Kuvia töistä ja keskiviikon tunnelmia

Tänäänkin aamulla kello soi aikaisin. Aamumehu ensimmäisenä vuorossa. Nyt oon tehnyt aika paljon porkkanainkiväärimehuja aamuisin, toiveena että siitä olisi ehkä vähän apua ruskettumisen kanssa :) Tykkään makailla auringossa (kesälomaa odotellessa) ja muutenkin liikkua ulkona, joten väri on kyllä muutenkin taattu. Ja kyllä mä muutenkin rusketun helposti. Mehun jälkeen venyttelin (tän viikon pitkät lenkit todella vaatii kehonhuoltoa) , herätin lapsen ja syötiin yhdessä aamupalaa ennen töihin ja kouluunlähtöä. Ero kropassa venyttelyn jälkeen oli taas kuin yöllä ja päivällä.. Jos en olisi venytellyt oisin ollut varmaan aivan koomassa koko päivän. Vaikka yöunta tuli taas se 8 tuntia. Pidän huolta, että nukun joka yö vähintään sen verran. 

Töissä tänään aamun ensimmäisen asiakkaan kanssa oltiin taas pihalla. Tehtiin kuulatreeniä. Tai hän teki, minä näytin liikkeet :D Mahtava meininki!

Ja mä niin rakastan tätä ulkona treenaamista. Kun kuulaa voi heittää ja paiskoa ja vaikka mitä. Tästä mä vouhkasin edellisessäkin postauksessa. Aivan mahtavaa. En voi millään lakata ihmettelemästä tätä kesän ihanuutta. Ja nyt rakastan mun työtäkin ziljoonasti enemmän!!!

Eilen oli muuten huippuhauska tunti Oulunkylän Kuntoutussairaalan henkilökunnan kanssa. Siellä käyn tiistaisin pitämässä kahvakuulaa. Ollaan oltu myös pihalla, kun on niin hienot kelit. Tunnilla tehtiin paljon kaikkia hauskoja ja hikisiä juttuja. Oon aikaisemminkin hehkuttanut blogissa kahvakuulakävelyä. Lankussa siirrät käsiä vuorotellen eteen. Nää naiset olikin niin kilpailunhaluisia, että kun laitettiin pieni kisa pystyyn kuka ottaa eniten askelia, alkoi kuulat liikkua. Koittakaa! Mainio liike! Liike oli osana kiertoharjoittelua. Jokaista liikettä tehtiin minuutti ja kyllä ne naiset vaan ylitti itsensä!

Tänään olikin sitten rauhallinen päivä. Tulin lounaalle kotiin aamun ohjauksen jälkeen. Partsille tietty kun paistoi. Pääsin testaamaan mun uusia Henkkamaukkabikineitä. Panamahattukin piti kaivaa esille, ettei jakaus kärvähdä. Samalla sitten tein hetken töitä partsilla. Ja siis todellakaan tällaisia päiviä ei usein ole, joten älkää saako yrittäjyydestä väärää kuvaa. Töitä tehdään kun niitä on, välillä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Silloin kun muut ihmiset nukkuvat tai rentoutuvat. Sitten välillä saattaa olla tällaista. Yleensä kyllä menen tukka putkella paikasta toiseen ja vielä välissä hoidan pienen fudiksenpelaajan ruokahuollon ja muun huollon ja kuskaamisen ja läksyjen tekemisen tai muuten vain vietetään aikaa yhdessä.

lounasta - ai ai ostin pitkästä aikaa marinoitua kanaa ja olihan se hyvää :D

Kävin myös kävelyllä, siitä tulikin pidempi lenkki: yli 12 kilometriä. Menin Viikin metsiin katsomaan Magnoliapuita, mutta ne olivat jo parhaan loistonsa nähneet. Samalla harjoittelin Snapchatin käyttöä ja onnistuinkin siinä jo jotenkin. Mut löytää sieltä nimellä sportsladyh eli sinne vaan seuraamaan. Tänään oon postannut sinne lenkiltä juttuja sekä vähän smoothien valmistusta. 

Illalla ois taas kuulatuntia luvassa, ja ulkona tottakai :D

Kahvakuulatreeni ulkona

vartalonympäripyöritys penkillä

Nyt on kyllä täydelliset kelit treenata ulkona. Aika harvassa on ne ohjauskerrat, jolloin olen ollut viime viikkoina valmennettavien kanssa sisällä. Kuulaa voi heittää ja paiskoa, ulkona lääniä voi käyttää hyödyksi ja tehdä erilaisia askelkyykky- ja kyykkykävelyitä. Tuon ylimmän kuvan vartalonympäripyöritys on hyvä liike. Astut jalalla toisen eteen niin että kantapää ja varpaat ovat peräkkäin. Sama takaisinpäin peruuttaen. 

yhden jalan pito käsi ylhäällä

Sitten voit etsiä epätasaisen alustan ja seisoa siinä yhdellä jalalla pitäen kuulaa ilmassa. Nousee syke kyllä ja tasapaino kehittyy. Tästä asennosta voit myös lähteä nostamaan vapaana olevan jalan polvea ylöspäin, jolloin vatsa pääsee lisää töihin! Myös yhden jalan maastaveto saa lisähaastetta, kun teet sen kiven päällä. 

Etuheilautukset kehotan aina tekemään ulkona niin, että irrotat kunnolla kädet kuulasta ja heität samalla kuulaa ylöspäin. Voit tehdä myös erilaisia flippejä. Pyöräyttää kuulan ympäri ilmassa. Paljon hauskempaa ja haastavampaa kuin tavallinen etuheilautus! Ja siinäkin saat lisähaastetta kun seisot penkillä tai kiven päällä.

Vatsoihin on lukuisia kivoja juttuja mihin ei mattoa tarvitse, mutta laitan nyt tämän liikkeen kuitenkin tähän. Laskeudu istuma-asennosta alas niin, että kallistat ensin lantion ja sitten todella hitaasti rullaat alas, nikama nikamalta, pitäen kädet kohti taivasta koko liikkeen ajan. Ala-asennossa lavat osuvat maahan ja sieltä ponnista reippaasti ylös ja suorista selkä.

No töiden lisäksi oon omassa treenissä keskittynyt nyt tällä viikolla taas enemmän venyttelyyn ja ulkonaliikkumiseen kun on noin hienot kelit. Aktiivisuusrannekkeen ohjelmistopäivitys toi mukanaan myös matkan pituuden, joten sitäpä onkin nyt kiva seurata. Tänään lenkillä kilometrejä taittui 11,9! Mittari on kyllä jo aivan kärsinyt, ostin sen joululahjaksi itselleni. Reunat repsottaa ja lasi on rikki, mutta toimi se vielä :)

Tsemppiä treeneihin ja kannattaa treenata pihalla. Ulkona harjoittelussa saa samalla mieli lepoa, kun pääsee luontoon kuuntelemaan lintujen viserrystä ja hengittämään raitista ilmaa :) Itse olen luopunut kuntosalilaitteista jo pari vuotta sitten, joten mulle paikalla ei ole enää väliä. Tosin salilla sitten on kiva käyttää palloa ja bosua toiminnalliseen treeniin. Ulkona voi sitten niiden sijaan etsiä luonnollisia, epävakaita alustoja treenaamiseen. 

Pori weekend

Oli kyllä huippu Porin reissu. Olin perillä jo perjantaina puolen päivän jälkeen ja yövyin viikonlopun ystävien luona. Kävelyä tuli viikonlopun aikana aivan valtavasti. Perjantaina oltiin heti Katinkurussa ja matkaa taittui 10 kilometriä. 

Venyteltiin kunnolla lenkin jälkeen. Näytin venytykset ja opastin Method Putkisto -jutuissa kavereita. Makailtiin nurtsilla ja venyteltiin. Oli mahtava ilma perjantaina. 

Sitten illalla kävin vielä Yyterissä kävelyllä. Ja senkin lenkin jälkeen tuli venyteltyä. Yyteri on aina niin henkeäsalpaavan upea. Jos asuisin Porissa, ajaisin tänne varmaan tosi usein lenkille. Tällaisia paikkoja ei vain ole joka paikassa.

Lauantaina oli ihana nukkua pitkään ja kävin Kirjurissa kävelyllä aamupäivällä. Kivaa vaihtelua mulle, kun sinne on tullut ne valmiiksi mitatut kävelyreitit. Tuli mentyä vähän uusia reittejä.

Sitten mä löysin uuden kukkakaupan. Liisankatu 8:sta. Floristimestarin. Ihana kauppa ja ostin Maaritille kiitoskukkasia Edith Piafin esitykseen. 

Sitten iltapäivällä vedettiin vielä Katinkurun lenkki, 10 kilsaa. Ja venyttelyä lisää. 

Täydellistä Porimeininkiä ja relausta. Kävelyä, kehonhuoltoa, hyvää ruokaa, hyvää seuraa, ei telkkaria, ei läppäriä. Ja ihanaa olla kavereilla kylässä, silloin sitä on niin täydellisen lomalla kun ei kotona kaikki asiat häiritse. Ja täydellisen lomalla kun ihanat ystävät laittaa ruuat valmiiksi eikä saa mitään tehdä. Todellista luksusta päästä valmiiseen pöytään. 

Illalla mä olin katsomassa Maaritin esityksen Kulttuurikulmassa. Edith Piaf on mun lemppari, tarinan kaikessa surullisuudessaan. Oon nähnyt dokumentit ja leffat ja monet tulkinnat lauluista. Mutta kun hyvä ystävä tulkitsee vielä sen aivan upeasti, on elämys taattu. Kiitin vedenpitävää meikkivoidettani kyllä esityksen jälkeen :) 

esityksen jälkeen Kultturikulman backstagella 

Sunnuntaina piti mennä fiilistelemään vielä Kirjuriin, pienelle kävelyle vaikka vähän satoikin. Sitten piti jo lähteä ajelemaan kotia kohti. En muista milloin olisin ollut näin rentoutunut. Skumppaakin tuli kivasti kilisteltyä viikonlopun aikana :)  

Kotona paistoikin ihanasti aurinko ja oli kiva mennä vetämään tuntia kun oli levännyt ja rentoutunut niin hyvin. Kaupassakäyntiä, ruuanlaittoa ja takaisin arkeen. Ja lasta oli tietysti ihan kauhea ikävä myös. Kyllä mä Poria vaan niin rakastan ja voisin helposti asua siellä. Tosin rakastan kyllä nykyistä, ihanaa, kotikaupunkia enkä muuttaisi täältäkään mihinkään. Onneksi Pori on lähellä, sinne ei aja pitkään. Tulee kesä ja tulee jazzit. Niitä mä odotan! Porissa tulee varmasti käytyä lähiaikoina enemmän taas. 

illallinen kuulatunnin jälkeen

Rakenna uutta, opi rakastamaan itseäsi

Jee! Perjantai. Tää lähtee kohta Poria kohti. Oon niin odottanut tätä viikonloppua, pitkästä aikaa Poriin ja näkemään ihania ystäviä siellä :)

Viikonloppu on taas aloittaa pohtimalla vähän syvällisiä. Viime päivinä oon miettinyt todella paljon kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siitä on keskusteltu myös valmennettavien kanssa. Haluamme voida hyvin kokonaisvaltaisesti. Tämä holistinen elämänkatsomus ravitsee ja ruokkii koko olemusta, fyysisesti ja henkisesti ja voisi sanoa myös hengellisesti jollain tasolla. Jos jätämme jonkin osa-alueen pois, emme ehkä ole epätäydellisiä, mutta kokonaisvaltaista hyvinvointia ei ehkä ole saavutettu. Voimme alkaa miltä alueelta vain, kunhan pääsemme eheään kokonaisuuteen. Yleensä aloitamme fyysisen hyvinvoinnin puolelta, sillä yleensä elämänmuutos alkaa esteettisin perustein. Haluamme näyttää paremmalta ja voida paremmin. Siitä matka alkaakin ja lopulta saatat löytää jotain vielä parempaa. 

Jostain on lähdettävä liikkeelle. Haluamme muuttaa ruokavaliota ja oppia valitsemaan ruokamme ja juomamme oikein. Miten ravinto vaikuttaa meihin? Haluamme valita parhaat vaihtoehdot. Ehkä luonnonmukaisempi lähestyminen ravitsemukseen ja itsensä parantamiseen alkaa kiinnostaa. Löydämme itsellemme sopivan liikuntamuodon ja alamme pitää huolta kehosta fyysisesti. Ymmärrämme jossain vaiheessa miten tärkeä merkitys on liikkua monipuolisesti. Vähitellen huomio alkaa kiinnittyä myös kehonhuoltoon. Jossain vaiheessa tiedostamme myös rentoutumisen ja levon merkityksen. Henkisellä tasolla ehkä meditointi alkaa kiinnostaa tai oma asennoituminen asioihin ja ihmisiin, elämään yleensä. Tai ylipäätään koko elämäntapamuutoksen myötä arvomaailma menee täysin uusiksi. 

Mikä on elämässä tärkeää? Mikä riittää sinulle? Mikä on tarpeeksi? Elämäntapamuutos on pitkä prosessi ja se ei ole vain oikein syömistä ja liikkumista. Siihen liittyy niin paljon kaikkea muutakin. 

Meillä on valitettavasti tapana ajatella melko kielteisesti vaikka positiivisia tyyppejä olisimmekin. Positiivisena oleminen (toisten kannustaminen ja tsemppaaminen) on vielä helppoa, mutta osaatko olla itseäsi kohtaan tarpeeksi armollinen ja ajatella itsestäsi positiivisesti? Olemme ehkä tottuneet asennoitumaan asioihin kielteisesti ("En halua olla lihava" tai "En halua olla persaukinen" tai "En halua vanhentua" tai "En halua tätä ihmissuhdetta" tai "En halua olla yksin" tai "En halua tällaista vartaloa"...). Valitamme huomaamattamme asioista, joita emme halua. Kielteisyydestä ei ole hyötyä silloin kun oikeasti haluat muuttaa elämääsi. Mitä enemmän ajattelet sitä mitä et halua, sen tärkeämmäksi se muuttuu. Tiedämme, että se mihin kiinnität huomiosi, lisääntyy. Kun jätämme syrjään kielteiset ajatukset ja keskitymme pohtimaan mitä todella haluamme, niin asiat voivat todella muuttua ja ennen kaikkea voit paremmin. ("Minulla on rahaa" tai "Iällä ei ole merkitystä" tai "Minulla on uusi hyvä parisuhde" tai "Olen iloinen, onnellinen ja vapaa" tai "Pidän vartalostani"). Kipu on yksi hyvä esimerkki siitä, miten se ei kehosta poistu kun sille antaa tilaa ja ajatusta. Mutta jos saatkin muuta ajateltavaa ja suuntaat ajatuksesi muualle, kipu voi olla tiessään.

Tärkeää olisi opetella ajattelemaan myönteisesti. Puhua itselleen positiivisesti. Rakastaa itseään. Ja ennen kuin itseään pystyy rakastamaan, pitää myös kunnioittaa ja arvostaa itseään. Sen takia kaikki arvostelu itseään kohtaan pitää jättää. Jutellaan itsellemme positiivisesti ja elämä on paljon parempaa <3 Sen voit aloittaa jo tänään ja sanoa itsellesi useaan kertaan: Hyväksyn itseni. 

Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3