Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

14.9.2016

Avain onnistuneeseen painonpudotukseen ja muita mietteitä viikolta

Pahoittelut pienestä blogihiljaisuudesta. Oon tehnyt pitkiä päiviä ja ollut niin paljon ulkona ja liikenteessä, että yksinkertaisesti ei ole ollut aikaa tai energiaa enää kirjoittaa. Kirjoittamiseen tarkoitetun ajan olen ehkä laittanut nukkumiseen :) 

Asiakkaiden kanssa on tehty treenit ulkona, muutama treeni ja viikko tunnit pyörivät kyllä sisällä. Treenattavien kanssa on tehty niin TRX-treeniä, kuin oman kehon painolla harjoittelua ja kuulaakin. Ja jokaisen kanssa keskitytään aina myös kehonhuoltoon. Treeni ei saa olla jatkuvasti "No pain no gain" tyylistä. Etenkin mitä enemmän tulee ikää (heh kuulostanko jo melkein neljäkymppiseltä), sitä enemmän treenin pitää painottua myös huoltavaan treeniin. Harjoittelusta tulee paljon miellyttävämpää, kun keho on tasapainossa. Kun lihakset eivät ole lyhyet ja kireät. Eniten törmään kireisiin takareisiin ja lonkankoukistajiin ja liian heikkoihin pakaralihaksiin. Vaikkapa kyykyissä työ tehdään käyttäen takareisiä, alaselkää.. Ja pakara ei aktivoidu. Jumitus lisääntyy ja lantio vääntyy pois sen neutraalista asennosta, mikä aiheuttaa selkävaivoja. Toiset eivät pääse edes kunnolla kyykkyyn ja suoraksi, kun lonkankoukistajat kiristävät niin paljon. Omien ohjattavien kanssa on käyty tällä viikolla paljon läpi lonkankoukistajien ja pakaralihasten sekä takareisien huoltoa. Ja ison pakaralihaksen aktivointia. Pieniä pieniä liikkeitä, mutta erittäin tehokkaita oikein tehtyinä. 

Viime viikkoina olen pyytänyt myös treenattavia kommentoimaan muutamalla virkkeellä valmennusta. Näitä tulee uusille nettisivuille ja tässä Susannan kommentti.


"Parasta Hannan valmennuksissa on niiden monipuolisuus ja vaihtelevuus. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että liikkuminen antaa enemmän kuin ottaa. Hanna on hyvä tsemppaamaan ja ylläpitämään motivaatiota ohjelmillaan. Erityistä plussaa Hannalle kehonhuollon merkityksen korostamisesta ja sisällyttämisestä treeneihin. Hannan kanssa on mukava treenata sekä yksin että työkavereiden kanssa!" 

Kehonhuolto on äärimmäisen tärkeää, sitä jaksan korostaa aina. Minulla on siitä erittäin vahva omakohtainen kokemus, kun keho ei toimi, aineenvaihdunta ei toimi, mikään ei toimi. Sen takia että kroppa on niin tiltissä. Lihakset ovat kireät, palautumista ei ole otettu riittävästi huomioon tai että unta on liian vähän. Lopputulos on stressaantunut, turvonnut, 3-5 aikaan aamuyöllä heräävä ihminen, joka on vain varjo entisestään. Johonkin ikävuoteen asti sitä voi helposti porskuttaa huoltamatta kehoa, nukkumatta tai kiinnittämättä huomiota palautumiseen. Mutta jossain kohtaa tulee seinä vastaan. Jäykän ja turvonneen olemuksen saa palautettua takaisin solakaksi aivan takuulla. Nukkumalla, venyttelemällä ja kiinnittämällä huomiota riittävään palautumiseen. 


Mun "treenit" on tälläkin viikolla olleet kävelyä, pyöräilyä, venyttelyä, kehonhuoltoa.. Tuntien ja asiakkaiden ohjausten lisäksi. Mulla on kyllä vaan niin supermahtavan parhaat ohjattavat. Olen todella kiitollinen, että saan tehdä tällaista työtä. Pysyä liikkeessä, olla aktiivinen. Vaikka se välillä todella väsyttää ja on rankkaa (ja toivon että mulla olisi tavallinen työ..). Mutta tehdä töitä ihanien ihmisten kanssa. 


Loppukeväästä kun väsytti ja mieli oli jopa vähän negatiivinen (kaikki asiat oli jotenkin pielessä kun olkapää oli hajalla ja auto hajalla ja kaikkea..), luin Louise L. Hay'n kirjan "Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi". Se oli jotenkin todella ajatuksia herättävä. Nelikymppiset oli lähestymässä. Keho oli jo suht hyvässä kuosissa palautumisen ja venyvyyden kanssa, mutta ärsytti kun oli muutama ylimääräinen kilo (siksi en lukenut kirjaa, vaan tarvitsin vain rohkaisua ja uskoa omaan syvään kuiluun..). Niitä "ongelma kiloja" olen tässä parin vuoden aikana karistanut pois kilpparin vajaatoiminnan jäljiltä.. Jotenkin tuntui, että vikat kilot olivat tiukassa. Laitoin pienen toiveen menemään, ilman mitään sen suurempia paineita, että kun 40 tulee mittariin, olisin elämäni kunnossa. Se muutama kilo jos lähtisi, mutta ennen kaikkea haluaisin tuntea itseni terveeksi, pirteäksi ja elinvoimaiseksi. 

Mutta tiukassa ovat kilot tuntuneet olevan. Toukokuusta paino on pudonnut kuitenkin neljä kiloa ja nuo edellä mainitut asiatkin ovat toteutuneet. En ole edes dieetannut. Olen syönyt jätskiäkin ja herkutellut joka viikko. Mikä tähän oli oikeastaan alkuna? Ei välttämättä toinen lukemani kirja, KonMari (joka myös lupaa painon putoavan kun kodissa vallitsee järjestys..) Vaan se, että HYVÄKSYN ITSENI. "Ongelma" harvoin on todellinen ongelma. Ylipaino tai "muutama ylimääräinen kilo" on hyvä esimerkki siitä kuinka paljon energiaa tuhlaamme yrittäessämme ratkaista ongelmaa, joka ei ole ongelma. Monet käyttävät vuosia ja taas vuosia laihduttamiseen eivätkä siitä huolimatta oikeastaan laihdu. Uskotaan, että kaikki ongelmat johtuvat ylipainosta ja elämä olisi paljon onnellisempaa jos kiloja olisi vähemmän. Liika paino on vain syvällä sisimmässä piilevän ongelman ulkoinen ilmentymä. Kun tunnemme itsemme riittämättömiksi (emme hyväksy itseämme) tai epävarmoiksi, paino lisääntyy, koska tarvitsemme "suojaa". Se, että oikeasti tekee töitä sen asian kanssa, että olet tarpeeksi hyvä, riität, kelpaat. Hyväksy itsesi ja rakasta itseäsi. Hyvä harjoitus on mennä peilin eteen seisomaan ja sanoa katsoa itseään suoraan silmiin: "Rakastan ja arvostan sinua sellaisena kuin olet." Koittakaapa. Ei välttämättä ole kovin helppoa, aluksi. Itselleen voi muutenkin sanoa monta kertaa päivässä: "Hyväksyn itseni". Jotenkin huomaamatta omaan arkeen on tullut muutoksia. On aineenvaihduntaa lisääviä ruokia, enemmän hiilareita (jolloin napostelu on jäänyt pois), enemmän hyötyliikuntaa, vielä enemmän venyttelyä ja itsestä huolta pitämistä kehonhuollollisesti.. Hyvä olo on niin monen asian summa. Mutta painonpudotusta ei saa ajatella diettinä, se on ajateltava elämänmuutoksena. 

Toinen oivallukseni kesän aikana on olla ärsyyntymättä epämiellyttävien ihmisten käytöksestä. On ihmisiä, jotka tietävät tasan tarkkaan kuinka sinut saa suuttumaan. Ja valitettavan usein onnistuvat (tai ovat onnistuneet) siinä. Näiden tilanteiden tullen olen vain sanonut itselleni: "En ota tätä lahjaa sinulta vastaan". Ja kummasti sitä on pystynyt pääsemään oman kiukkunsa yli ja olla ärsyyntymättä toisen käytöksestä tai sanoista. Mahtava tunne, jättää "lahja ottamatta" :) Muistan Kylli Kukk'n sanoneen jossain seminaarissa, että parasta on vain "kirjoittaa rakkauskirjeitä kaikille kusipäille". Se jäi mun mieleen ja oli aivan loistavasti sanottu. On osattava asettua kaiken sen sonnan yläpuolelle. Sitä tässä maailmassa joskus vain on. 

Mutta loistava viikko ollut tähän asti ja kaikkea mukavaa tulossa myös loppuviikkoon. Mukavia töitä, mukavia tapaamisia ja mukavasti myös lepoa. Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille <3

Xo
Hanna

P.S. Snapissa tapahtuu päivittäin ja sieltä kannattaa myös seurailla menoa @sportsladyh.

2 kommenttia:

  1. Kirjoitat täyttä asiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja näiden asioiden kanssa vaan saa taistella näköjään aina ;)

      Poista