemmältä. Onhan se totta että sokeri vanhentaa. Jos minulla on vaikka kuvaukset, olen taatusti ennen niitä syömättä noita yllämainittuja. Toinen on sitten vatsan toiminta. Kun syön terveellisesti oman ruokavalion mukaan, olo on vatsassakin hyvä ja suolisto toimii hyvin. Niin pahasti en ole pitkään aikaan herkutellut, että olisin suolistoni saanut ihan sekaisin mutta sitäkin on joskus nuorempana saattanut tapahtua.

Mutta miksi kuitenkin joskus saatan näitä syödä? Olen huomannut että liian kova ehdottomuuskin ruokien kanssa kostautuu. Olen joskus ollut pitkään syömättä mitään "epäterveellistä", ja kun sitten joskus ja nimenomaan jouluna olen sellaista syönyt, on elimistö reagoinut välittömästi kun se ei ole tottunut yhtään siihen että laitan suustani jotain muuta kuin puhdasta ruokaa. Eräänä uutena vuotena muistan nauttineeni punaviiniä ja erilaisia juustoja. Seuraavana päivänä naamani on aivan läikikäs. Olen saanut myös allergisia reaktioita lisäaineista kun olen sellaisia nauttinut pitkän tauon jälkeen. 


viime maanantain iltapala

Toteutan itse siis periaatetta kohtuus kaikessa. Kun ruokavalion runko on pääpiirteittäin hyvällä mallilla, voit syödä silloin tällöin mitä huvittaa. Jonkun mielestä ruokavalioni saattaa kuulostaa hyvinkin askeettiselta, mutta se toimi minulle :) Enkä joudu kieltämään itseltäni mitään. Syön sellaisia ruoka-aineita joista pidän ja mitkä tekevät minulle hyvää, joskus myös sellaisia jotka eivät tee. Arki- ja lomasyömiseni eivät poikkea toisistaan. Syön yhtä lailla herkkuja silloin tällöin arkena, kuten lomallakin. Loma ei tarkoita minulle sitä että syön koko sen ajan jotain sellaista mitä en yleensä syö. 


erään päivän aamupala oli kaksi ruisleipää, kurkkua, kananmunaa, paprikaa ja soijakastiketta


Olen myös joskus elänyt sellaista elämää, missä olen syönyt välipalaksi jugurtteja ja leipää. Aamupalaksi tuoremehua sekä fitness -muroja ja rasvatonta maitoa, juonut light -limuja ja syönyt lounaaksi vaikka lasagnea tai makaronilaatikkoa tai perunamuusia ja silakkapihvejä ja kahvin kanssa nauttinut pullaa tai leivoksia. Ainoat kasvikset olivat pari palaa tomaattia ja kurkkua lautasella. Olen myös elänyt elämää, jossa maitorahkaa on mennyt parikin purkkia päivässä. Sen kylkeen hieman sokeritonta mehukeittoa ja lesitiiniä. Lounaaksi ja päivälliseksi parsaa ja kanaa ja pastaa ja aamupalaksi puuroa ja raejuustoa.. Kärsin vuosia siitä, että päänahkani kutisi ja aukesi. Kun lopetin sokerittoman mehukeiton syömisen ja lisäaineet, tämä hävisi. Stressi saattoi vielä vuosia tuoda kutinan takaisin, mutta lopulta edes stressi ei sitä minulla enää aiheuta. Sanoin aina, että saan ikävistä ihmisistä päänahkaan ihottuman :D Tämä piti paikkansa. Tosin nykyään sitä ei onneksi enää tapahdu. 

Tällä hetkellä olen löytänyt itselleni sopivan ruokavalion jolla voin hyvin ja jaksan, suolistoni pysyy hyvässä kunnossa, en näe nälkää ja voin herkutella kun siltä tuntuu. Erilaisten ruokavaliokokeilujen takia olen nähnyt nälkää, kärsinyt ummetuksesta ja kivuliaista virtsakivistä, menettänyt vastustuskykyni.. Ja mitä kaikkea vielä. Niin, saanut elimistöni niin sekaisin että se ei ole ollut tasapainossa. Kiloja on saanut jotenkin tiputettua, mutta ne ovat tulleet aina takaisin, yleensä kaksin veroin. Ei ole normaalia, että vatsa ei toimi tai että pierettää koko ajan. Mutta kaikkeen tietysti löytyy aina ne omat lääkkeensä jos näin pääsee käymään. Tosin lääkitseminen ei ole ratkaisu vaan ongelman alkujuurille meneminen. Eihän kukaan maalaa homeista taloakaan. Mutta kukaan ihminen ei myöskään syö lopun elämäänsä kanaa ja parsakaalia, punnittuna. 


Tärkeintä on löytää balanssi omaan syömiseen ja se itselle sopivin tapa jolla jaksat ja voit hyvin. Ja suhtautua ruokaan terveellä tavalla, nauttia siitä. Syödä sellaisia ruokia joista sinä pidät ja samalla voit hyvin. 

26.4.2019

Kuinka onnistut elämäntapamuutoksessa - osa 3 muutos



Miten toiset onnistuvat ja toiset eivät? Tai miksi toisilla onnistuminen kestää pidempään? Tästä postauksesta saat vinkkejä jälleen onnistumiseen. Olisi ihana kuulla myös teidän mielipiteitä asioista. Millaisia fiiliksiä tämä postaus teissä herättää..?

Itse nimittäin uskon vakaasti siihen, että jokainen muutos on väliaikainen, ellet ota itse vastuuta omasta muutoksestasi. Kukaan ei pysty ohjelmoimaan sinua muuttumaan, muutos pitää aina tehdä itse. 

Minäpä kerron: meidän pitäisi opetella omaksumaan nämä kolme asiaa, jotta muutoksesta tulee pysyvä:

1.  Asian pitää muuttua (elämäntapamuutos on tehtävä nyt)
2.  Minun pitää tehdä se muutos (joku voi valmentaa minua, mutta kukaan valmentaja ei tee muutosta puolestani)
3.  Minä pystyn muuttamaan sen (pystyn mihin vaan kun tarpeeksi uskon ja päätän, toimin, sitoudun, otan opiksi ja olen valmis muuttamaan lähestymistapaani matkan varrella) 

No kuinka muutos sitten onnistuu? 
Siihen voidaan käyttää näitä neljää kohtaa 
(edellä mainittujen asioiden lisänä sekä edellisessä postauksessa annettujen vinkkien lisäksi):

1.  Tee itsellesi selväksi mitä haluat. Ja ajattele sitä asiaa mitä haluat, koska silloin kun ajattelet sitä mitä et halua, silloin kaikki toimintasi vie sinua juuri tätä epätoivottua asiaa kohti.

Haluan muutosta, haluan voida hyvin ja tuntea itseni virkeäksi. Ajattele niitä asioita miltä tuntuu kun tämä olotila on saavutettu. Ajattele kaikkia niitä ihania ja hyviä puolia itsessäsi. Jos mielessäsi ajattelet olevasi kauhea ja lihava ja ruma ihminen, tartut varmasti pulloon tai suklaalevyyn ja pakenet ajatusta hukuttamalla murheesi vanhalla tavalla. Suklaalevyn tuoma onni on kovin lyhytaikainen. Ja ajatuksen voimalla päädyt siihen mitä ajattelet.

2.  Muutoksesta pitää tehdä itselleen MUST. Sinun pitää tehdä tämä asia. Muita vaihtoehtoja ei ole. 

Mitä tapahtuu jos en muutu? Sairastunko diabetekseen, mitä korkea verenpaine aiheuttaa, mitä korkea kolesteroli aiheuttaa ja niin edelleen. Haluatko sellaisen elämän kymmenen vuoden kuluttua?

3.  Pitää pystyä muuttamaan omia tapojaan. Yritä päästä eroon kaikista huonoista tavoistasi. Luo uusia toimintamalleja ja uusia tapoja huonojen, vanhojen tapojen tilalle. Muuten et pääse vanhoista tavoista eroon. Pitää opetella muuttamaan ja hallitsemaan omia tapojaan ja pyrkiä kehittämään parempia vaihtoehtoja vanhoille tavoille. 

Jos ennen rentouduit syömällä liikaa ja epäterveellisesti, mitä jos lähtisit lenkille tai laittaisit kasvonaamion? Soittaisit ystävälle tai lukisit kirjaa? Tämä onnistuu huomattavasti paremmin, kun teet itsellesi selväksi mitä huonot elämäntavat sinulle aiheuttavat. Haluatko tinkiä terveydestäsi? 

4. Ohjelmoi uusi tapa itseesi

Jos vanhoihin tapoihisi kuului työmatkan alkaessa ottaa lasi viiniä ja ison pihvin syöminen, kehitä tilalle uusi tapa. Vedä lenkkarit jalkaan, lähde kävelylle tai lenkille ja nauti terveellinen illallinen. Seuraava aamu on huomattavasti ihanampi aloittaa työreissussa. Tämän totesi eräs valmenettavani minulle, ja arvatkaa miten onnellinen olin siitä että hän alkoi heti ohjelmoida uusia tapoja itselleen!

Voimme tehdä useita tavoitteita ja monia muutoksia monen eri asian suhteen. Ja jokaisella muutoksella hyvinvoinnissa on oma aikajanansa. Kannattaa olla armollinen itselleen niiden suhteen. Meillä on tapana yliarvioida mitä vuodessa on mahdollista saavuttaa ja aliarvioida mitä vuosikymmenessä voi saavuttaa. Liittyy se sitten painonpudotukseen, hyvinvointiin tai mihin tahansa unelmiin tai tavoitteisiin. 


Itse en ole koskaan pitänyt tiukkojen aikajanojen asettamisesta. Jos et puolessa vuodessa ole tiputtanutkaan sitä 10 kiloa mitä olit ajatellu, koet itsesi epäonnistuneeksi. Olet kymmenen kilon sijaan tiputtanut vaikkapa viisi kiloa. Se ei ole epäonnistumista, missään nimessä. Toisilla matka kestää pidempään ja kun annat itsellesi aikaa, pääset varmasti tuohon alkuperäiseenkin tavoitteeseen jossain kohtaa. Minulla siihen meni kolme vuotta, karistaa kilpirauhasen vajaatoiminnasta tulleet ylimääräiset reilut 10 kiloa. 

En myöskään aseta tiukkoja tavoitteita tai aikarajoja valmennettavilleni. Usein puolen vuoden päähän asetettu tavoite alkaa stressata, varsinkin siinä vaiheessa kun aikaa on kulunut neljä kuukautta ja tavoiteltavaa on vielä paljon. Tällainen helposti lannistaa. Mutta olemme erilaisia, ja toisten valmennettavien kanssa tällainen tiukka tavoitteen asetanta ja aikajana toimivat. Kuten jo aiemmin totesin, olemme niin erilaisia että jokaiselle ei toimi sama kaava. Tavoitteen asettaminen on myös hyvin yksilöllistä. Mutta jos halutaan pysyvyyttä, on oltava kärsivällinen ja itselleen myös armollinen. 

Itse ripustin jääkaapin oveen kolme vuotta sitten post it -lapun. 

Siinä luki: 

Pudota kilpirauhasen vajaatoiminnasta kertyneet kilot

Kehitä oma treenimuoto, tavaramerkki

Kummankin tavoitteen saavuttamiseen meni vuoden sijaan kolme. Mutta tavoite tuli saavutettua, ja olen kokenut suurta onnistumisen riemua vaikka siihen meni se oma aikansa. Body by Sports Lady® ja Fitball by Sports Lady® ovat minun metodini, tavaramerkkini ja minun treenimuotoni, joilla pystyn luomaan lisäarvoa asiakkailleni ja erottautumaan muista. Niitä ei ole keksitty hetkessä, vaan kehitys on tapahtunut useamman vuoden aikana ja oman kokemukseni kautta. 

Ja mistä tahansa unelmastani tai tavoitteestani on ollut kyse, aina olen joutunut myös luopumaan jostain tavoittaakseni unelmani. Jos jotain haluat oikein kovasti, sinun on oltava valmis myös luopumaan jostain. 

Emme luovuta, eikö niin? Sinä pystyt tähän!

Xo
Hanna


24.4.2019

Hyvää koiranpäivää



Hyvää koiranpäivää. Päivän kunniaksi muutama kuva Tamista tänne blogiin. Hän  on ilostuttanut meidän arkea nyt puoli vuotta ja Tamista on tullut maailman ihanin pieni ystävä. Pentuna hän oli hieman haasteellinen kaveri, mutta oppi hienoksi koiraksi vihdoin kun häntä on kuljetettu paljon mukana ja opetettu paljon asioita. Tami täytti nyt 9 kuukautta muutama päivä sitten. 

Emme osaisi elää enää ilman häntä ja haaveissa on ottaa hänelle pieni kaveri jonkin ajan kuluttua. Oma koira on aina ollut haaveeni ja vihdoin viime syksynä sen sitten toteutimme. Tami on niin rakas <3 
Parasta elämässä lapsen jälkeen <3