Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

21.9.2016

Kiristelyä ja vilustumista



Viikko on käynnistynyt täällä ihan perus meiningeillä. Aamuisin joko vihermehu, tai tämä loistavaksi todettu ja aineenvaihduntaa parantava shotti (resepti löytyy täältä). Töitä ja perusarkea lapsen kanssa.




Maanantaina mulla oli liian vähän päällä ja se kostautui pienellä vilustumisella. Aamun kaksi ensimmäistä asiakasta oli ulkona, eikä sitä osaa näköjään asennoitua tähän tulevaan kylmyyteen. Varsinaisesti kipeä en ole ollut oikeastaan sen jälkeen, kun hommasin viime talvena mehukoneen ja aloin käydä avannossa. Tätä pientä vilustumista olen sitten lääkinnyt runsaalla vedenjuonnilla ja nukkumisella. Se on yleensä paras lääke. Eilen vielä jaksoin porskuttaa eteenpäin ja olo oli ihan jees. Fillaroin uimahalliin ja uin kilsan. Nyt on sääli, kun stadikkakin meni kiinni. Pitkät matkat on uitava hallissa, mutta järveen on kyllä ihana pulahtaa. Ja mitä kylmempi vesi, sen parempi. 



Maanantaina aloitin (en nyt voi sanoa dieetin, sillä ruokavalio ei tule muuttumaan mitenkään) pienen kiristelyn, koska juhlat lähenevät. Ruokavalio on muutenkin niin perus terveellisellä mallilla, että sitä ei tarvitse muuttaa. Ehkä viime aikoina olen syönyt kuitenkin aika paljon leipää ja voita ja jäätelöä parina päivänä viikossa, ne jäävät pois. Karkkeja tai herkkuja en juuri ole aikoihin syönyt. Ehkä jos kylässä on tarjottu, niin en ole kieltäytynyt. Mutta nyt seuraavien viikkojen aikana joudun niistä kieltäytymään ja olen muutenkin tiukasti juhliin asti. Neljä kiloa se on jo keväästä tippunut, vaikka en oikeastaan ole dietannut. No mitä se oikeastaan ilostuttaa, jos paino tippuu vielä kilon tai pari.. Ei ehkä oikeasti sillä ole merkitystä, mutta henkisesti. Se että 40 tulee mittariin. Käyn varmaan samoja juttuja läpi, mitä moni muukin pyöreitä täyttävä. On sitäpaitsi ihanaa, että aineenvaihdunta on vihdoin kaikkien vuosien vastoinkäymisten ja stressin jälkeen tasaantunut ja elämä on mallillaan. Siinä kai jo yksi hyvä syy juhlia synttäreitä. Että elämä tuntuu olevan balanssissa myös kehon suhteen. Sanotaan, että keho seuraa mieltä noin pari vuotta perässä.. Tämän kyllä allekirjoitan.

Niitä juhlia täälläkin pohdiskelin keväällä. Mitä sitä keksisi ja mitä sitä haluaisi. Olisiko juhlimatta vai lähtisikö matkalle? Päädyin järjestämään juhlat perheelle ja ihan lähimmille ystäville. Paikka on varattu luonnonhelmasta. On rantasauna ja järvi. Rento meininki. Ei korkkareita tai mekkoja, rento mukava vaatetus missä kukin parhaiten viihtyy itse. Rakkaat ihmiset, saunaa ja järveä, laulua, naurua, ruokaa ja juomaa. Ja lapset tottakai tervetulleita. Se on jokaisen oma asia miten juhliaan haluaa juhlia, mutta itselle kun lapsi on maailmassa se kaikkein tärkein juttu, on tärkeää että hänkin on mukana viettämässä tätä juhlaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että lapset ovat tervetulleita juhliin. On sitten kyseessä häät tai mitkä tahansa juhlat. Ja täällä onkin kovasti mulle suunniteltu jotain ohjelmanumeroa, joka sitten juhlissa esitetään :) Tässähän se arki on mennyt. Töiden ja arjen lisäksi nettisivuja vääntäessä ja juhlia suunnitellessa. Vaikka vähän meinaa vilustuttaa niin kyllä se tästä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti