Kun aloittaa painonpudotuksen, on jossain vaiheessa varmasti edessä painon jumitus. Siksi vaakaa ei kannatakaan orjallisesti tuijottaa. Olen sunnuntaista asti taas noudattanut kiltisti ruokavaliotani ja jo alkaa kärsivällisyys loppua (5 päivän jälkeen, hmm..) kun vaakalukemassa ei tapahdu muutosta. Kaikki mulle heti nyt. Mutta tiedän, että jonain kauniina aamuna vaakani taas näyttää vähemmän. Olen tehnyt kaiken oikein, joten rasva kyllä palaa. Tahdomme aina olla niin kärsimättömiä ja tuloksia pitäisi tulla heti.
Minulla nyt ei sinänsä ole pudotettavaa, mutta haluaisin että lihakset erottuisivat kuitenkin vähän paremmin ja yleisolemus olisi tosi fit. PItää vain luottaa, että tekee kaiken oikein, kyllä se vaakalukemakin siitä muuttuu. Olen syönyt terveellisesti jo niin kauan, eikä ylimääräisiä nestekertymiäkään ollut tämän projektin alussa, joten siksi tämä nyt tuntuu niin hitaalta. Viime keväänä kun laitoin itseni totaalikuntoremonttiin, oli painojumitus havaittavissa muutaman kerran. Tuntui että se vaaka ei liikahda mihinkään. Luotin kuitenkin siihen, että teen asiat oikein ja olin kärsivällinen. Ja hups, yhtenä kauniina aamuna tuo kapistus sitten näyttikin yhtäkkiä kilon vähemmän kuin edellisenä päivänä, eikä mittari siitä enää ylemmäs noussutkaan.
Olkaa kärsivällisiä, kaikkea ei voi millään saada heti!
Tänään on kiva päivä. Iltapäivällä saan Katjan kylään poikien kanssa. Katja tiputti syksyllä 10kg, ihan huikeaa! Hän ei suurempaa numeroa tai stressiä projektistaan tehnyt ja yllätykseksi pikkujouluihin hankittu mekko olikin hänellä kokoa 36 (entisen 42 sijaan). Vitsi mä olen Katjasta niin ylpeä, ihan huippua! Ihan tosi tosi ylpeä!!!! Mahtavaa!
Ihanaa päivää, ja hei: tänään on perjantai! Syökää terveellisesti ja olkaa kärsivällisiä!
Hei, taidan olla yksi niistä uusista lukijoista :) Löysin blogisi vasta pari päivää sitten ja on todella kiinnostava tuttavuus. Itselläni olisi ainakin noin 10 kg hyvä saada painoa alaspäin ja nyt päätin, että se on vihdoin saatava onnistumaan. Ja mikä olisikaan parempi alku kuin uusi vuosi :) Ruokapäiväkirjaasi jään odottamaan innolla!
VastaaPoistaMoikka! Kiva kuulla ja tervetuloa lukijaksi! Maanantaina tulee siis ruokapäiväkirjapostaukseni! Ja tsemppiä painonpudotukseen sinulle :)
VastaaPoistaHei Hanna!
VastaaPoistaLöysin blogisi jo ennen vuodenvaihetta kun olin jo useamman viikon kypsytellyt lupaustani vuodelle 2011: haluan taas syödä terveellisesti ja treenata säännöllisesti: voidakseni paremmin ja ehkäistäkseni mielialan heittelyitä ainakaan sinne synkemmän puolelle. Jokatapauksessa nyt on kavuttu kuopasta taas ylämäkeen ja se näkyy! Aloin syödä vinkkiesi mukaisesti ja yllätyin että ei tule tarvetta napostella pitkin päivää. Ainoa hankala asia on mulle herkut, enkä aio niistä kokonaan luopua vaan nauttia vähän ja hallitusti. Myöskin hiilaripitoisia ruokia kerran päivässä on toiminut.
Tällä viikolla olen käynyt kuntosalilla kolmesti, joista kahdessa oli mukana 20 min. intervalli/rasitusharjoitus. Olen aikaisemmin urheillut kilpailutasolla ja vaikuttaa siltä että kyllä se kunto sieltä vielä palautuu. En koskaan uskonut olevani lihoavaa tyyppiä, mutta niin niitä kiloja vaan tulee kun on mieli maassa ja menot vähissä. Odotan innolla jo maanantaina joka on punnituspäiväni, ja otin myös mitat kriittisistä kohdista muutama päivä sitten. Mitä mieltä olet, kannattaisiko paino mitata heti aamulla vessakäynnin jälkeen tyhjällä mahalla vai vasta aamupalan jälkeen? Mietin kumpi olisi todenmukaisempi...
Joka tapauksessa kiitos paljon Hanna siitä, että blogisi antoi minulle potkua aloittaa kuntoremonttini eikä vain haaveilla siitä! Odotan ruokapäiväkirjaasi :)
Mahtavaa, ihana kuulla!
VastaaPoistaJuuri tämä on se syy miksi niin tästä hommasta tykkään. Rakastan urheilua ja kaikkea hyvinvointiin liittyvää. Ja kun voin olla siinä muillekin avuksi, niin siitä tulee todella hyvä mieli!
Mittaa paino aamulla ennen aamiaista tyhjällä mahalla. Pääasia on se, että olosuhteet on vakioitu.
Onnea, Elisa, kuntoremontin kanssa. Ja kärsivällisyyttä, sitä tullaan tarvitsemaan. Mutta kesällä onkin sitten aika ihanan kevyt olo :)
Kiitos kivan pirteästä ja innostavasta blogista!
VastaaPoistaUteliaana mietin, että oletko aina ollut sporttinen ja hoikka vai kenties kokenut jonkinlaisen "Fitness herätyksen"?!
Kiitos. Ja mahtavaa jos pystyn innostamaan teitä lukijoitakin. Nuorena vain ratsastin ja silloin en ehkä ollut niin hoikka, ei kai nyt lihavaksikaan voi sanoa, vähän pyöreä. Tallilla syötiin valmispizzaa ja munkkeja :) Parikymppisenä innostuin jumpista. Sen jälkeen urheilu tuli osaksi elämää. Ja kiinnostuin myös terveellisesti syömisestä. Olen kyllä aina ollut makean perään.
VastaaPoistaEhkä kolmenkympin kieppeillä olen sisäistänyt ajatuksen kohtuu kaikessa. Sillä pääsee jo pitkälle. Olen paljon perehtynyt ravintopuolen juttuihin, ja nykyään tiedän mitä teen. Kantapään kautta on opittu moni asia. Ja osaan antaa itselleni anteeksi kun herkuttelen joskus ;) Eli ei sen kummempaa herätystä kai. Tykkään nykyään elää näin. Voin hyvin, jaksan urheilla, palaudun ja pysyn terveenä.