Sports Lady®

Sports Lady®

20.2.2012

Viikon mukavuustuote ja juttuja unikoulusta


Olen viimeaikoina kirjoittanut nukkumisesta ja hyödyistä painonhallinnassa. Vihdoin olen onneksi tajunnut sen tarpeellisuuden ja oppinut myös miten mukavaa nukkuminenkin voi olla. Kyllä se on välineurheilua siinä missä muutkin lajit. Sain Tempur Fit peiton testiin ja sitä on parisen viikkoa nyt testattu ja olen ihan in love tähän peittoon. Aikaisemmin käytössäni on ollut Joutsenen peittoja. On ollut kevyempää kesäpeittoa ja paksumpaa talvipeittoa. 


Tempurin Fit -Peitto säätyy aktiivisesti kehon lämpötilan mukaan. Sen luvataan antavamman rauhallisemmat ja mukavammat unet. Tämä lupaus pitää paikkansa. Ominaisuudet tulevat erityisen hyvin esille silloin kun kaksi erilaisen lämmöntarpeen omaavaa nukkkuu saman peiton alla sillä peitoo mukautuu yksilöllisesti molemmille sopivaksi. 


Peittoja on kahta mallia: light (lämminhuone +18-25 astetta) ja standard (viileä huone <20 astetta). Otin standard peiton, koska pidän makkarissa melko viileää lämpötilaa ja vanha talo itsessäänkin on viileä. 


Peitto kyllä tekee sen mitä lupaa:

  • vähentää lämmön nousua ja hikoilua
  • mukautuu lämmön tarpeeseen - absrboi liian lämmön
  • säätyy sopivaksi kahdelle eri lämmöntarpeista huolimatta
  • kun kehon lämpötila nukkuessa laskee, varastoitunut lämpö palautuu hyödyksesi
  • patentoitu teknologia, kehittänyt NASA
  • konepestävä
  • täytteenä Siperian untuvaa (laatuluokka 1), päällinen 100% puuvillaa
  • valmistettu Tanskassa astma- ja allergialiiton suositusten mukaisesti
Peittoon sain hyvän käyttöopastuksen liikkeessä. Punainen saumapuoli tulee vartaloa vasten niin ominaisuudet toimivat. Tää on kyllä aivan huippu. Patja minulla on myös testissä ja siihenkin olen niin ihastunut. Siitä myöhemmin lisää. 

UNIKOULU


Seuraava teksti on kopioitu tästä kirjasta, siinä on loistavia pointteja. Luen kirjaa parhaillaan ja varmaan sieltä löytyy vielä muutakin hyvää referoitavaa blogiin myös teidän iloksenne. Ehkä itsestäänselvyyksiä, mutta hyvää kertausta kuitenkin.

Paljonko pitäisi nukkua?
Aikuisen ihmmisen tulisi nukkua keskimäärin 7-8 tuntia vuorokaudessa. Lapset tarvitsevat huomattavasti enemmän unta kasvaakseen ja kehittyääkseen. Iäkkäillä uni muuttuu pinnallisemmaksi, mutta unen tarve pysyy edelleen suunnilleen 7-8 tunnissa.

Miten "unisuus" muuttuu?
Aamu- ja iltatyyppisyys määräytyvät osittain geneettisesti, mutta tyyppi muuttuu myös iän mukana, jolloin aamutyyppisyys lisääntyy.

Mitä unen aikana tapahtuu?
Elimistön korjaus- ja elvyttämisteorian mukaan unen aikana keho ja etenkin aivot elpyvät valveen aikaisista rasituksista. Keho lepää ja ihminen tankkaa lisää energiaa erityisesti aivoihin. Unen aikana käydään läpi myös päivän tapahtumia.

Mikä on syynä kun aamulla/päivällä väsyttää eikä ajatus kulje?
Väsymyksen ja aivojen toimintahäiriöiden syynä voi olla yksin ertaisesti aivojen energian puute - liian lyhyt uni, etenkin alkuyön syvän unen vähäinen määrä.

Mitä tapahtuu kun ei nuku tarpeeksi?
Huonon ja riittämättömän unen aiheuttamia haittoja ovat mm. mielialan lasku, muistihäiriöt, vastustuskyvyn heikentyminen, keskivartalolihavuus ja monien sairauksien riksien lisääntyminen (aikuisäin diabetes, metabolinen oireyhtymä, tulehdukset, sydän- ja verisuonitaudit ja aivoveritulppa sekä tapaturmavaara lisääntyy).

Miten voi itse ehkäistä huonoa unta?
Riittävä liikunta helpottaa nukahtamista ja parantaa yöunta. Myös ravitsemus vaikuttaa vireyteen ja nukkumiseen. 

Miten unen tarve lasketaan?
Unen tarve on yksilöllistä, mutta periaatteessa jokaista valvottua 3-4:ää tuntia kohti tarvitaan tunti unta.

Paljonko ihminen nukkuu elämässään?
Kolmasosan. 

Kumpi tulee ensin, masennus vai unettomuus?
Jos ei nuku, saattaa masentua, ja jos on masentunut, ei saa unta. Masennuksen ja unen suhde on kaksisuuntainen, ja siksi on vaikea tunnistaa, kumpi on ollut ensin vallitseva. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että unettomuus edeltää useammin masennusta kuin päinvastoin.

Miten masennus vaikuttaa uneen?
Aamuyön unettomuus kertoo usein masennuksesta. Masennus on suoraan yhteydessä lisääntyneeseen unien näkemiseen, joka painottuu aamuyöhön ja saattaa siten aiheuttaa heräilyä. Oletetaan, että alitajunta työskentelee unen avulla masennuksesta eroon pääsemiseksi. Joskus masennus on niin voimakasta, että se vaatii normaalia pidemmän yöunen. Kun unen määrä lisääntyy, myös unien näkeminen lisääntyy ja syvä uni häiriintyy. Seurauksena on, että mieli masentuu osittain lisää ja täytyy turvautua lääkitykseen. 

Voiko luovuus häiritä unta?
Näyttää siltä, että luovuus ja piilevä masennus kulkevat käsi kädessä. Tämän vuoksi unihäiriöitä saavat helpommin luovat ihmiset kuin tasaisesti elävät. Luovuuteen ja masennukseen liittyy myös se, että luovan ihmisen aivot elävät koko ajan hyvin intensiivisesti. Tavallaan ne vaatisivat enemmän lepoa kuin mitä niille voi tarjota. Siksi luovilla ihmisillä, erityisesti naisilla, depressiiviset oireet tulevat varhain esiin. 

1 kommentti:

  1. kiiiitos oivasta aiheesta, jälleen :) olin pari vuotta sitten uniseminaarissa, jossa väitöksen tehnyt tutkija yksinkertaisti asian mitä unessa tapahtuu siten, että se on aivojen yöllistä ns. terapiaa. oudoistakaan unista ei tarvitse säikähtää; kaikki on tarkoituksellista. tottahan toki mukavat unet on hyvä juttu aina :)
    ostin joku aika sitten norjalaisia tyynyjä, jotka oli aika tyyriitä, mutta kannattaa sijoittaa, onhan uni aivan huipputärkeä asia !

    VastaaPoista