Mikä on terveellistä?

Viime aikoina on tullut pohdittua mikä on terveellistä elämää ja mikä ei. Anonyymi oli kommentoinut eräässä komentissaan, että elämäntapani ei ole tervellinen. Mielestäni epätervettä on järkyttävä neuroottisuus kaiken suhteen. Elämä, jota et voi elää kun kaikki ajatukset pyörivät ruuan ja liikunnan ympärillä. En halua, että ne rajoittavat minua. En varmasti jätä väliin jotain mukavaa asiaa sen vuoksi, että pitää mennä urheilemaan tai että ei voi syödä "tavallista" ruokaa. En myöskään paheksu niitä, jotka tykkäävät elää erittäin kurinalaisesti ja noudattavat tiettyä ruokavaliota. Päin vastoin. Jokainen tekee niin kuin hyvältä tuntuu. Ja erilaisuus pitää hyväksyä myös ruoka-asioissa. 


"Normaalit ihmiset" syövät tavallista ruokaa. Syödään makaronilaatikkoa, perunaa ja lihapullia, jälkkäriksi leivonnaisia.. Juodaan maitoa ruuan kanssa ja leipää on pöydässä. Viikonloppuna juodaan viiniä "Normaalit ihmiset" ovat normaalipainoisia, ylipainoisia, alipainoisia... Minä olen lapsesta asti syönyt kaikkea. Kotiruokaa, kouluruokaa, eineksiä, munkkeja, karkkia, limuja... Olen aina juonut maitoa ja syönyt leipää. Soijajugurtteja ja jätskiäkin olen syönyt. Ennen oli enemmän "kyläilykultturia". Kun mentiin kylään jonnekin, tarjolla oli pullaa, pasteijoita, makeaa kahvileipää, jäätelöä... Olen ollut suuremman kokoinen ja pienemmän kokoinen. 


Olen myös kokeillut erilaisia dieettejä. Olen ollut atkinsilla, zone -dieetillä, 2-päivän dieetillä, ananasdieetillä, lentoemojen dieetillä, vaikka millä..Laskenut kaloreita ja syönyt yksipuolisesti ja saanut allergioita jotka onneksi ovat menneet pois. Olen joskus myös jättänyt elämää elämättä sen vuoksi etten ole voinut mennä jonnekin, koska urheilut tai syömiset olisivat menneet "ei suunnitelman mukaan". Tätä ei onneksi jatkunut kovin pitkään. Nykyään syön harvoin leipää tai leivonnaisia, maitotuotteita kyllä. 


Kevyttuotteita olen aina suosinut. Vasta viime aikoina on taas herätty siihen kuinka epäterveellistä teollinen ruoka on. Siitä olen alkanut jo siirtyä vähitellen kohti puhtaampaa ruokaa. Kuitenkin mukana ovat edelleen kulkeneet vilja- ja maitotuotteet. Myös soijatuotteet pienissä määrin, tykkään soijamaidosta ja sushi ei ole sushia ilman soijakastiketta. Ostan edelleen kevytmaitoa, 10% juustoa, 2% raejuustoa... Eineksiä en osta enkä maustettua kanaa. Harvoin valmiita keittojakaan tai muita valmisjuttuja. Ja pikaruokaa syön tuskin koskaan (joskus reissussa saatan syödä pizzaa, mutta sitä ei voi hyvässä pizzeriassa laskea pikaruuaksi).

Punaista lihaa en ole syönyt 15 vuoteen, se ei tunnu hyvältä eikä sovi minulle. Kanaa ja kalaa tykkään syödä. Kaloista lempparia on siika, ahven, tuore tonnikala (jota en ole tosin aikoihin enää ostanut), nieriä (ravintolassa syön tätä, harvemmin ostan kotiin). Broilerin syöntiä olen miettinyt viime aikoina, toisaalta se on hyvä proteiinin lähde ja helppo ja hyvä ruoka. Joten siitä en luovu lähiaikoina. 


Superfoodit ovat tulleet viime kesän jälkeen ruokavalioon. Samassa yhteydessä olen joutunut pohtimaan vilja-, ja maitotuotteiden käyttöä. Olen tullut siihen tulokseen, että ne pysyvät ruokavaliossani (hehee, hauska juttu tulee juuri kohta kun luet eteenpäin..). Superfoodeista käytän säännöllisesti ashwagandhaa, macaa, lucumaa, opti MSM.ää, camu camua, aloe veraa, chia siemeniä, kaakaonibsejä, spiruliina tabletteja. Joskus kaakaomassaa, kaakaopapuja, goji- ja mulperimarjoja, raakasuklaata. 


Toisten mielestä maito on pahaksi, leipä suorastaan myrkkyä ja soijaa ei missään nimessä kannata syödä. Mistä nykyään tietää enää mitä voi syödä ja mitä ei? Lapsille päiväkodissa syötetään aivan normiruokaa, se on hyvä. Sanoisin, että enemmän haittaa lapsille on vanhempien antamista herkuista ja pikaruuasta. Tai siitä että heiltä jätetään maitotuotteet ja viljatuotteet pois. 


Sitten on niitä, jotka välttävät kaikkea mahdollista mutta käyttävät kuitenkin keinomakeutusaineita. Minä käytän keinomakeutusaineita. Palautusjuomassani on (toistaiseksi kunnes löydän hyvän korvaavan) makeutusainetta, myös proteiinijauheessa. Miksi? Luomuprotskuissa on se ongelma, että toisissa saattaa proteiinipitoisuus olla vain 35-50 prosenttia kun esim. FAST'n hera80 proteiinissa se on 75%. Sitten mm. Sunwarrior'lta löytyy luomuprotskua jossa prosentit ovat kohdallaan, mutta kilohinta pyörii 70 euron tietämillä kun "tavallisissa" protskuissa se on n. 25-30 euroa. Tämä on myös kustannuskysymys monilla. Aion kuitenkin kokeilla niitä, Sunwarriorilta löytyy myös vaniljan ja suklaan makuista. Maustamaton protsku on varmaan ihan jees, mutta pidän enemmän maustettujen mausta. Seuraavassa iherbin tilauksessani varmasti on luomuprotskua. Keinomakeutusainetta on myös marjakeitossa jota syön. Light limujakin joskus saatan ostaa, tosi harvoin kyllä nykyään. 


Kasviksissa ja ruuissa yleensä olen siirtynyt enemmän ja enemmän luomuun ja kotimaiseen, mutta kyllä kaupasta mukaan tarttuu espanjalaistakin paprikaa tai muita kasviksia jos muuta ei ole. Ja kyllä meillä tehdään pullaa ja lettuja, jouluna pipareita ja torttuja ja leivonnaisia. Lapsen synttäreille kakkuja ja aikuisille muita herkkuja. 


Jos vertaan nykyisiä elintapojani vaikka 10 vuoden taakse, ovat ne todella terveelliset. Silloin saatoin syödä hyvin yksipuolisesti. Silloin elämäkin oli erilaista. Töiden jälkeen istuimme after work'sissa ja siideriä tai viiniä tuli maisteltua silloin tällöin. Poltin silloin myös tupakkaa.. Liikuin muutaman kerran viikossa, korkealla sykkeellä. Söin paljon ulkona. Söin eineksiä ja kevyttuotteita. Tähän elämään ei minua saisi mikään mahti enää palaamaan.. 


Nykyään elän terveellisesti mielestäni. Siihenkin varmasti on monta mielipidettä. Syön joskus herkkuja ja käytän makeutusaineita sisältäviä tuotteita edelleen. Valitsen joskus ulkomaisia kasviksia.. Ja viiniäkin juon joskus. Minusta on ihana käydä ulkona syömässä. Joskus tosi hienosti ja joskus mennä syömään ihanaa pubiruokaa. Harvemmin ehkä tulee tätä harrastettua, mutta joskus kyllä. Ja se on ihanaa! Ja ihanaa on myös syödä terveellisesti, "ankeasti" sanoo joku... 


Summa summarum: kohtuus kaikessa on edelleen mottoni. Ruokailu ja ravitsemus on hyvin tunteita herättävä asia. Se on myös monimutkainen ja vaikeakin asia monille. Siihen ei ole yhtä oikeaa mielipidettä. Mielestäni jokaisen pitää tehdä niin kuin hyvältä tuntuu, eikä niin kuin joku toinen sanoo tai mitä ympäristö sinulta odottaa. Ja minä en myöskään sano täällä blogissa mikä on oikea tapa syödä tai tehdä asioista. Näin minä teen ja hienoa jos joku niistä saa itselleen vinkkiä. Se mikä sopii minulle, ei sovi jollekin toiselle. Olemme jokainen omia yksilöitämme. Minun syömiseni etsii edelleen sitä lopullista hienosäätöä, mikä ruokavalio on minulle kaikista paras jotta voin hyvin ja jaksan arjessa. Urheilun osalta olen jo löytänyt sen punaisen langan.. Toivon että sama juttu toteutuu myös syömisten osalta. 


Ja tämän tekstin kirjoittelin viikonloppuna... Tänään sitten istuimme Helsinki Paleon Jaakon kanssa alas ja otin vastaan kuukauden mittaisen Paleo haasteen. Ha haa, never say never. Sports Lady noudattaa koko maaliskuun paleo -ruokavaliota. Suurin haasteeni tässä tulee olemaan luopuminen kaurapuurosta, maitorahkasta, protskupatukoista... Ja varmaan moni muukin rakastamani juttu on pannassa.. Minut on helppo puhua mihin vain haasteeseen. On se sitten kahvakuulailua pikkumustassa Fitness Expon lavalla tai jokin uusi ruokavalio. Mutta olen sitä mieltä, että asioista voi olla vain jotain mieltä silloin kun olet itse niitä kokeillut. Tulen raportoimaan blogissa projektin etenemisestä ja koska haaste on julkinen, en voi jättää sitä parin päivän jälkeen keskenkään. Hyvästi puuro ja muut herkut siis hetkeksi vaiko kenties ainiaaksi...? Ja jos nyt innostuit asiasta, niin Helsinki Paleolla on haaste kaikille teille meneillään parasta aikaa. Katso täältä, mitä haasteeseen kuuluu!


Ihanaa viikkoa kaikille ja muistakaa nauttia elämästä ja ruuasta. Ja muistakaa tykätä itsestänne :)

xoxo

Sports Lady