Tervetuloa elokuu ja unelmien toteutuminen

Elokuu on täällä ja monella on ollut edessä töihin paluu tällä viikolla. Niin kuin minullakin, ohjaustyöhön. Kesäloman loppuaika meni todella tiiviisti töitä tehdessä. Tein 12 tuntisia työpäiviä verkkovalmennusten kanssa, jotka vihdoin maanantaina tulivat myyntiin. 

Niitä on toivottu todella paljon, sillä monella ei ole mahdollisuutta päästä treenaamaan Helsinkiin minun opeillani ja nämä verkkovalmennuksissa opetettavat asiat ovat tähän asti olleet melkeinpä ainoastaan PT-asiakkaideni iloja. Mutta nyt ne ovat kaikkien ulottuvilla! Fitball by Sports Lady™ -harjoittelua en vedä (toistaiseksi ainakaan) ryhmäliikuntatunteina, siitä ovat saaneet nauttia vain omat valmennettavani. Oman harjoitteluni olen vaihtanut vuosia sitten pallon ja tasapainolaudan kanssa tehtävään treeniin (Fitball by Sports Lady™). Tätä harjoittelua tietysti täydentää kahvakuulaharjoittelu, kehonpainoharjoittelu, dynaaminen syvävenyttely, tukilihaksia vahvistava harjoittelu ja rankaa huoltavat liikkeet. Tästä kaikesta kehittyi vuosien aikana Body by Sports Lady™. Nettisivuiltani löytyy tarkemmin infoa näistä metodeistani. 

Fitball by Sports Lady™ opettaa keskivartalon aktivointia. Et pysy pallon päällä seisten tai polviseisonnassa, jos core ei ole aktivoitu oikein. Vahva keskivartalo mahdollistaa vaikka minkälaiset liikkeet ja lisäksi se auttaa pääsemään irti selkävaivoista. Pallon ja tasapainolaudan kanssa tehtävä harjoittelu lisää myös liikkuvuutta ja lisäät voimaa koko kehoon, kun harjoitukset on suunniteltu monipuolisesti koko kropalle. 

Laitan myös tänne blogiin ihanan ja upean valmennettavani Susannan kertomuksen hänen harjoittelustaan minun kanssani. 

”Pakko hehkuttaa, sillä olen niin iloinen personal trainerini Hannan uusista valmennustuotteista verkossa!

Aloitin Hannan valmennuksessa useita vuosia sitten, kun kahden yrityksen ikeessä, ranne pahasti murtuneena totesin kaarinalaista perimääni kunnioittaen: "Jottai vissi tarttis tehrä."

Suosittelut johtivat Hannan luokse ja aloitimme käsittämättömän muutosprosessin minussa: eikä pelkästään kehossa vaan myös mielessä ja suhtautumisessa ruokaan ja syömiseen.

Kun lapsena muistikuvani luistinradalta, hiihtoladuilta ja laskettelumäistä olivat vahvasti kaatumispelon värittämiä, minulla ei ollut minkään valtakunnan tasapainoaistia, tuli optimaalisesta kehonhallinnasta tuon ranteeni p****ksi saaneen kaatumisen jälkeen yksi keskeinen tavoite.

Fast forward tähän päivään. Täytän kuukauden päästä 44 vuotta. Olen fyysisesti merkittävästi vahvempaa tekoa, mitä silloin 39-40 ikävuoden hujakoilla. Mielen kanssa on ollut haastavampaa. Olen kärsinyt burnoutista, ja sen vaikutteet tulevat usein uniin ja heijastuvat selkä- ja hartiakipuina.

Olen kannustanut (varmasti monen muun lailla) Hannaa jo pitkään mahdollistamaan sama hyvinvoinnin, kehonhallinnan ja joustavuuden ilo mahdollisimman monelle muullekin. On selvää, että personal trainerin säännöllinen palvelu on tyyristä ja monesta muusta asiasta pois. Itselleni tämä on ollut elämän mullistava sijoitus, mutta ymmärrän olevani erityisasemassa.

Siksi Hannan viesti kesälomalleni sinne kuuluisaan laiturinnokkaan verkkovalmennusten lanseeramisesta teki minut VALTAVAN iloiseksi. Elokuussa Hanna lanseeraa alla tarkemmin kuvatut kaksi valmennustaan verkossa.

Tuo Fitball by Sportslady kuuluu joka viikko elämääni, jo monen vuoden ajan. Voin lämpimästi suositella, sillä noita tosiaan voi tehdä kotona. Me treenaamme omassa kodissani, emme salilla. Joskus tosin myös ulkona, mikä on ihan mahtavaa vaihtelua sisätreeneille.

Aineenvaihdunta-valmennus on toinen, jota todella suosittelen. Oma kehoni meni täysin lukkoon nyt kaksi vuotta sitten kesällä. Antibioottikuuri oli sysäys sille, ja kun päällä oli aikamoista muuta henkistä kuormaa, olin sen syksyn kuin kävelevä ruumis, jonka keho ei toiminut lainkaan. Aineenvaihdunnan uudelleen käynnistäminen oli iso juttu ja siihen tarvittiin myös lääkärin jeesiä. Hanna siihen kuitenkin vaikutti isosti osaamisellaan, tiedoillaan ja tämän kokonaisuuden huomioimisella joka ikinen viikko.

Lämmin suositus siis näille! Verkossa on vaikka minkämoista valmennusta myytävänä. Hannan treenit sopivat mielestäni meille bisnesnaisille- ja miehille, joilla on vaativat työt, huonot unet ja epäsäännölliset ruokailutottumukset. Hanna on itse rahoituspuolelta valmentajaksi siirtymän tehnyt, läpikäynyt itse varmaan kaikki stressit, aineenvaihduntahäiriöt ja työn & perhe-elämän yhdistämisen tuomat kivut, säryt ja vaivat. Hän on osannut aina muuntaa vaikka aamulla vasta minut nähdessään harjoituksen sisällön, ja auttanut minua samalla paljon myös pääkoppani kanssa.

Että, jos jotain voin lämpimästi suositella niin Hannaa.”

Voitte kuvitella kuinka onnellinen olen siitä, että saan tuoda tämän metodin myös teidän kaikkien ulottuville! Fitball by Sports Lady™ valmennus alkaa maanantaina 19.8 ja sinne pääset rekisteröitymään täältä.

Toinen verkkovalmennukseni, jonka voin teille ylpeänä esitellä, on Aineenvaihdunta käyntiin valmennus. Se on myös syntynyt omien kokemusteni siivittämänä, ylirasitustilan ja kilpirauhasen vajaatoiminnna sotkeman kropan elvyttämisen tuloksena.

Valmennuksessa opit kuinka saat kehon toimimaan, aineenvaihdunnan pelittämään ja löydät taas keveämmän olemuksen. Tämä on varsin sopiva etenkin näin kesän jälkeiseen elämään. Valmennuksessa saat kirjalliset ja kuvalliset ohjeet dynaamiseen syvävenyttelyyn suoritustekniikoineen. Venyttely auttaa kuonan poistamisessa kehosta ja laittaa nesteet liikkeelle. Sen ansiosta huomaat ulkonäössäkin muutosta miten kroppa lähtee kapenemaan linjakkaammaksi. Verkkovalmennnukseen kuuluu myös ruokavalio joka on kymmmen sivun paketti vinkkeineen, resepteineen ja esimerkkiaterioineen. Valmennuksesta voit lukea täältä lisää ja pääset sivuilta myös rekisteröitymään mukaan! Tämä valmennus alkaa 12.8.

Tämä kesä on ollut kyllä todella hyvä. Lomalle jäädessä ajatus oli lähinnä vain olla ja nauttia lapsesta ja koirasta ja olemisesta ja kehittää itseäni NLP-opintojen parissa. Bikinit ei montaa kertaa olleet päällä, mutta muutaman kerran käytiin Kumpulassa uimasssa. Loppulomasta tuli sitten mieletön inspiraatio ja into kaikkeen tekemiseen töiden osalta, ja sen myötä syntyivät nämä verkkovalmennuksetkin sitten. Niistä on jo muutamassa päivässä tullut niin hyvää palautetta ja ilmoittautumisia on ropissut. Voin aidosti sanoa, että nämä valmennukset ovat ainutlaatuisia. Tällaisia oppeja et varmasti muista valmennuksista ole saanut! 

Eli luovuus on todella kukkinut tämän kesän aikana ja onnellisuus on muodostunut pienistä asioista, arjen iloista, lapsesta ja koirasta, itseni kehittämisestä, läsnäolosta ja siitä rauhan tunteesta mikä kesän aikana on vahvemmin tullut elämään. Olen jo muutama vuosi sitten oppinut pysähtymään, mutta tämä kesä opetti sitä vielä lisää kun kesää ei täyttänyt etukäteen kaikella tekemisellä ja menemisellä. 

Syksy tulee olemaan tosi kiireinen. Teen paljon töitä unelmieni eteen ja teen sen mielelläni. Osaan myös pysähtyä voidakseni hyvin myös jatkossa. En myöskään luovu lomistani, joita pidän nyt enemmän kuin "tavallisissa töissä" ennen yrittäjyyttä. Yhdeksän vuoden ajan olen saanut toteuttaa unelmiani. Olen unelmoinut ja tehnyt töitä jokaisen idean ja tavoitteen eteen kovasti. Eihän se helppoa aina ole, mutta tämä työ on niin palkitsevaa. Voin aidosti auttaa ihmisiä ja auttaa heitä kohti parempaa hyvinvointia. Kiitollisena, onnellisena ja innostuneena olen aloittanut sunnuntaina ohjaustyön johon sain loman jälkeen vähitellen palata. 

Ihanaa elokuuta ja töihin paluuta kaikille <3 

Instan puolella taas enemmän arjen kuulumisia stoorissa!

P.S. Ensi viikolla ilmestyvässä Sport lehdessä on suunnittelemani tehokas treeni supersarjoina!

Muuta ajatteluasi, muuta fysiologiaasi ja voi paremmin

Töiden alku lähenee vähitellen, mutta yrittäjänä olen toki tehnyt kesäloman aikanakin töitä. Talousasiat pitää hoitaa ja samoin moni muu asia. Pitkän kesäloman aikana pää ja kroppa ovat nollautuneet hyvin ja uusia juttuja onkin nyt kehitteillä sen myötä. On ollut aikaa tehdä, kirjoittaa, ideoida ja olla luova. Yrittäjälle loma on tosi tärkeää ja vaikka yrittäjä ei loman aikana palkkaa saa, lomarahoista puhumattakaan, olen silti pitänyt pitkät kesälomat jo monta vuotta. Lomailen myös syksyllä, joulun aikaan, hiihtolomalla ja pääsiäisenä. Joku ihmetteli sitä kuinka minulla on varaa pitää niin paljon lomaa. Vastasin hänelle, että minulla ei ole varaa sairastua. Olen kantapään kautta yrittäjyyden aikana oppinut nämä asiat ja todennut sen että terveydellä ei ole hintaa. Miksi raataa itseään siihen pisteeseen että terveys menee. Sen sijaan olen nähnyt mahdollisuutena sen, että pidän enemmän lomaa ja kulutan vähemmän. Sitä selviää yllättävän pienellä budjetilla kun on rahan käytöstään tarkka. 

Hyvinvointiin liittyy niin moni asia. Myös talousasiat. Voit syödä vaikka kuinka terveellisesti, liikkua hyvin ja levätäkin, mutta jos raha-asiat painavat mieltä, et voi hyvin. Voidaan ajatella, että hyvinvointi jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen:

1. Mieli

2. Kehitys

3. Faktat

Mieleen liittyy esimerkiksi kaikki motivoitumiseen liittyvät asiat, faktoihin taas esim. uni, raha, ruokavalio ja kehitykseen puolestaan liittyy kaikki oppiminen ja treenaaminen. Jos yksi osa-alue ei ole kunnossa, ei haluttuun lopputulokseen päästä. Tarkoitan sitä, että vaikka motivoituminen ja treenipuoli olisi kunnossa, mutta syöt huonoa ruokaa tai tuhlaat liikaa, et löydä tasapainoa elämään. 

Mutta se mihin suuntaat ajatuksesi, sinne virtaa energiasi. Puhuin eilen instan stoorissa siitä, miten muutama vuosi sitten ei kaikki mennyt niin hyvin. Oli kipuja, loukkaantumisia ja raha-asiatkin tuntuivat menevän vähän huonosti. Ajatteluani muuttamalla pääsin lopulta eroon niin kivuista kuin rahahuolistakin. Kroppa tuli kuntoon ja liikevaihto parani seuraavana vuonna 25%. Ajatteluani ja sisäistä puhetta muuttamalla sain kropankin toimimaan paremmin silloin muutama vuosi sitten. Koska oikeasti tämä vaikuttaa fysiologiaan, sen olen nyt oppinut ihan käytännön harjoitusten kanssa. Se ei ole huuhaata. 

NLP Practitioner koulutuksessakin teimme ihan ensimmäisillä kerroilla harjoituksen, jossa tarkoitus oli tutkia sitä miten huomio kiinnittyy niihin asioihin mihin suuntaamme ajatuksemme. Saimme tehtäväksi kulkea ympäri tiloja ja etsiä kaikkea vihreää. Sitä löytyi paljon. Kun kouluttaja kysyi näimmekö mitään sinistä, kukaan ei muistanut nähneensä.

Ja siinä missä on suuri merkitys ajattelulla, on myös sanoilla. Sitäkin tutkimme NLP koulutuksessa juuri kuinka sanat joita käytät, vaikuttavat jopa omaan fysiologiaan. Aivan todella mielenkiintoista ja upeaa kyllä! Käytin esimerkkinä henkilöä, josta kuvaava adjektiivi oli "raskas". Tämän henkilön seurassa minulla oli aina todella raskas olo ja tuntui että kaikki energiani hänen näkemisensä aikana katosi jonnekin. Adjektiivia muuttamalla löysin lopulta häntä kuvaavaksi adjektiiviksi opettavainen ja maailmankuvaani avaratava henkilö. Jos ja kun joskus hänet tapaan, uskon että olo on varmasti kevyempi hänen seurassaan. Kuten se muuttui jo ihan harjoituksen aikana. Harjoitus oli nimeltään adjektiiviprosessi harjoitus. 

Viimeiset kolme päivää olen viettänyt siis koulutuksessa taas ja isoin ja paras juttu oli varmasti motivaation tutkiminen. Kävimme läpi erilaisia motivaatiostrategoita ja harjoituksia siihen, kuinka motivaation voi löytää ja mikä kaikki siihen vaikuttaa. Se on todella hyödyllinen myös työni kannalta. Isoin juttu lopulta motivaation löytymiseen on itsetuntemus, jos pitäisi jokin suurin asia siitä opitusta kaivaa mitä koulutuksessa tuli esille. NLP Practitioner koulutusta on jäljellä vielä pari kuukautta. Ja sen verran siitä ehkä vielä mainitsen miksi sen aloitin. 

Vuoden vaihteessa löysin Tony Robbinsin ja luin hänen kirjansa ja kuuntelin äänikirjat. Tonya ei suotta sanota maailman suosituimmaksi henkiseksi valmentajaksi. Hänen valmennustapansa perustuu NLP:hen ja hän on menestyksekkäästi valmentanut yli 4 miljoonaa ihmistä. Mukaan lukien monta arvostettua julkisuudenhenkilöä, yritysjohtajaa ja urheilijaa. Hänen opeistaan sain todella paljon voimaa ja apua. Loppuvuodesta jouduin nimittäin kokemaan pahoja pettymyksiä muutaman henkilön taholta ja surin asiaa niin paljon, että loplta jouduin soittamaan ambulanssin loppiaisena. Sydän ei saanut happea ja sitä tutkittiin, mutta mitään ei sydämen hapenpuutteen vuoksi löytynyt. Pohjalla oli myös paha keuhkoputkentulehdus. Sellaisestakaan en ole kärsinyt varmasti 20 vuoteen. Kiinalaisen lääketieteen mukaan suru menee keuhkoihin ja länsimainen lääketiede puolestaan tunnistaa särkyneen sydämen syndrooman. Sydämen särkyminen muuttuu henkisestä fyysiseksi. Mutta kun lopulta toivuin, aloin laittaa vieläkin enemmän kaikkea mahdollista elämässä siihen kuntoon etten koskaan joutuisi katumaan sitä että olisin jättänyt jotain tekemättä. Samalla ilmottauduin NLP koulutukseen, koska halusin ymmärtää paremmin ihmisten käytöstä, oppia itse paremmaksi vuorovaikutustaitojeni osalta ja ennen kaikkea oppia ymmärtämään syvemmin kehon ja mielen yhteyttä, välttääkseni sairastumiset tulevaisuudessa sen vuoksi että sallin tunteiden sairastuttaa kehoni. 

Olen saanut valtavasti mahtavia työkaluja omaan valmennustyöhön ja tutustunut upeisiin ihmisiin. Itsevarmuuteni on kasvanut siinä, että teen kuin teenkin asioita oikein ja tietynlainen rauha ja läsnäolo ovat elämässäni voimakkaamin kuin koskaan aikaisemmin. Tieto siitä miten erilaiset maailmankuvat ihmisillä on ja miten heidän "totuudestaan" vain 10 % on poimittu todellisuudesta ja loput 90 % miodostuu oman menneisyyden, uskomusten ja oman maailmankuvan perusteella, on ollut avartavaa. Totuus on kuitenkin se, että toisia et voi muuttaa, vain itseäsi. 

Huh mikä alkupuhe, mun piti kirjoittaa oikeastaan aivan muusta asiasta. Harjoittelusta ja siitä miten saat terveen, toimivan ja vahvan kehon. Mutta tämä olkoon seuraava postaukseni. Ja ajattelulla on oma osansa siinä että keho alkaa toimia. Asiaa on paljon ja instan stooria (otin myös Facebookin stoorin käyttöön) kannattaakin seurata, sillä siellä on paljon niin ajatuksen virtaa kuin treenivinkkejä ja vinkkejä terveellisesti syömiseen. Niin paljon olisi kaikkea kerrottavaa teille, mutta aikahan on rajallista. Huomaan myös sen, että puhelin on enemmän täynnä liikkuvaa kuvaa kuin valokuvia. Selvästi olen innostunut viestimään sen avulla. 

Ihanaa torstaita teille ja nyt täällä menee kone kiinni ja lähden ulos ja aurinkoon!

Neljän viikon kesälomakuulumisia

Heippa ja terkkuja kesälomalaiselta. Täällä lomaviikot ovat menneet aivan mielettömän nopeasti. Instagramin Stoori onkin päivittynyt lomamenoilla ahkeraan ja sieltä olette kuulumisia varmaan nähneet ja kuulleetkin. Stoorin päivitys on niin helppoa ja nopeaa ja mukavaa. Ja loman aikana blogi onkin elänyt vähän hiljaiseloa. Olen myös halunnut keskittyä kaikkeen muuhun kuin someen tai työntekoon. Töitä on kuitenkin vähän pitänyt tehdä ja koulutustakin on ollut kesän aikana pariin otteeseen. 

Edellisviikolla oli taas NLP-koulutusta 3 päivää putkeen. NLP Practitioner -koulutus on nyt puolivälissä. Koulutuspäivät ovat tiiviitä, aamusta iltapäivään asti uuden opiskelua ja harjoituksia. Harjoituksista on (ja tulee olemaan vastaisuudessakin) ollut valtavasti hyötyä, kun mietin omia vuorovaikutustaitojani ihmisten ja asiakkaiden kanssa ja myös sitä millaisia työkaluja saan NLP:stä käyttööni valmennustyössä. 

Yksi harjoituksista oli todella rankka kun päätin rohkeasti laittaa itseni peliin. Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin haavoittuvuudesta joten päätin tehdä itsekin kuten kirjoitan. 

Yksi NLP:ssä käytettävä työkalu on ankkurointi. Jokainen meistä tunnistaa varmasti tilanteen jossa jokin ääni, tuoksu, maku, tietynlainen kosketus tai ihan jokin tilanne tuovat mieleesi jonkun henkilön tai tilanteen. Kokemus voi olla positiivinen tai negatiivinen, vuosien takaa tai lähimenneisyydestä. Se voi olla surullinenkin ja tulee hyvin kirkkaana yhtäkkiä mieleesi. Joskus tuollainen tunne saa aikaan kehossamme oudon olon, eikä sitä oikein osaa yhdistää mihinkään. Se vaikuttaa sinuun jotenkin ja ääni tai tuoksu tai asia tuntuu vain kovin tutulta. 

Yksi helppo esimerkki ankkurista on vaikka Suvivirsi. Sen kuullessasi palaat heti lapsuuden kevätjuhliin. Tätä tunne-aisti- yhdistelmäketjua kutsutaan NLP:ssä ankkuroimiseksi. Suuri osa ankkureistamme syntyy tiedostamatta, ikäänkuin salaa. Mutta ankkureita voi asentaa myös tietoisesti. Jos tarvitset tietyssä tilanteessa vaikka itsevarmuutta tai sinnikkyyttä, voidaan tämä asentaa sinuun ihan fyysisesti painamalla ankkuri vaikkapa tiettyyn kohtaan kädessäsi. Näitäkin olemme koulutuksessa harjoitelleet. 

Siinä missä ankkureita voidaan asentaa, voidaan niitä myös poistaa. Tätä kutsutaan ankkureiden luhistamiseksi. Ja tässä harjoituksessa laitoin itseni lopulta todella likoon. Olisin voinut valita jonkin helpon teeman tai esimerkin omasta elämästä. Vaikkapa "liikenneraivon" tai jonkin arkisen tilanteen. Mutta valitsin minua koskettavan ja surettavan tilanteen. Halusin laittaa itseni likoon, mutta tarvitsin siihen todella paljon rohkeutta, sillä tiesin että haavoittuvuuteeni vääjäämättä tulisi esiin. Tiesin, että en pystyisi mitenkään tekemään harjoitusta itkemättä. Mutta päätin tehdä sen siitä huolimatta. Silloin siitä olisi myös oikeasti hyötyä itselleni ja kuten edellisen postauksen viimeisin kommenttikin toteaa, on uskalluksessa antautua haavoittuvuudelle on aitouden ydin. 

Neljä viikkoa on lomaa tosiaan nyt mennyt ja pari on vielä jäljellä. Salikortin olin laittanut tauolle kesäksi, mutta kävin sen aktivoimassa melkein heti juhannuksen jälkeen. Lomapäivät ovat muuten menneet tosi rennosti. Kävin ystävän kanssa Tuusulan kesäteatterissa. Museokortilla on ollut hyvä käydä katsomassa erilaisia näyttelyitä ja lapsen ja pikkukoiran kanssa tehtiin Saariston Rengastien kierros. Kiersimme autolla Turun saaristossa ja yövyimme kolmessa erilaisessa paikassa. Tästä on työn alla oma postauksensa kun sitä on kovasti toivottu. Saariston kiertäminen on aina ollut mun haave ja olihan se upea kokemus. Ja sitten on otettu ihan rennosti. Lomaa ei tarvitse suorittaa ja riekkua ympäriinsä vain sen takia että on mahdollisuus. On ollut ihana rauhoittua ja levätä ja parin viikon päästä on taas ihana mennä töihin!

lähdössä NLP koulutukseen

NLP Practitioner koulutus on nyt puolivälissä

Helsingin taidemuseo HAM:ssa Ellen Thesleff'n näyttelyssä

lähdössä ystävän kanssa museokierrokselle

Hakasalmen huvilassa oli kiva näyttely "Suruton kaupunki"

Tamin kanssa aika menee kävelylenkillä ja puistossa

mansikat on koko perheen herkkua ja niitä on myös pakastettu reippaasti

viiden euron alelöytö, gebardipaita

Järvenpäässä Villa Cooper (peilikuva Ainolasta ilman laudoitusta)

Sibeliuksen Ainola

Ainolan kaunis puutarha

oli ihana päivä tädin kanssa 

kahvihetki Ainolassa äidin siskon kanssa

Halosenniemen laituri

taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi

loman aikana on ehditty leipoa myös herkkuja lapsen kanssa

ja nukuttu päiväunia

..ja lähdetty aamulla salille 

aurinkoa en ole ottanut tänä kesänä joten värikin on sen mukainen :)

Ihanaa viikkoa kaikille ja seuraavaksi postaus saaristoretkestämme. Siitä toivottiin postausta kovasti Instan Stoorin puolella. 

Haavoittuvuus, tunteiden vastaanottaminen ja hyväksyminen

tässä herätty eilen päikkäreiltä Tamin kanssa

Kesälomasta on mennyt kohta pari viikkoa ja en ole tehnyt oikeastaan mitään ihmeellistä. Lomaillut kotimaisemissa ja suunnitellut tulevien viikkojen lomajuttuja ja toteuttanut erästä salaista projektiani, unelmaani, kun siihen on ollut aikaa. Ei siis mitään ihmeellistä sen vuoksi että on loma ja mahdollisuus lähteä jonnekin tai suorittaa lomaa. Onnelliseksi minut nykyään tekee ihan tavalliset asiat. Se, että voin ottaa päikkärit sohvalla keskellä päivää ja koira köllöttää vieressä. Se, että istutaan lapsen kanssa leffaa katsomassa vieri vieressä sohvalla ja syödään karkkia. Se, että voin yllättää lapsen iloisesti kun hän tulee pihalta tai se että kävelen sateessa pikkukoiran kanssa.

tämä väsäämäni välipala-asetelma yllätti lapsen iloisesti eilen :)

Tami oli innoissaan aamun vesisateesta

Rohkeutta on tullut myös mietittyä todella paljon. Olen tehnyt paljon asioita menneen puolen vuoden aikana, joihin olen tarvinnut rohkeutta. Vielä kun luin Nooran blogista "Tällä hetkellä inspiroi rohkeus -postauksen, oli sen kuin piste I:n päälle. Se, että joku saa blogistani ja instastani inspiraatiota, on aina parasta kiitosta tälle työlle mitä teen. Olemme tavanneet Nooran kanssa somen kautta, nähneet livenä facetimessa kun ohjasin hänelle treeniohjelmia ja vihdoin oikeasti livenä kun hän kesäkuun alussa tuli tuomaan taulun meille kotiin. Noora on maalannut minulle kaksi taulua ja toinen niistä, tämä uudempi, symbolisoi nyt minulle rohkeutta. Tilasin sen nimittäin tässä kaiken tekemisen hässäkässä häneltä. Taulu koristaa olohuonettani ja muistan sanan rohkeus aina katsoessani sitä. Sen merkitys minulle on tullut niin omista tekemisistäni kuin Noorankin tekemisistä, hän toteuttaa unelmaansa rohkeasti. Käykäähän katsomassa Nooran sivuilta hänen kauniita maalauksiaan. Niissä yhdistyvät kauneus, osaaminen ja myös sielun kauneus, jos näin voi sanoa. Nooran omin sanoin teokset ovat kuin elämä, useista kerroksista muodostunut kokonaisuus. 

taustalla Nooran maalaukset, lähdössä piknikille Tamin kanssa

Rohkeudesta kun puhutaan, niin pakko mainita teillekin: katsoin eilen Netflixistä Brené Brownin The Call to Courage -dokumentin. Hän on tutkinut 20 vuotta rohkeutta, haavoittuvuutta ja häpeää. Hänen TED-puheensa on yksi suosituimmista puheista. Hänen mukaansa ei voi olla rohkea ilman haavoittuvuutta. Hän oli kokenut ison oivalluksen törmätessään presidentti Rooseveltin puheeseen, jota hän dokumentissaki siteerasi. 

Theodore Roosevelt,1910

"Kriitikolla ei ole väliä, eikä sillä, joka osoittaa vahvan ihmisen murtuvan tai sen kuinka tekijä olisi voinut toimia toisin. Kiitos kuuluu areenalla olevalle, jolla on kasvoillaan pölyä, hikeä ja verta, ja joka yrittää urhoollisesti, ilmaisee itseään, epäonnistuu kerta toisensa jälkeen ja lopulta, kenties tietoisena saavutuksensa tuomasta riemusta, voi epäonnistua uskaltavaisesti haavoittuen."

Minä elän sillä areenalla, olen rohkea elämässäni, tulen esiin ja otan riskejä. Kun elää näin, on sanomattakin selvää että kokee takaiskuja. On sitten kyse työstä tai ihmissuhteista. Kun on rohkea, on selvää että epäonnistuu. Rohkeuteen ei liity pelkkä epäonnistumisen uhka vaan se, että epäonnistuminen tulee vääjäämättä eteen jossain vaiheessa. Moni sanoo, että ei välitä muiden mielipiteistä. Mutta me kaikki välitämme niistä silti. Neurobiologiamme vuoksi välitämme mitä muut ajattelevat. Mutta pitää vain olla tarkka sen suhteen kenen mielipiteistä välittää. Ei pidä siis tyrmätä kaikkien mielipiteitä, vaan ainoastaan joidenkin. Kenen mielipiteitä kannattaa kuunnella? Niiden jotka rakastavat sinua, ei huolimatta haavoittuvuustasi vaan juuri sen vuoksi. Heidän palautteellaan on väliä. Ei mielistelijöiden tai kateellisten ihmisten.  

Haavoittuvuus ei ole voittamista tai häviämistä vaan rohkeutta olla mukana kun lopputulokseen ei voi vaikuttaa. On ihmisiä, jotka puhuvat asioita mutta eivät pysty selvittämään niitä ja ottamaan niistä vastuuta, kohtaamaan toisia ihmisiä joita ovat kohdelleet huonosti. Mutta haavoittuvuus on sitä, että uskaltaa sanoa mitä tuntee, silläkin uhalla että lopputulos ei ole mieleinen itselle. Uskaltaa sanoa ensin toiselle että rakastaa, tai uskaltaa puhua syvimmistä tunteistaan, peloistaan tai ajatuksistaan. Tai yksinkertaisesti lähteä toteuttamaan unelmaansa ilman että tietää mitä tuleman pitää. Olen itse elänyt tällaisen filosofian mukaan kymmenen vuotta. Olen tehnyt asioita joita olen pelännyt silläkin uhalla, että epäonnistun. Olen onnistunut mutta myös epäonnistunut. 

Brene Brown sanoo, että haavoittuvuus ei ole heikkous vaan itse asiassa tarkimpia tapoja mitata rohkeutta. Ja vielä jos ei toteuta rohkeasti unelmiaan ja ota silloin tällöin rohkeana vastaan epäonnistumisia, silloin ei tarvitse olla kiinnostunut muiden palautteesta omaa työtään kohtaan. 

Minkä takia sitten pitäisi olla haavoittuvainen? Haavoittuvuus on kuin kovan tunteen pehmeä sisus. Häpeä, pelko, katumus, pula. Miksi tuntea näitä tunteita ja antaa vielä muiden nähdä ne itsessään? Ihmiset eivät halua olla haavoittuvaisia, haluamme suojata itsemme. Haluamme pysyä turvassa. Suojan kanssa on se ongelma, että haavoittuvuus on niin rakkauden, yhteenkuuluvuuden kuin ilonkin keskipiste, mutta myös niiden syntymäpaikka. Ihmiset yhä enemmän nykypäivänä eivät uskalla rakastaa tai ole kykeneviä selvittämään asioita koska pelkäävät haavoittuvuutta. He mieluummin tuntevat tuskaa tai katumusta kuin uskaltavat laittaa itsensä peliin. 

myöhäinen iltaulkoilu lapsen ja koiran kanssa yksi parhaita hetkiä lomalla

Olen miettinyt paljon tällä viikolla onnellisuutta ja sitä mikä tekee onnelliseksi, sillä olen ollut todella onnellinen. Pienistä asioista. Olen kirjoittanut paljon blogissakin aiemmin onnellisuudesta ja mikä siihen johtaa. Tämän päivän Hesarissa oli myös juttua hyvästä elämästä. Onnellisuuteen liittyy yhteenkuuluvuuden tunne, ja tuossa "On rohkeuden aika" -dokumentissa puhuttiin siitäkin mielestäni aivan mielettömän upeasti. Yhteenkuuluvuus tulee sisimmästämme. Me haluamme yhteenkuuluvuutta. Brownin tutkimuksen mukaan yhteenkuuluvuuden vastakohta on joukkoon sopiminen. Se on arviointia ja sopeutumista. "Näin minun pitää puhua ja olla. Näin pitää välttää sanomasta. Tältä pitää näyttää." Se on joukkoon sopimista. Yhteenkuuluvuus tarkoittaa ensin itsensä hyväksymistä. Puhumista omin sanoin, ja ettei petä ikinä itseään muiden tähden. Todellinen yhteenkuuluvuus ei vaadi itsensä muuttamista, vaan itsenään olemista. Se on haavoittuvuutta. Olen päättänyt olla jatkossakin sellainen. Kaiken uhalla. Ja tämän pitkän listan perällä on ilo.

Minun mielestäni on joka kerta niin mahtavaa kun ihmiset kuuntelevat sydäntään ja alkavat toteuttaa unelmiaan rohkeasti. Mutta usein heidän puheistaan paistaa pelko siitä, että voiko sitä hyvää fiilistä näyttää ja saako iloa onnistumisestaan tai mistä tahansa tuntea. Pelkäämme tuntea iloa. Vanha sananlaskukin sanoo: Se kel onni on, se onnen kätkeköön. Pelkäämme sitä, että kun annamme itsemme tuntea iloa, jokin riistää sen meiltä tai jotain pahaa tapahtuu. Voisi sanoa, että hienojen asioiden keskellä olemme kuin tragedian kenraaliharjoituksessa. Olen itsekin miettinyt viime aikoina sitä, miten taipuvainen on ajattelemaan, että nyt kun sitä on elämänsä parhaassa kunnossa, varmasti kohta tapahtuu jotain. Se on meille luonnollista. Tai kun rakastamme kovin lastamme tai lemmikkiämme, pelkäämme että heille tapahtuu jotain tai heidät riistetään meiltä. Tai ajattelemme, että kun perheellä on kaikki hyvin ja koti on kunnossa, kohta varmasti sattuu jotain. Ihminen on taipuvainen tällaiseen ajatteluun, tutkimusten mukaan 95 prosenttisesti. 

Mietin itse asiassa tätä asiaa tämän kevään aikana paljon. Olin ikionnellinen ottamastani koiranpennusta, mutta taustalla oli jatkuva huoli siitä että koiralle sattuu jotain. Okei, Tami on ollut selvästi keskivertokoiraa hasardimpi versio ja alku hänen kanssaan oli tapahtumarikkaampaa kuin monella muulla koiranomistajalla. NLP-koulutuksen tutustumisillassa ollessani siellä tehtiin harjoitus. Piti valita jokin tunne, negatiivinen tai positiivinen. Valitsin itselleni tunteeksi huolen koirasta joka oli silläkin hetkellä kotona yksin. Olin miettinyt sitä miksi koen niin valtavaa huolta hänestä. Harjoituksessa tämä tunne piti hyväksyä ja sitten odottaa seuraavaa tunnetta joka itseen tulisi hyväksyttyään ensimmäisen tunteen. Seuraava tunne mikä minulle tuli oli menettämisen pelko. Pelkäsin menettäväni tämän rakkaan otuksen koettuani jo muitakin menetyksiä, menettäessäni rakastamiani ihmisiä. Seuraava tunne tämän jälkeen mikä mieleeni tuli oli se tunne mitä tarvitsen, rakkautta. Miksi koin menettämisen pelkoa? Koin sitä sen vuoksi koska pelkäsin menettäväni sen viimeisenkin (kärjistetysti) joka minusta välittää. Kun ymmärsin tämän asian, hävisi huoli koiran selviämisestä lähes kokonaan. Mutta ylipäätään se, että myöntää itselleen jotain mitä tarvitsee ja uskaltaa kohdata kokemansa tunteet mitä kokee ja tuntee. Tämän kirjoittamistakin mietin pitkään tänne, mutta päätin kuitenkin kirjoittaa siitä. Tuon harjoituksen myötä olen osannut olla vieläkin aidompi ja haavoittuvaisempi ja huomannut saavani enemmän rakkautta tai olen osannut vastaanottaa sitä paremmin. 

Laitan myös teille tämän harjoituksen mallin tänne blogiin tunteiden vastaanottamisesta ja hyväksymisestä. Tämä oli nimittäin itselleni todella avartava kokemus. Tunteen voi aina painaa pois tai sivuuttaa. Kuinka moni meistä torjuu tunteensa? Voimme myös vatvoa, pohtia ja analysoida asiaa ja näin kasvattaa tunnetta ja pahentaa oloa. Tai voimme ottaa tunteen vastaan ja joskus päällimmäinen tunne ei olekaan se, mistä on kysymys. Voi olla vaikka ensin väsymys, väsymyksen takaa voi tulla huolestuminen ja lopulta vastuunkantaminen. Omassa tapauksessani ensin oli huoli, sitten menettämisen pelko ja sitten rakkauden vastaanottaminen. 

Parasta harjoitus on tehdä niin, että saat jonkin toisen ihmisen lukemaan sinulle tämän jotta voit keskittyä itse harjoitukseen. 

Tunnemeditaatio:

1. Ota mukava istuma-asento ja havainnoi omaa kehoasi. Huomaa, mikä tunne sinulla on päällimmäisenä ja missä kohtaa se tuntuu. Se voi olla jokin tuttu tunne tai sitten jokin epämääräinen, jota et välttämättä edes osaa nimetä. 

2. Anna tunteelle lupa tulla. Voit sanoa sille mielessäsi että "Mä huomaan sut. Sä saat olla siellä. Tervetuloa." Voi olla, että sulle nousee mieleen jokin kuva, asia, henkilö tai tilanne. Voit antaa sen tulla ja sitten liukua pois. Keskity tunteeseen ja huomaa se analysoimatta. On mielenkiintoista huomata, miten se tulee ja millaiselta se tuntuu. 

3. Kun olet ottanut tunteen vastaan, anna sen astua syrjään, liueta, haihtua, laimentua ja huomaa mikä tunne tulee seuraavaksi. se voi olla jokin tuttu tunne tai epämääräinen tuntemus. Voit nimetä sen väljästi, mutta sekään ei ole välttämätöntä. 

4. Anna sillekin lupa tulla täysin, kokonaan. Jos mieleesi nousee jokin asia, anna sen haihtua pois analysoimatta tai pohtimatta sitä. Kun tunne taas laimenee tai alkaa siirtyä syrjään, voit taas huomata millainen tunne tulee seuraavaksi. 

5. Jatka tunteiden vastaanottamista niin kauan, kunnes tulee jokin myönteinen tai rauhallinen tunne. Yleensä sellainen on 4-5 tunne. Voit lopettaa siihen. 

Tunnemeditaatio (lähde Tuula Masalin NLP Practitioner 2019 ja psykologi, psykoterapeutti ja NLP-kouluttaja Veli-Matti toivonen, NLP Practitioner koulutus, Marja Kokkonen: Jyväskylän yliopisto, väitöskirja: aikuisiän tunteiden säätely ja fyysinen terveys).

Tällaisissa fiiliksissä täällä torstaita. Ihanaa viikkoa ja lomaa teille jotka lomailette myös. Aina ei tarvitse tehdä ja suorittaa vaan voi myös pysähtyä ja nauttia pienistä asioista. 

P.S. Ota Instasta talteen eilinen postaus: kesäinen kahvakuulatreeni @sportsladyh