Personal Trainer Hanna Antti-Poika

Personal Trainer Hanna Antti-Poika

17.4.2013

Aamulenkki ja ajatuksia perheenäidin liikkumisesta


Mä pääsin tänään pitkästä aikaa taas aamulenkilleEdellinen mahdollisuus oli pari viikkoa sitten kun lapsi oli taas isälläänTällä viikolla maanantaina ja tiistaina mulla oli aamulla töitä ja olin päättänyt lähteä kävelylle keskiviikkoaamunaNo sielläpä satoi vettäKoska olin asennoitunut niinettä menen niin laitoin vain oikeanlaiset varusteet päälle ja lähdin ulos. Ihan mahtava ilma ja sateessa on kiva kävellä! Ja arvostan tosi paljon niitä aamuja kun pääsen! Mulle se ei ole pakko ikinä vaan mä todella nautin näistä aamun hiljaisista hetkistä ulkona! Kuulailu ja kotitreeni multa on jäänyt aamuisin pois sillä viikossa tulee niin paljon vedettyä tunteja että ei jaksa enää kotona treenata kuulan kanssa.

Lenkin aikana tuli pohdittua sitä kuinka pienten lasten äitien liikkuminen ja lenkkily on mahdollistaArvostan sitä kun pääsen aamulla kävelylleMullakin ennen (normityössä ja naimisissa) oli paljon helpompaa tämäkin juttuOli mahdollisuus lähes joka aamu lähteä lenkilleJos menin puoli ysiksi töihinniin tein aamulenkin 6-7 ja sitten ehdin hyvin kotiin ja suihkuun ja viemään lapsen hoitoon ennen töihin lähtöäJa silloin kävinkin aina aamuisin lenkilläLasten kanssa ja vielä yksintai tilanteessa jossa mies on koko ajan töissä ja matkustaa ei liikkuminen aina ole niin helppoa ja yksinkertaistaSitten joskus kun on mahdollisuusniin saattaa olla että yksinkertaisesti väsyttää niin paljon ettei jaksa lähteäTai tulee jokin työjuttu tai muu asia joka on hoidettava.

Tottakai pienten lasten äidit pystyvät liikkumaanmutta onhan se toki haasteellisempaa kuin lapsettomalla ihmiselläVauvaa voi aina työnnellä rattaissamutta taaperoikäinen ei vaunuissa viihdyIltaisin jos tekisi mieli mennä lenkille niin se ei onnistukaankun pikkutyyppiä ei voi jättää yksin kotiinJa usein lenkkeilylle keksitään sitten korvaavaksi tekemiseksi syömistä ja telkkarin katselua. Tälle taas pitäisi pyrkiä keksimään jotain korvaavaa tekemistä. Tosin mulla tuntuu kyllä kotona aina riittävän hommaajoten ei tarvitse paljon tekemistä keksiä. No tottakai iltaisin voisi sitten lähteä salille ja viedä lapsen lapsiparkkiin. Mutta itsellä fakta vain on seettä mieluummin vietän aikaa lapsen kanssa ja tehdään jotain yhdessäkuin että menen salille ja vien hänet parkkiinSekin on joskus okmutta silloin tällöin vain

Omassa tapauksessa saan olla onnellinenettä voin töiden puolesta liikkua ja sitä liikuntaa kyllä tulee! Mun unelma liikuntaviikko olisi sellainen että voisin käydä muutamana aamuna aamukävelyllä ja tehdä siihen päälle muutaman salitreenin viikossa ja käydä vähän juoksemassakin joskusMission Impossible mun tapauksessa! Mutta tällekin tulee vielä aikansa! Ja mahtavaa on se että voin tehdä näin sporttista duunia! 

Lasten kanssa tulee myös aina se liikkuva tekijäettä joskus vain valvotaan öitä ja se valvominen ei lopu vauva-ajan jälkeen. Mennään silloin kun pystytään ja ehditään ja jaksetaan. Monilla on hyvä verkosto mitä hyödyntää lastenhoidossa ja sporttailu onkin silloin paljon helpompaaOn vaikka isovanhemmat jotka auttavatTai sitten perheessä on kaksi aikuistaHyödyntäkää ihmiset tätäSinne vaan! Ylös ulos ja lenkille! Tai vedätte itse ne päikkärit jos siihen on mahdollisuus.

Huippua päivää!

Xo
Hanna


P.S. Muistakaa tämän viikon ajan siis kaikista palveluista ja DVD'stä se -10%

4 kommenttia:

  1. Olipa hyvä kirjoitus. Tällaista ei voi kirjoittaa,kun äiti. Joskus ärsyttää,kun lukee että se on äitien tekosyy, ettei liikkumaan pääse. Ei,joskus se on vaan mission impossible,kun mies on työn takia pitkiä aikoja poissa ja mummolat 200 km päässä. Mutta aina liikutaan,kun se on mahdollista,koska sillä tätä lapsiarkea jaksaa. Kiitos ihanasta blogistasi!Ilona

    VastaaPoista
  2. Moi Ilona! Kiitos ihanasta kommentista <3 Niin se vaan on että turhan usein kuulee sitä että käytetään äitiytä tekosyynä! Se on sellaisten ihmisten puhetta joilla ei ole omia lapsia tai joilla vaan on niin hyvä tukiverkosto!

    VastaaPoista
  3. Täällä olen pähkäillyt saman asian kanssa. Lapsiparkki tarhan jälkeen tuntuu kohtuuttomalta, lenkki aamuisin onnistuu silloin, kun mies on kotona. Eli aika harvoin. Vapaapäivinä sitten liikutaan koko viikon edestä. Toki olen oppinut hyödyntämään työmatkat: jään bussista paria pysäkkiä aikaisemmin pois, metron sijasta kävelen lyhyet matkat ja jos ei tarvitse hakea lapsia tarhasta niin pyörälläkin pääsee auton sijasta kulkemaan nyt, kun tiet on sulat.

    VastaaPoista
  4. Niinpä! Kyllä siinä saa sumplia että pääsee liikkumaan ja todellakaan se ei aina ole itsestä ja omasta viitseliäisyydestä kiinni.

    VastaaPoista