Sports Lady®

Sports Lady®

26.2.2017

Havuja perkele



No tää on nyt ollut sellainen mun tyylinen lomapäivä. Tosi paljon liikkumista, ulkoilua. Aamun aloitin 30 minuutin venyttelyllä ja siihen päälle aamiaiset. Sitten lähdin ulkoilemaan ja treffaamaan ystäviä. Lapsi on isällään ja tietysti tuli kamala ikävä erityisesti tänään kun oli laskiainen. Onneksi sain halia muita pikkuisia ja todistaa lasten riemua pulkkamäessä. 



Pulkkafiilistelyn jälkeen tein reilun tunnin lenkin. Katselin kun ihmiset oli hiihtämässä, ja ajattelin että kyllä munkin pitää sukset hakea ja lähteä vielä uudestaan ulkoilemaan ruuan jälkeen. Niinhän mä sitten tein. Mulla on viha/rakkaus -suhde hiihtoa kohtaan. Välillä se on kivaa, välillä ei. Koulussa hävisin kaikki hiihtokilpailut. Hiki valui ja suksi ei luistanut. Sen jälkeen en vapaaehtoisesti hiihtänyt. Kunnes kolmekymppisenä hankin sukset. Ne olivat mun ensimmäiset omat sukset, jotka eivät olleet kenenkään vanhat. Rakkauteni lajia kohtaan ei syttynyt vielä silloinkaan. Sitten oli vuosien tauko.. No viimeksi olen ollut taas suksilla ehkä nelisen vuotta sitten. Silloin pääsin jo vähän innostumaan, mutta sitten näitä lumettomia talvia on riittänyt. Me ei lapsenkaan kanssa ikinä hiihdetä. Hänkin inhoaa sitä, vaikka muuten on super liikunnallinen. Niin kuin minäkin. Ehkä se on sitten geeneissä..? Mieluummin luistelua ja laskettelua.




No eihän se suksi kauhean hyvin tänäänkään luistanut, kun oli tällainen plussakeli. Toisaalta mua se ei haitannut, tuli ainakin lämmin ja oli kivaa. Tosin puolivälissä lenkkiä jouduin pysähtymään ja kaapimaan paakkuuntunutta lunta suksien pohjista. Ohitse käveli mies joka naureskeli mun säheltämistä. Koputtelin sauvoilla suksien pohjasta lunta irti... Suomalainen vahingonilo on kai paras ilo :D No, annan hiihdolle kyllä toisen mahdollisuuden vielä. Eikä tuo mua oikeasti haitannut. Sain paakut pois ja matka jatkui. Ja sainpahan hymyn ohikulkijan huulille. No olen sitä mieltä asioista, että ne eivät tee meitä onnettomiksi vaan onnettomaksi meidät tekee se miten niistä ajattelemme. Kyllähän tuostakin olisi voinut mielensä niin pahoittaa :)

Hiihdosta voi sitäpaitsi tulla yksi mun lempijutuista. Sitä ei koskaan tiedä! On annettava mahdollisuus. Uinnistakaan en pitänyt muutama vuosi sitten. Uimahallit oli mun mielestä jotenkin kolkkoja ja kylmiä, maauimalassakin otin aurinkoa mieluummin. Avantoa en olisi muutama vuosi sitten ikinä voinut edes  harkita! Niin sitä vain mieli muuttuu. Uimisesta aloin pitää vasta sen jälkeen, kun jokunen vuosi sitten väkisin kävin uimahallissa polvea kuntouttamassa. Ja ehkä tuohon uintipuoleen on myötävaikuttanut myös seura, kun minua on rohkaistu vaikka avantoon tai vesikävelemään. Älkää siis heti teilatko ehdotusta, jos ystävä ehdottaa teille jotain uutta lajia. Tai sellaista lajia mistä et pidä. Voitkin olla hetken kuluttua aivan toista mieltä! Toivon, että rakastun hiihtoon. Sillon olisi yksi tapa lisää liikkua luonnossa ja metsässä.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että vuodenaikojen mukaan treenataan miten kelit antaa periksi. Olen tosi huono treenaamaan missään sisällä aerobisia lajeja. Juoksumatolla tai pyörällä. Eli aina ulkona kuin mahdollista! Raitista ilmaa ja luonnossa mieli lepää. Kun tankkaat kunnolla happea, kehosi vahvistuu ja puhdistuu! Metsään meneminen ei maksa mitään. Ja meilläkin metsä löytyy heti kotiovelta. Metsässä oleilemisen terveysvaikutuksiakin on tutkittu viime aikoina tosi paljon. Ja on mahtavaa, että ne tiedostetaan. Metsässä on myös hiljaista. Treenin lisäksi saat myös sen meditatiivisen puolen.

Kesää kyllä odotan. Porrastreenejä, pitkiä kävelylenkkejä ja päivittäistä Kumpulassa ja Stadikalla käyntiä. Mutta. Siihen asti nautitaan hiihdosta (opetellaan nauttimaan) ja muista kivoista talvilajeista. Moni aina haaveilee jossain lämpimässä asumisesta. Mua ei ikinä saisi pois Suomesta. Ei pääsisi laskettelemaan, hankeen rämpimään tai avantoon. Kyllä talvi vaan on ihanaa! Hangessakin kyllä kierisin saunasta jos olisi oma piha ja sauna!




Aktiivisuusmittarin mukaan olen saavuttanut päivän aktiivisuudesta 230 %, vaikka olen kirjaakin ehtinyt lukemaan. Nyt se kirja sitten uudestaan käteen ja loppuillaksi sohvalle nautiskelemaan. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille. Olkaa ennakkoluulottomia eri lajeja kohtaan ja menkää metsään!


2 kommenttia:

  1. Hiihto on sellainen laji,että toisinaan siitä tykkää ja tulee hyvä mieli,kun lähtee ladulle.Toisinaan ei millään saa otetta,että lähtis ladulle.

    VastaaPoista
  2. Kyllä se vaan kivaa kuitenkin on. Luonnossa on ihana mennä ja nauttia siitä samalla. Tänään luisti suksikin paremmin :D

    VastaaPoista