Sports Lady®

Sports Lady®

11.1.2017

Kotoilua ja kynttilänvaloa



Keskiviikkoiltaa kaikille! Blogi on viime aikoina täyttynyt ruokapäivityksistä (joita muuten kovasti on myös toivottu lisää viime aikoina) ja kotijutuistakin varmaan. No  ensin lapsi sairastui influenssaan, sitten oli mun vuoro. Eipä tässä muu ole auttanut kuin sairastaa tautia pois. Edellinen influenssa mulla oli 2011 alkuvuodesta, sairastin silloin sikainfluenssan :D Se vasta tauti olikin ja olin silloin 10 päivää 39,5 asteen kuumeessa. Tämä influenssa on ollut vähän armollisempi. Tänään mä siirryin sängystä sohvalle, ja olin mä tänään jo niin hyvässä kunnossa että kävin kaupassakin ja ihan vähän siivosin. Ja kipeänä kun on aikaa surffata netissä niin sitä saa sitten kaiken maailman ideoita myös omaan kotiin. Niitä tekisi jo mieli kovasti päästä toteuttamaan, mutta ei auta kuin toipua nyt kunnolla. Onneksi alkaa helpottaa.




Pitää muistaa kuitenkin kun sairastetaan, että taudista vielä toipuu hyvin mutta seuraavaksi vaanivat jälkitaudit jotka ovat monin verroin haitallisempia. Myös sydänlihastulehduksen riski on olemassa jos aloittaa kuntoilun liian varhain. Se ei oikeasti ole leikin asia. Maltetaan siis olla ja parantua. Kukaan ei ole niin korvaamaton, etteikö sitä voisi olla töistä pois. Mä ehkä olen (hehe) yhden naisen yrityksessä, mutta pakkohan se on parantua ja aina pystyy järjestelemään asiat ja tunnit. Onneksi mulla on maailman parhaat ja ymmärtäväisimmät asiakkaat. En koe huonoa omatuntoa, vaikka jouduin siirtämään aloitusta viikolla eteenpäin. Olen kai oppinut olemaan vähän armollisempi itseäni kohtaan, onneksi. Vuosi sitten tilanne oli vielä ihan eri. Eihän sille oikeasti mitään voi jos on kipeä. Siinä ei auta kun tervehtyä ja levätä. 

Terveys on niin tärkeää ja sitä ei voi millään hinnalla ostaa, muistakaa se. Vaikka olisi kiva päästä liikkumaan ja treenaamaan, olen hyvillä fiiliksillä siitä huolimatta. En hypi seinille enkä ole jo ampaisemassa lenkkipolulle. Parantua pitää kunnolla. Nyt nautitaan (jos nyt kipänä voi käyttää sanaa "nauttia") muista asioista. Treenaamaan ehtii kyllä sitten! Sen silti huomaan nyt puolitoista viikkoa vailla liikuntaa olleena, että unet kärsii. Ei sitä turhaan sanota, että liikunta auttaa siihenkin. Iltaisin ei meinaa tulla uni ja sitä ei sammahda nyt niin syvään uneen kuin yleensä. Innolla odotan sitä ihanaa olotilaa, joka treenaamisen jälkeen tulee. Mutta siihen asti aion nauttia kotijutuista ja keskittyä paranemiseen. Paranemisia kaikille teille muillekin jotka tautien kanssa kamppailette!


Love
Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti