Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

16.2.2019

Muista nauttia matkasta kohti unelmia - viikon kuulumisia


Tämä viikko oli tosi hyvä viikko. On ollut kauniita kelejä ulkoilla Tamin kanssa ja töissä on ollut mukavaa. Tällä hetkellä olen niin innoissani siitä kun istahdan autoon ja ajan asiakkaalta toiselle. Kuuntelen autossa äänikirjoja ja suorastaan odotan töihin lähtöä!


Olen tosi kiitollinen siitä, että olen onnistunut luomaan itselleni arjen ja elämän joka on minun näköistäni. Josta nautin. Tulevaisuudessa siintää kuitenkin unelmat ja tavoiteet. Tärkeä osa niiden saavuttamisessa on kuitenkin muistaa nauttia matkasta kohti unelmaa! Ja minä nautin.

Tammikuussa asettamiani tavoitteita kohti mennään kovaa vauhtia. Tavoitteiden asetannassa kannattaa muuten jokaiselta osa-alueelta (jos teit itsellesi minun jaotteluni mukaiset tavoitteet) valita yksi päätavoite. Sen osalta kannattaa vielä kirjoittaa laajemmin itselleen perusteluja miksi sen saavuttaminen on tärkeää ja mehustella tavoitetta ihan kunnolla. Joka päivä olisi myös hyvä lukea tavoitteensa läpi, silloin varmasti on menossa niitä kohti. Lisäsin muuten niihin tavoitteisiin vielä kaksi kategoriaa.

Ensimmäinen ehkä on hieman pinnallinen, mutta silti.. Tavarat/matkat. Kirjoitin siihen vielä unelmiani mitä haluan. On se sitten jokin tietty käsilaukku, auto tai matka.. 

Toinen kategoria on hyväntekväisyys/toisten auttaminen. Suivaannuin tosissani tuosta ihmisten roskaamisesta jokin aika sitten. Ainakin omalla alueellaan voi yrittää tehdä asian suhteen jotain ja aionkin tehdä! Ja edelleen jatkan ajatuksella, että mietin joka ilta kenet olen onnistunut ilostuttamaan tänään. 


Ystävänpäiväkin oli ja sitä minulla oli ilo viettää kahden rakkaan ystävän kanssa. Hennan kanssa oltiin Kämpissä teellä ja Katjan kanssa herkuteltiin meillä. Olen niin kiitollinen jokaisesta rakkaasta ystävästäni. Vaikka puitteet olivat nyt hienot, olisin ollut onnellinen ihan missä paikassa tahansa heidän kanssaan. Ja olenkin. Aina meillä on mukavaa, paikasta riippumatta. 


Onnellisuus ja hyvinvointi tulee ehdottomasti hyvistä ihmissuhteista ja siitä, että on tärkeitä ihmisiä elämässä. Vaikka hyvinvointiin pyrkisi kuinka optimaalisesti tahansa, se ei takaa onnellisuutta ja sitä lopullista hyvää oloa. Voit liikkua ja syödä terveellisesti, mutta joskus sekin saattaa alkaa hallita liikaa elämää ja silloin nuo tärkeät, läheiset ihmiset saattavat päästä unohtumaan. Ystäviä ei koskaan pidä hylätä liiallisen työnteon, urheilun tai uuden parisuhteen vuoksi. 

Yksi onnellisuuden edellytyksistä sanotaan olevan sen, että koet itsesi merkitykselliseksi. Siihen on iso vaikutus sillä millaisessa seurassa aikaasi vietät.
 
 

Tänään olikin aivan täydellinen vapaapäivä. Heräsimme Tamin kanssa kuudelta (hän siis herätti minut) ja kävimme ulkona. Menin takaisin nukkumaan pariksi tunniksi ja sitten köllimme koiran kanssa sängyllä kunnes jaksoin nousta ylös. Mehun ja kahvin voimin salille tekemään treeni (kurkkaa instan sivulta ja stoorista siitä lisää), sitten aamupalaa ja pitkä ulkoilu ystävien ja Tamin kanssa. Ja pitkät päiväunet. Me lähdemme taas ulos Tamin kanssa ja sitten luvassa blinejä!

Ihanaa viikonlopun jatkoa!







13.2.2019

Taloudellisesti riippumaton



Hyvinvoinnin polulla yksi asia seuraa aina toista ja vähitellen huomaa muuttaneensa elämässään vaikka mitä. Jossain vaiheessa sitä huomaa miettivänsä myös tulevaisuutta.. Oman tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä asia. Eläke ei isoksi töitä tekemällä kerry, joten on hyvä ajoissa miettiä asioita eteenpäin. Sijoittaminen voi olla järkevää jo silloin kuin sitä vähiten miettisi..

Sijoitamista voi verrata oikeastaan painonpudotukseen. Kummankin aloittaminen voi tuntua haasteelliselle, ja on tehtävä päätös asiasta ennen kuin ryhtyy toimeen. Kumpaakin ohjaa pelko ja samalla mielihyvä..

Pörssissä osakkeet nousevat ja välillä laskevat. Se on kuin painonpudotusta: tielle tulee esteitä, mutta kun pysyy tiukkana ja suunnitelmassaan, odottaa lopussa palkinto. 

Kun olin lapsi, meillä ei koskaan puhuttu rahasta. Tai puhuttiin sen puutteesta. Äiti oli yksin kahden pienen lapsen kanssa ja meillä ei ollut paljoa rahaa. Kaikkea hyvää meillä kyllä oli, mutta elämä oli todella tiukkaa. Opin jo lapsena, että raha ei tule ilmaiseksi. Opin jo pienenä säästämään, menin kesätöihin heti kun mahdollista ja aikuisempana olen aina arvostanut ansaitsemiani rahoja. 

New York 2004

Ja lopulta löysin itseni töistä vuonna 2000 Helsingin Pörssistä, NASDAQ OMX:stä. Siellä raha oli arkipäivää ja rahasta puhuttiin kuin mistä tahansa asiasta. Onnekseni minulla oli esimies joka kannusti minua ottamaan kaikki mahdolliset kurssit, myös pörssimeklaritutkinnon. Kyllä. Suoritin aikanani myös sen. Olisin saanut meklarin oikeudet. Pidin kuitenkin silloisen työni ja tein muita hommia. Olin tosi kiitollinen kuitenkin siitä, että minuun uskottiin. Ja uuden tutkinnon turvin olisin voinut myös hakea toisia tehtäviä, pörssimeklarina. Opin paljon.

Raha on kuitenkin jonkinlainen tabu. Siitä ei puhuta samalla tavalla kuin muista asioista. Mutta kuitenkin on pelkästään järkevää miettiä tulevaisuuttaan. On totta, että raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Mutta se tuo myös turvallisuutta. Silloin kun sitä ei yksinkertaisesti ole, vaikuttaa se ilman muuta myös onnellisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Mutta pienistä asioista säästämällä voi saada ison summan aikaiseksi. Sama asia kuin painoa pudottaessa jätät pienet napostelut väliin, kertyy siitä lopulta iso määrä ja vaaka alkaa vähitellen näyttää vähemmän. 


Miksi useammat meistä eivät sitten sijoita, vaikka se on tehty nykyään helpoksi ja myös kustannustehokkaaksi? Pelko. Se sama pelko, mikä meillä on elämänmuutoksien (työpaikan vaihtaminen, uusi elämäntapa) tulevaisuudesta ja muuttumisesta on yleensä tiellämme kun aletaan miettiä raha-asioita ja sijoittamista. Olen jostain lukenut, että sijoittamiseen kohdistuvaa pelkoa voi verrata jopa kuolemanpelkoon. Mitä jos menetät kaikki rahasi?

Onko sijoittaminen helpompaa kun olet kohdannut pelkosi kuoleman kanssa?

”I learned that courage was not the absence of fear, but the triumph over it. The brave man is not he who does not feel afraid, but he who conquers that fear.” –Nelson Mandela

Viime viikolla tein omalla arvo-osuustililläni muutoksia kuukausisijoittamiseeni. Lapseni kysyi mitä teen ja selostin hänelle mitä sijoittaminen on. Hän kysyi: "Miksi kaikki eivät tee noin? Tuohan on tosi järkevää." Juuri niin. Mikä meitä estää? 

Tällä hetkellä sijoitan joka kuukausi pienen summan ja parinkymmenen vuoden päästä se on todella enemmän kuin tilille säästetty raha. 


Rahoitusmarkkinat ovat arvaamattomat eikä niitä kukaan voi lopulta ennustaa, mutta jos odotat sijoittamisen aloittamiseen oikeaa hetkeä, sitä ei tule ikinä. Uutiset maalailevat kauhukuvia laskusuhdanteista, kannattaako nyt sijoittaa jos vaivalla säästetty omaisuus sulaakin murto-osaksi? Lainaakin kilpailuttaessa virkailija uhkailee koron nousulla.. Sama asia on myös ensimmäisen asunnon ostamisen kanssa. Lainan ottaminen on pelottavaa, onko minulla varaa maksaa sitä joka kuukausi? Kuitenkin jossain on asuttava ja siinä missä maksan vuokraa, voin yhtä hyvin maksaa lainanlyhennystä itselleni. Kun tästä pelosta pääsee yli, huomaa vuosien kuluttua että oman asunnon hankkiminen olikin aivan mahtava juttu. 

Sijoittamisessa tietysti kannattaa hajauttaa riskiä eikä kaikkia munia pidä laittaa samaan koriin. Kuukaudessa voi säästää pienelläkin summalla, sekin on aina parempi kuin ei mitään. Ei minullakaan yrittäjyyden alkuaikoina ollut varaa laittaa, edes sitä pientä summaa, sijoittamiseen. En halunnut edes ajatella sitä. Arki oli yhtä selviytymistä ja elimme kädestä suuhun. Kaikkea varjosti myös pelko toimeentulosta ja kaikesta, selviänkö yksin lapsen kanssa? Eikä minulla ollut aikaa ja energiaa edes ajatella näitä asioita. 

Sitten vuonna 2014 ymmärsin lopulta sen miten tulen todella vähällä toimeen.  Sinä vuonna tapahtui paljon ikäviä asioita, jotka veivät myös rahaa. Auto hajosi, käsi hajosi..  Kesälomaa varten säästämäni rahat hupenivat yhtäkkiä auton korjaamiseen. Vuosi oli samalla myös taloudellisesti yritykselleni heikompi. Mutta kun jättää kaiken ylimääräisen ostamatta, säästää pitkässä juoksussa ison rahan. Silloin jätin ostamatta kaiken mahdollisen, hankin vain pakollisen. Ja myin kaiken ylimääräisen. Ja selvisimme tästä tiukasta vuodesta.

Jokaisella on varmasti laittaa 15 eur tai muutama kymppi kuukaudessa (jos luovut muutamasta mehusta tai kahvista kuukauden aikana.. ja se käy helposti...) sijoittamiseen vaikka rahaa ei paljon olisikaan, jos oikein tarkistaa rahankäyttöään. Siihen ryhtyminen vaatii vain hieman perehtymistä asioihin ja pelosta irti päästämiseen. Kun pelosta pääsee yli ja käsittää, että sijoittaminenhan on lopulta järkevää, on muistettava vielä pitää pää kylmänä. Rahoja ei kannata realisoida paniikin ja markkinoiden laskusuhdanteen tullessa. Pitää sitoutua pidempään ajanjaksoon, jos siis kyse on eläkepäivien turvaamisesta. Kymmenen vuoden aikana saattaa olla todella hyviä pörssipäiviä ja jos olet juuri näiden ajan poissa pelistä, voit menettää paljon. Aina on huonompia ajanjaksoja, mutta kuten sanotaan, talvea seuraa aina kevät. Sadan vuoden aikana suunta on ollut vain ylöspäin. 

Näytän pari esimerkkiä, kuinka voit säästämällä saada rahasi tuottamaan. 

Helsingin pörssin keskimääräinen vuotuinen tuotto viimeiseltä 15 vuodelta (30.12.2002–29.12.2017) on 7,76 %, mukaan lukien osingot ja korkoa korolle -efekti. Sanotaan, että pystyt kuukaudessa laittamaan sivuun 250 eur jonka sijoitat joka kuukausi 30 vuoden ajan. Säännöllinen säästäminen voi saada rahasi kasvamaan ajan myötä. 30 vuoden kuluttua sinulla on noin 131 000 euroa. Oletuksella, että tuotto on 7 %. Jos taas tuollaista summaa ei ole, mutta hieman tarkistelet talouttasi ja rahankäyttöäsi. Esimerkiksi luovut säännöllisestä tavasta ostaa mehu tai kahvi viikoittain. Sanotaan että säästät joka kuukausi 40 euroa, jonka sijoitat joka kuukausi 20 vuoden ajan, on sinulla 9 000 eur sijaan yli 20 000 eur (jos oleteaan että tuotto-odotus on vaikka 7%). 9 000 euroa taas  olisi kertynyt tilillesi ilman sijoittamista, pelkällä säästämisellä.

Kuinka tämä yllä oleva esimerkkini on sitten laskettu? Se on yksinkertaistus todellisuudesta eikä tätä tule pitää sijoitussuosituksena eikä –neuvona. Siinä on käytetty apuna sijoituslaskuria ja laskelmassa on huomioitu rajallinen määrä muuttujia: kuukausittainen säästösumma, sijoitusaika vuosina sekä vuotuinen tuotto-odotus. On tietenkin mahdotonta sanoa, miten suuri tuotto tulee todellisuudessa olemaan ja esimerkkilaskelman tuottoprosentti on vain oletus. Laskelmassa ei ole huomioitu kaikkia säästösummaan todellisuudessa vaikuttavia tekijöitä, kuten inflaatiota, veroja, valuuttakurssimuutoksia ja rahastoihin liittyviä kuluja eikä se perustu mihinkään tiettyyn säästötapaan.

Raha ei kuitenkaan kasva tilillä. Sijoitettaessa se kasvaa aina. Se kasvaa korkoa ja korko kasvaa korkoa. Sen sijaan, että sinulla on sama summa tilillä kymmenenkin vuoden kuluttua, voit yhtä hyvin moninkertaistaa sen sijoittamalla järkevästi. Etenkin jos sijoittamisen aloittaa parikymppisenä, on rahasummalla aikaa kerääntyä ja moninkertaistua. Ei sijoittamisen aloittaminen myöhäistä ole enää keski-ikäisenäkään. Pitkässä juoksussa sijoittaminen on aina kannattavaa. Maaliakaan ei voi tehdä jos et mene kentälle. Joten rahoilleenkaan ei voi saada tuottoa, jos ei tee mitään asian eteen. 

”Every day, think as you wake up, ”Today I am fortunate to be alive, I have a precious human life, I am not going to waste it.” –Dalai Lama

Mutta entä kun saavutat taloudellisen riippumattomuuden etkä siltikään ole onnellinen? Tästä minun on vaikea kertoa sinänsä, sillä en ole koskaan rikastunut vielä taloudellisesti. Säästän, sijoitan, ja nautin hedelmistä sitten parin kymmenen vuoden kuluttua. Mutta vertailupohjaa on sinänsä, että minulla on tosin ollut välillä helpompi elämä taloudellisesti ja autot ja talot ja muut kuorrutukset ovat olleet ”astetta paremmat”. Tekikö se minut onnelliseksi? Ei. Onnellisimpia aikoja olen elänyt silloin kun olen ymmärtänyt kiitollisuuden ja onnellisuuden merkityksen muulla tasolla. Siihen ei tarvita materiaa tai hienoja asioita. 

On helpompi olla riippumaton taloudellisesti kuin henkisesti. Se, mitä todellisuudessa haluamme ja mihin ajattelemme rahan auttavan, ovat tunteet jotka liitämme rahaan. Vapauden tunne, turvallisuus tai kaikki mukavat asiat joita rahan avulla voi tehdä sekä ilo joka tulee siitä että meillä on mahdollisuus tukea myös muita rahallisesti. Mutta todellinen rikkaus on kuitenkin henkistä, psyykkistä ja hyvä tunne itsensä kanssa. Mielentila, jota ei arjen vastoinkäymiset hetkauta. 

Moni voi olla taloudellisesti riippumaton, mutta siitä huolimatta painii tunteidensa kanssa vuodesta toiseen. Millainen elämä sinut tekee onnelliseksi? Mitä sinä haluat elämältä? Onnellisuus muodostuu mielestäni siitä, että voi elää omannäköistään elämää. Mutta kuinka saavutat sen? Miten voit päästä sinne? Tästä lisää seuraavassa postauksessa.

”Money is only a tool. It will take you whereever you wish, but it will not replace you as a driver.” – Ayn Rand




9.2.2019

Itsensä kehittäminen - tie onnellisuuteen ja menestykseen


Olen lapsesta asti suorastaan imenyt tietoa asioista joista olen ollut kiinnostunut. Minulle on jäänyt mieleen, miten lapsenhoitajamme Jaana, minulle kerran aikuisena sanoi miten olin jo lapsena kuunnellut ja kuunnellut hänen juttujaan ja imenyt tietoa itseeni. Ja se ei ole kadonnut vuosien mittaan minnekään. Kuuntelen paljon vieläkin, muilta oppii niin paljon. 

Se mikä tässäkin työssä pitää minut "aivan liekeissä" (tätä sanontaa tunnun käyttävän nykyään paljon), on jatkuva uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen. Se tuo hyvää mieltä ja antaa tosi paljon. 

Uuden oppimisen ja itsensä kehittämisen ei tarvitse tarkoittaa kallista kurssia eikä seminaaria. Tietoa on saatavilla vaikka kuinka ja lukeminen on kuuntelemisen lisäksi yksi hyvä tapa ammentaa itseensä tietoa. Netti tarjoaa myös paljon hyvää kun on siinä valikoiva. Yksi tiedon muru johtaa toiseen, ja yhtäkkiä huomaat että luettavia kirjoja olisi vaikka kuinka! Jos perinteinen kirja ei uppoa, on äänikirjoja. Kotona rakastan lukea tavallisia kirjoja, niiden tuoksu ja niiden sivujen kääntäminen.. Autossa taas kuuntelen äänikirjaa. Sen sijaan, että lukisin dekkareita tai kaunokirjallisuutta, kallistuvat kirjavalinnat usein jollain tavalla itseni kehittämiseen. Mutta lukeminen ja kirjoittaminen ovat tällä hetkellä se oma juttu.

Käytän juuri tätä ajatusta (jatkuva uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen) niin yritykseni kehittämiseen kuin oman itseni kehittämiseen niin fyysisesti kuin mentaalipuolellakin. Silloin kun parannat jatkuvasti osaamistasi eri osa-alueilla, sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä menetätkö työsi tai rahasi tai terveytesi. Turvallisuuden tunnetta tulee elämään, kun kehität itseäsi jatkuvasti. On kyse sitten siitä, että syöt terveellistä ravintoa joka vahvistaa ja hellii kehoasi tai siitä että vahvistat omaa positiivista ajatteluasi tai osaamistasi ammatillisesti. Ja esimerkiksi terveyteen ajatuksilla on suurempi merkitys kuin ravinnolla, uskoisiko sitä?

Sanonkin aina, että olen juuri niin hyvä kuin viimeisin ohjaukseni on ollut. Muistan kuinka yrittäjyyden alkuaikoina olin todella väsynyt ja kroppa oli sekaisin. Sijaista en ole montaa kertaa yrittäjyyden aikana tunneillani käyttänyt, mutta kerran olin todella kipeä ja minua Toimelan Opiston tunneilla tuurasi jokin toinen ohjaaja. Kaikki olivat minun palatessani onnellisia että saatiin oma ohjaaja, Hanna takaisin, mutta yksi vanhempi mies totesi että sijainen oli hänen mielestään ollut parempi. Kysyin häneltä minkälaisen tunnin sijainen oli pitänyt, otin asiasta opikseni ja kehitin sen pohjalta myös omaa ohjaamistani. Otan aina asian vakavasti kun saan palautetta, se on kehittymisen paikka silloin. Varsinaisesti muuten en ole tällaista palautetta saanut, mutta ehkä tietyt asiat olisivat voineet mennä eri tavalla. Olen sen itse huomannut, ja siitä sisuuntuneena aina parantanut osaamistani ja tekemistäni. Tämä kyseinen herra seurasi minua seuraavaan paikkaan kun myöhemin sitten lopetin tunnit Toimelan Opistolla ja aloin vetää omia tunteja Aleksanterin Teatterilla. 

"Edellisessä elämässäni", Nasdaq OMX:ssä, uskalsin sanoa esimiehelleni asioita joista muut vaikenivat. Hän oli siitä kiitollinen (ehkä ja toivottavasti..) ja opin myös siellä, että myös itse saamani kriittisen palautteen voin käyttää hyödyksi. Ja käytän itse joka kerta. Se on vain lahja. Pyrin antamaan myös itse rehellistä palautetta ja mielestäni olen kehittynyt sen antamisessa melkoisesti. Mutta on ihmisiä, jotka eivät sellaista kestä ollenkaan. Itse ajattelen aina, että se on oppiläksyn paikka. 

Tänään olimme sushilla lapsen kanssa. Olimme saaneet kyseiseen ravintolaan lahjakortit hyvityksenä siitä, että sushissani oli ensimmäisellä kerralla ollut ruoto. Tällä kertaa lapsen sushissa oli ruoto. Vein hänen lautasensa tiskille ja kerroin asiasta. Sanoin, että olimme täällä hyvityksenä saamillamme lahjakorteilla (koska annoksessani oli ollut ruoto) ja pyysin heitä kiinnittämään huomiota laatuun, jotta eivät menetä enempää asiakkaita. Meidät he valitettavasti menettivät. 

Aina on annettava parastaan ja teen sen mielelläni. Yrittäjänä olemisen hyvä puoli on se, että saat jatkuvasti ylläpitää tiettyä tasoa ja vielä parantaa palvelujasi päivä päivältä, silloin asiakkaat tulevat ja pysyvät. Ajattelen myös niin, että jos en ole ylpeä omasta käytöksestäni jossakin tilanteessa, on aika katsoa peiliin ja arvioida asioita uudelleen. 

Hyvää palautetta saadessani olen aina joka kerta niin kiitollinen. En ota mitään itsestäänselvyytenä, enkä voi aina välttyä kyyneliltä kun joku sanoo minulle kauniita sanoja. Se tekee tosi kiitolliseksi ja samalla nöyräksi ja pistää yrittämään ja antamaan vielä enemmän. 

Mutta todella iso merkitys on kaikkeen sillä miten ajattelet asioista ja millaisia sanoja vaikkapa käytät puhuessasi ihmisille. Esimerkiksi tänään tein itselleni harjoituksen, jossa mietin kolme sanaa joita toistuvasti käytän kuvaamaan negatiivisia tunteitani. Negatiivisia tunnetiloja tulee kaikille. Sitten mietin sanoille vaihtoehdot, jotka ovat näille vaihtoehtoja. Jotka saavat minut muuttamaan myös mielentilani. Sen sijaan, että sanon olevani jostain asiasta v..tuuntunut, käytän sanaa huvittunut. Eihän sellaisen toteamisessa voikaan muuta kuin naurahtaa ja olla huvittunut. Tai sen sijaan, että koen olevani surullinen, ajattelen että "järjestelen ajatuksiani". Se miten asiat ilmaiset, näin ne myös koet. Tästä hetkestä eteenpäin sitoudun käyttämään vain näitä korvaavia sanoja ja katson miten se tulee parantamaan elämäni laatua. 

Otetaan vaikka esimerkiksi henkilö, jonka usein puheessa toistuva sana on viha. Hän käyttää sitä usein. Miten ihmiset puhuvat pahaa tai vihaavat tai "ovat oikeasti negatiivisia vaikka esittävät muuta". Millainen ajatusmaailma on tällaisella henkilöllä? Sanat joita valitsemme vaikuttavat kommunikointiin itsemme kanssa ja etenkin siihen miten asiat koemme. Mikä on siis "meidän totuutemme". Kiinnittämällä huomiota usein käyttämiin sanoihin (viha, negatiivisuus, pahan puhuminen...), voi muuttaa oman elämänsä suuntaa. Sanoille voi keksiä korvaavia sanoja, jotka voivat olla jopa vähän huvittavia. Silloin kielteisestä tunnetilasta pääsee pois. Mieltään voi jumpata paljon, ihan itsekin. 

Mutta positiivisuus ja innostus tarttuvat, ja niitä haluan tartuttaa niin valmennettaviin kuin ystäviinkin. Ja tämä menee tietysti molemmin päin. Eilenkin mietin miten onnekas olen kun minulla on (ja on ollut!) niin mahtavia ohjattavia. En voi välttyä kyyneliltä kun sanon puolen vuoden jälkeen treenattavalle hyvästit, mutta monen kanssa onneksi kuitenkin olemme törmänneet aina uudelleen ja uudelleen. Niin somessa kuin tunneilla tai valmennusten muodossa muuten. Tai se fiilis, kun minulla aloittaa uusi valmennettava jonka kanssa on heti alusta jo sellainen fiilis, että tästä tulee mahtavat seuraavat puoli vuotta! On iso asia millaisiin ihmisiin sitoudut. Sen takia sanon aina potentiaalisille valmennettaville, jotka pyytävät minua treenarikseen, että tavataan ja hän näkee jaksaako minua sitten katsella seuraavan puolen vuoden ajan. Se on meidän molempien etu. Vielä en ole kieltäytynyt kenestäkään ohjattavasta, sillä heillä on tietty käsitys minusta somen perusteella ja ilmeisesti olen täyttänyt ja ehkä ylittänytkin odotuksent valmennuksen edetessä. Eikä ole kukaan potentiaalinen asiakaskaan kävellyt maksuttomasta ensitapaamisesta pois kanssani keskusteltuaan. 

Ihanaa viikonloppua!

/Hanna


6.2.2019

Kysymyksiä joista saat voimaa ja loistavan mielentilan


Upeat on olleet ulkoilukelit tänään ja eilen. Koiran kanssa on ollut ihana köpötellä metsässä. Eilen tosin sateli lunta melkoisesti, mutta siltikin oli ihana keli. Siellä metsässä. Autoillessa lumi onkin tuottanut sitten haasteita melkoisesti. 


Koska punainen huulipuna on hankittu, aion sitä käyttää vaikka ei reissun jälkeen olekaan luvassa ei sitten niin minkäänlaista menoa. Käytän kotona, töissä ja koiraa ulkoiluttaessa. Onnelliseksi punaisen huulipunan lisäksi minut on tänään tehnyt ihana koirani, päivän hyvä työ sekä autossa kuuntelemani äänikirja. Joka päivä mietin asioita joista olen kiitollinen ja onnellinen. Niitä on tosi paljon. Onnellisessa ja kiitollisessa mielentilassa myös hankalat hetket tuntuvat yllättävän helpoille. 


Haasteita puolestaan asiakkaalta asiakkaalle siirtymiseen on tuonut lumi. Mun auto ei ole ihan pienimmmästä päästä, mutta se ei myöskään ole neliveto.. Sehän jääkin aika kivasti lumeen kiinni. Eilen pääsin parkkipaikan juuttumisesta irti kiltin naapurin avulla. Tänään piti soittaa hinausauto. Asiakkalle ajaessani oli ylämäki ja piti vielä kääntyä lisää oikealle ylämäkeen. Tähtäsin portin vasempaan reunaan, mutta päädyin oikeaan reunaan. Uskomatonta kyllä, autoon ei tullut naarmuakaan kun hinausauto tuli jeesimään ja veti Mitsun pois portinpielestä. Pääsin jatkamaan matkaa. Myöhässä tosin ja tämä sotki päivän aikataulua, mutta kaikki päättyi hyvin. 


Olen päättänyt, että joka ilta minun on osattava vastata seuraaviin kysymyksiin:
1) mitä olen tänään oppinut
2) kenet olen tehnyt tänään iloiseksi

Oppinut olen varmasti niin autoilusta kuin sijoittamisestakin. Autossa olen kuunnellut äänikirjaa, joka kertoo siitä. Viime aikoina olen lukenut ainoastaan englanniksi ja myös kuunnellut englanniksi äänikirjoja. Eli varmasti olen rikastuttanut itseäni myös kielellisesti sen puolesta. 

Olen toivottavasti tehnyt onnelliseksi asiakkaitani, mutta onnistuin iloistuttamaan myös naapurin sedän. Hän joka auttoi minut eilen lumesta. Kun hänen autonsa oli poissa parkkipaikalta, kolasin myös hänen paikkansa samalla kuin omani. Tuli tosi hyvä mieli, hänellekin. Muiden auttamisesta tulee aina onnelliseksi. 


Maailma on juuri sellainen kuin millaisena sen näet ja mitä ajattelet. Tässä päivässä oli paljon hyvää ja hyvillä mielin lähden vielä töihin takaisin ohjaamaan päivän viimeisen asiakkaan. 

4.2.2019

Mikä tekee sinut onnelliseksi ja saa voimaan hyvin?


Terkkuja minilomalta. Ensimmäistä kertaa raaskin viedä Tamin hoitoon ja lähdin pariksi yöksi rentoutumaan yhteen lempparipaikoistani ja ihanassa seurassa vielä. Loma tuli tosi tarpeeseen, edelliset kun menivät vähän sairastaessa. Tämä reissu meni tosi kivasti ja oli aivan ihanaa. Kolme päivää pelkkää hömpöttelyä ja rentoutumista sekä syömistä. Ja nukuimme hyvin. 









 


Reissaamisesta ja lomasta tulee aina hyvä mieli ja tottakai niitä aina odottaa innolla. Jaksan kuitenkin puhua aina hyvän arjen puolesta, se on kuitenkin se suurin osa elämää. 

Mutta tiedätkö mitkä asiat arjessa tekevät sinut onnelliseksi? Tai sanotaanko ennemmin tiedätkö mitkä asiat saavat sinut voimaan hyvin. 

Herkuttelu varmasti tekee onnelliseksi ja viinittely hyvässä seurassa maailmaa parantaen myös, mutta pidemmän päälle ne eivät varmasti saa aikaan parempaa oloa. 

Kysymys on pieni ja voi kuulostaa hassulta, mutta tiedätkö oikeasti mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi ja joita tekemällä voit paremmin? Tähän kysymykseen voi olla hyvä miettiä vastausta, sillä helposti pahan olon ja huonon fiiliksen tullessa, ratkaisemme asian syömällä, juomalla tai jollain muulla asialla. Hyvän olon löytämiseen löytyy muitakin keinoja. Tunnesyömistä on olemassa, mutta senkin eteen voimme tehdä töitä ja löytää keinoja löytää hyvä olo muualta kuin ruuasta. Mitä jos järjestäisit itsellesi mukavia hetkiä sen sijaan?


Mieti, ja kirjoita itsellesi lista niistä asioista joista sinulle tulee hyvä mieli. Asioista, joita voit tehdä arjessa tai heti kun sinulle tulee huono fiilis. Asioista joilla voit muuttaa huonon olon hyväksi ja voida paremmin välittömästi. 


Jos et suunnittele jo valmiiksi asioita mitkä tekevät olostasi hyvän, ihan jo arjessakin, ei arki välttämättä silloin ole sitä parhautta. Tästä olen paljon kirjoittanut myös edellisissä postauksissa. Jokaiselle päivälle tulisi olla jotain kivoja asioita mistä tulee hyvä mieli. Niiden ei tarvitse olla isoja. Ja kun paha mieli yllättää, sen voi kääntää hyväksi tekemällä mieluisia asioita. Hyviä juttuja pitää vähän järjestää itselleen kaiken aikaa, silloin voit olla varma että arkikin on hyvää. 

Tässä on minun listani, aion täydentää sitä vielä:

  1. Lapsen halaaminen
  2. Koiran kanssa ulkoilu
  3. Lukeminen
  4. Koiravideoiden katsominen
  5. Lapsen kanssa yhdessä sängyllä makoilu ja lukeminen
  6. Koiran rapsuttaminen
  7. Kynsien laittaminen
  8. Kodin järjestäminen
  9. Valokuvaaminen
  10. Kirjoittaminen
  11. Valokuvien katselu
  12. Kahvittelu ystävän kanssa
  13. Vihermehun tekeminen 
  14. Kynttilöiden polttaminen
  15. Sarjan katsominen
  16. Järjestyksen vaihtaminen kotona
  17. Silittäminen
  18. Venyttely
  19. Podcastien kuuntelu
  20. Tanssiminen
  21. Nauraminen
  22. Teatterissa käyminen
  23. Museossa käyminen
  24. Yrityksen juttujen ideoiminen
  25. Itsensä kehittäminen keskustelemalla, lukemalla, podcasteja kuuntelemalla tai osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin
Arki on arkea ja kivoja reissuja on muutama vuodessa. Arvostan niitä todella ja nautin niistä, mutta nautin myös hyvästä arjesta ja niistä asioista mitä tykkään tehdä.